Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 12.11.2018


Tuore raportti: ilmansaasteista vuosittain yli tuhat ennenaikaista kuolemaa Suomessa


03.05.2016 09:00

Kotimaiset pienhiukkaslähteet jakautuvat määrän osalta seuraavasti: pienpoltto (46 %) ja muu energiantuotanto (16 %), liikenteen pakokaasut (12 %), katupöly (10 %), turvetuotanto (9 %) ja teollisuus (7 %).

Ilmansaasteiden arvioidaan aiheuttavan vuosittain Suomessa noin 1 600 ennenaikaista kuolemantapausta. Valtaosa ilmansaasteiden kielteisistä terveysvaikutuksista on peräisin haitallisia aineita sisältävistä hiukkasista tai typen oksideista. Hiukkaset kulkeutuvat ilman mukana hengitysteihin ja aiheuttavat muun muassa muutoksia keuhkoissa, kertoo 13. huhtikuuta julkaistu Ilmansaasteiden terveysvaikutukset -raportti.

Hengitysteihin kulkeutumisen lisäksi hiukkaset siirtyvät osittain verenkiertoon ja edelleen kehon muihin osiin, kuten sydänlihakseen ja aivoihin. Hiukkaset lisäävät myös sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia ja siten lisäävät myös kuolleisuutta.

Raportin mukaan Suomen ilmanlaatu paranee pienhiukkaspitoisuuksien osalta hitaasti. Siten raportin laatijoiden mukaan hankkeessa arvioidut vuoden 2013 tiedot kuvaavat hyvin tilannetta myös pidemmällä ajanjaksolla.

Ilmansaasteiden aiheuttamassa kuolemantapauksessa elinikä lyhenee keskimäärin 16 vuotta. Koko väestön kannalta tämä tarkoittaa, että suomalaisten eliniänodote lyhenee ilmansaasteiden vaikutuksesta keskimäärin reilun viiden kuukauden verran. Ilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet lisäävät merkittävästi myös väestön keskimääräistä tautitaakkaa. Vaikutusten suuruutta voi havainnollistaa esimerkiksi siten, että jokainen suomalainen sairastaisi vuosittain noin 100 päivää lievää flunssaa. Todellisuudessa erilaiset sairaudet ja niiden vaikutukset vaihtelevat keskiarvon molemmin puolin. Haitat korostuvat ihmisillä, joilla on erityisesti hengityselin- ja sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia.

Puolet Suomen pienhiukkaspitoisuuksista on ulkomailta tulevia kaukokulkeumia ja puolet aiheutuu kotimaisista päästölähteistä. Pienhiukkaspäästöjen terveyshaitoille altistumiseen vaikuttavat päästölähteen määrä, sijainti ja korkeus. Terveyshaittaa aiheuttavat eniten pienhiukkaspäästöjen kaukokulkeumat sekä liikenteen ja puun pienpolton pienhiukkaspäästöt.

Kotimaiset pienhiukkaslähteet jakautuvat määrän osalta seuraavasti: pienpoltto (46 %) ja muu energiantuotanto (16 %), liikenteen pakokaasut (12 %), katupöly (10 %), turvetuotanto (9 %) ja teollisuus (7 %).

Liikenteessä ajoneuvoteknologian kehitys on vähentänyt pakokaasupäästöjä merkittävästi, mikä on vähentänyt myös terveyshaittoja. Sen sijaan katupölyn aiheuttamat haitat eivät ole vähentyneet. Puunpoltossa osa ilmaston lämpenemisen torjuntaan suunnatuista toimista saattaa lisätä hiukkaspäästöjä. Raportin laatijat esittävät, että ainakin näistä lähteistä peräisin olevien päästöjen rajoitusmahdollisuuksia pitäisi pohtia. Näin voitaisiin vähentää päästöille altistumista tiheään asutuilla alueilla, joilla altistuminen on suurinta.

"Suomen ilmanlaatu on parempi kuin lähes missä tahansa muualla Euroopassa. Tästä huolimatta ilmansaasteet aiheuttavat myös meillä ennenaikaisia kuolemia ja sairastavuutta, mikä on huolestuttavaa. Ihmiset kärsivät ilmansaasteiden haitoista siitä huolimatta, että ilmanlaadun raja- tai ohjearvot eivät ylity laajamittaisesti. Haittojen alentamiseksi voidaan pyrkiä parantamaan ulkoilman laatua entisestään ja rajoittamaan ilmansaasteiden kulkeutumista sisäilmaan", sanoo neuvotteleva virkamies Sirpa Salo-Asikainen ympäristöministeriöstä.

Raportissa esitellään Ilmansaasteiden terveysvaikutukset (ISTE) -hankeen päätulokset. Hankkeen ovat rahoittaneet ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ja sen toteutuksesta vastasi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Ympäristöministeriö / CO2-raportti

Bookmark and Share






42

 +3%  +4%  +6%  +3%  +6%

Yhteensä kton CO2 ekv:
574
  - Maatalous:
15
%
  - Jätehuolto:
7
%
  - Lämmitys:
27
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
9
%
  - Tieliikenne:
41
%
Asukasta kohden:
108
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +5
%

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni