Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 28.01.2020

Ilmastouutisia

Vedystä viennin veturi?


15.06.2015 09:29

Toyotan ensimmäinen eurooppalainen polttokennotrukki tulee Suomeen ja Woikoskelle.

Rajattomasti päästötöntä ja kotimaista energiaa. Hallitusohjelman lupauksia tai vai propellipäiden tiedeutopiaa? Ei kumpaakaan, vaan vetyä.

- Ympäristöystävällinen vety korvaa fossiiliset polttoaineet yhä useamassa käyttökohteessa, vakuuttaa vetyä toistasataa vuotta valmistaneen Oy Woikoski Ab:n toimitusjohtaja Kalevi Korjala.

Korjala pohjaa näkemyksensä Tekesin ja VTT:n energiavisioihin sekä tuoreeseen Lappeenrannan teknisen yliopiston selvitykseen Suomen energiatulevaisuudesta. Vety on keskeinen tekijä, kun Suomi suuntaa kohti tuontienergiasta vapaata vuotta 2050.

Ensimmäinen vetytrukki

Woikoski esitteli vetyä ja polttokennoteknologiaa hyödyntävän trukin vetytankkausasemallaan Helsingin Vuosaaressa keskiviikkona 10.6. yhdessä trukin toimittaneen Toyota Material Handling Finland Oy:n kanssa. Trukki on Toyotan myymänä lajinsa ensimmäinen Euroopassa. Se on myös Suomen ensimmäinen tuotantokäyttöön tuleva työkone, jossa hyödynnetään polttokennotekniikkaa. Trukki on suunniteltu ja valmistettu Toyotan Italian tehtaalla yhteistyössä polttokennoihin erikoistuneen alihankkijan kanssa.

- Toyotan vetykäyttöisten trukkien toimitukset Euroopassa on oiva osoitus, kuinka vetytankkaus ja polttokennoteknologia etenevät arjessa. Euroopan ensimmäisen trukin toimitus Woikoskelle on merkittävä asia suomalaiselle vety- ja polttokennotoimialalle. Suomalaiset tutkimuslaitokset ja alan innovatiiviset yritykset ovat nousseet viime vuosina toimialan terävimpään kärkeen, Korjala kertoo.

Vedystä viennin veturi

VTT teki vuonna 2013 Vetytiekartta-selvityksen. Sen mukaan vetyteknologiasta voi muodostua merkittävä vientiala. Kasvumahdollisuuksia on erityisesti energia-alalla, biojalostuksessa ja kemianteollisuudessa. Myös vetytankkausasemien suunnittelulle ja toteutukselle on maailmalla kysyntää. Woikoski onkin mukana rakentamassa eurooppalaista vetytankkausasemaketjua.

Konsulttiyhtiö McKinseyn arvion mukaan eurooppalaisen vetyasemaverkoston rakentaminen luo alalle 100 miljardin euron markkinat vuoteen 2050 mennessä.

Vetykäyttöisen trukin etuina sähkö- tai polttomoottorikäyttöiseen verrattuna ovat sen helppokäyttöisyys, äänettömyys ja päästöttömyys. Polttokennotrukin tankkaus kestää 3-5 minuuttia, kun vastaavan energiamäärän sisältävän lyijyakun lataus vie 6-10 tuntia. Vedyllä käyvä ja polttokennotekniikkaa hyödyntävä moottori tuottaa pakoputkestaan ainoastaan vettä, joka vastaa puhtaudeltaan tislattua vettä.

Alku isommalle yhteistyölle

- Olemme iloisia, että Toyotan ensimmäinen eurooppalainen polttokennotrukki tulee Suomeen ja Woikoskelle. Woikoski on vetytankkausteknologian eurooppalainen suunnannäyttäjä ja tunnettu alan innovaattori. Toyota Material Handling toimii läheisessä yhteistyössä Woikosken kanssa uusien polttokennotekniikkaa ja vetyinfrastruktuuria koskevien asiakasprojektien kartoittamiseksi, Toyota Material Handling Finlandin toimitusjohtaja Pasi Nieminen sanoo.

Toyotan kehitystyö polttokennoajoneuvojen parissa alkoi vuonna 1992 ja polttokennotrukin prototyyppi esiteltiin ensi kerran vuonna 2006. Autopuolella Toyota aloittaa polttokennoauto Mirain toimitukset Euroopassa tietyissä maissa tänä vuonna.

Toyota Material Handlinf Finland/ CO2-raportti

Bookmark and Share






52


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>