Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 18.12.2018


Vedystä viennin veturi?


15.06.2015 09:29

Toyotan ensimmäinen eurooppalainen polttokennotrukki tulee Suomeen ja Woikoskelle.

Rajattomasti päästötöntä ja kotimaista energiaa. Hallitusohjelman lupauksia tai vai propellipäiden tiedeutopiaa? Ei kumpaakaan, vaan vetyä.

- Ympäristöystävällinen vety korvaa fossiiliset polttoaineet yhä useamassa käyttökohteessa, vakuuttaa vetyä toistasataa vuotta valmistaneen Oy Woikoski Ab:n toimitusjohtaja Kalevi Korjala.

Korjala pohjaa näkemyksensä Tekesin ja VTT:n energiavisioihin sekä tuoreeseen Lappeenrannan teknisen yliopiston selvitykseen Suomen energiatulevaisuudesta. Vety on keskeinen tekijä, kun Suomi suuntaa kohti tuontienergiasta vapaata vuotta 2050.

Ensimmäinen vetytrukki

Woikoski esitteli vetyä ja polttokennoteknologiaa hyödyntävän trukin vetytankkausasemallaan Helsingin Vuosaaressa keskiviikkona 10.6. yhdessä trukin toimittaneen Toyota Material Handling Finland Oy:n kanssa. Trukki on Toyotan myymänä lajinsa ensimmäinen Euroopassa. Se on myös Suomen ensimmäinen tuotantokäyttöön tuleva työkone, jossa hyödynnetään polttokennotekniikkaa. Trukki on suunniteltu ja valmistettu Toyotan Italian tehtaalla yhteistyössä polttokennoihin erikoistuneen alihankkijan kanssa.

- Toyotan vetykäyttöisten trukkien toimitukset Euroopassa on oiva osoitus, kuinka vetytankkaus ja polttokennoteknologia etenevät arjessa. Euroopan ensimmäisen trukin toimitus Woikoskelle on merkittävä asia suomalaiselle vety- ja polttokennotoimialalle. Suomalaiset tutkimuslaitokset ja alan innovatiiviset yritykset ovat nousseet viime vuosina toimialan terävimpään kärkeen, Korjala kertoo.

Vedystä viennin veturi

VTT teki vuonna 2013 Vetytiekartta-selvityksen. Sen mukaan vetyteknologiasta voi muodostua merkittävä vientiala. Kasvumahdollisuuksia on erityisesti energia-alalla, biojalostuksessa ja kemianteollisuudessa. Myös vetytankkausasemien suunnittelulle ja toteutukselle on maailmalla kysyntää. Woikoski onkin mukana rakentamassa eurooppalaista vetytankkausasemaketjua.

Konsulttiyhtiö McKinseyn arvion mukaan eurooppalaisen vetyasemaverkoston rakentaminen luo alalle 100 miljardin euron markkinat vuoteen 2050 mennessä.

Vetykäyttöisen trukin etuina sähkö- tai polttomoottorikäyttöiseen verrattuna ovat sen helppokäyttöisyys, äänettömyys ja päästöttömyys. Polttokennotrukin tankkaus kestää 3-5 minuuttia, kun vastaavan energiamäärän sisältävän lyijyakun lataus vie 6-10 tuntia. Vedyllä käyvä ja polttokennotekniikkaa hyödyntävä moottori tuottaa pakoputkestaan ainoastaan vettä, joka vastaa puhtaudeltaan tislattua vettä.

Alku isommalle yhteistyölle

- Olemme iloisia, että Toyotan ensimmäinen eurooppalainen polttokennotrukki tulee Suomeen ja Woikoskelle. Woikoski on vetytankkausteknologian eurooppalainen suunnannäyttäjä ja tunnettu alan innovaattori. Toyota Material Handling toimii läheisessä yhteistyössä Woikosken kanssa uusien polttokennotekniikkaa ja vetyinfrastruktuuria koskevien asiakasprojektien kartoittamiseksi, Toyota Material Handling Finlandin toimitusjohtaja Pasi Nieminen sanoo.

Toyotan kehitystyö polttokennoajoneuvojen parissa alkoi vuonna 1992 ja polttokennotrukin prototyyppi esiteltiin ensi kerran vuonna 2006. Autopuolella Toyota aloittaa polttokennoauto Mirain toimitukset Euroopassa tietyissä maissa tänä vuonna.

Toyota Material Handlinf Finland/ CO2-raportti

Bookmark and Share






47

 +8% +10% +20% +13% +24%

Yhteensä kton CO2 ekv:
756
  - Maatalous:
11
%
  - Jätehuolto:
6
%
  - Lämmitys:
42
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
30
%
Asukasta kohden:
143
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
+19
%

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni