Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Keskiviikko 20.06.2018


Kuntien jätelaitokset voimistavat kiertotaloutta: Kasvava kierrätys ja hyötykäyttö edistävät yhteistä hyvää


24.05.2017 08:00

Kuntien jätelaitokset ja niiden yhteistyökumppanit ovat investoineet vuosikymmenessä yli miljardi euroa yhdyskuntajätteen kierrätys- ja hyödyntämisverkostoon.

Kuva: VAV

Kunnalliset toimijat haluavat nostaa Suomen kiertotalouden kärkimaaksi. Avaintekijöitä ovat tehokkaan jätehuollon rinnalla kierrätyksen ja hyötykäytön innovatiivinen kehittäminen sekä ennakkoluuloton yhteistyö yksityisen sektorin kanssa. Jyväskylään kokoontuneilla Jätelaitospäivillä tarkastellaan alaa osana kiertotaloutta.

Satavuotiaassa Suomessa toimii kehittyvä käytöstä poistettujen materiaalien kierto, jolla turvataan ihmisten perusterveys ja edistetään ympäristönsuojelua. Kuntien jätehuolto palvelee asukkaita päivittäin kaikkialla maassamme. Tämä yhteiskunnan keskeinen palvelu on luotu ja sitä on aktiivisesti kehitetty jo vuosia ennen kiertotalouden nousua keskusteluun.

"Jätettä on pyritty ensisijaisesti vähentämään ja toisekseen valmistelemaan uudelleenkäyttöön. Kierrätykseen soveltumaton materiaali muutetaan energiaksi ja ainoastaan jäljelle jäävä jäte päätyy enää kaatopaikalle. Jätehuolto on Suomessa tänään ammattimaista ja se muuttaa yhä suuremman osan erilaisista haitakkeista hyödyllisiksi tuotteiksi", totesi eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen Jätelaitospäivien avauspuheenvuorossaan.

"Kuntien jätelaitokset ja niiden yhteistyökumppanit ovat investoineet vuosikymmenessä yli miljardi euroa yhdyskuntajätteen kierrätys- ja hyödyntämisverkostoon. Tehokkaasti toimivat kunnalliset jäteyhtiöt ovat olleet tärkeä osa siinä ketjussa, joka alkaa hyvin organisoidusta jätteen lajittelusta. Ellei jätehuolto toimi ei myöskään sen alkupää, lajittelu toimi ja päinvastoin", jatkoi Pekkarinen.

Kunnallisia toimijoita edustavan Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku Eksymä korosti tervehdyksessään toimintaedellytysten turvaamista.

"Yhdyskuntajätehuoltoa ei voi verrata esimerkiksi siivous- tai vartiointipalveluihin, joissa lähtökohtana on toimijan oma etu. Tämä peruspalvelu on jatkossakin järjestettävä yhteiskunnan näkökulmasta ja tämä tärkeä periaate on varmistettava jätelakia parhaillaan uudistettaessa", painotti Eksymä.

Kuntien jätelaitokset haluavat tehdä mutkatonta yhteistyötä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa kiertotalouden edistämiseksi. Tämä kuitenkin edellyttää lainsäädännön kehittämistä tavalla, joka perustuu kuntien vastuuseen välttämättömän yhdyskuntajätepalvelun järjestämisessä.

"Kuntien jätelaitokset toimivat luonnostaan kehityksen vetureina, sillä maan kattava jätevirta saadaan haltuun ainoastaan 5,3 miljoonan asiakkaamme voimalla. Jätelaitosten innovatiivisuudella ja yhtenevällä toimintamallilla kasvatamme kierrätystä ja hyötykäyttöä - nyt tarvitaan vain ennakkoluulotonta yhteistyötä yli perinteisten raja-aitojen", peräänkuuluttaa Riku Eksymä.

Jätelaitosyhdistys/CO2-raportti

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

ŅQuiťnes son los responsables de afrontar el cambio climŠtico?

Source: Infobae - El cambio climŠtico es probablemente el mayor desafŪo ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difŪcil el consenso entre los paŪses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusiůn: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los paŪses tienen responsabilidad comķn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que histůricamente los paŪses desarrollados han contaminado mŠs a efecto de construir sus economŪas que aquellos que estŠn en vŪas de desarrollo. Y no todos los paŪses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemŠtica.

Consecuencias del cambio climŠtico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2įC altera la metilaciůn del ADN y la expresiůn de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visiůn sobre las consecuencias del cambio climŠtico en los peces a travťs de modificaciones epigenťticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de ParŪs?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climŠtico de la ONU que alcanzů el Acuerdo de ParŪs y actual directora del proyecto Misiůn 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de ParŪs y cediendo a otros paŪses el liderazgo de la economŪa baja en carbono.

Reducir la deforestaciůn e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climŠtica y de seguridad alimentaria

Source: El Periůdico - Las polŪticas climŠticas que se centran en la agricultura y los bosques podrŪan llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaciůn e incrementar la captura de carbono en la agricultura podrŪa reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, segķn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni