Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 17.02.2020

Ilmastouutisia

Merien happamoituminen jatkuu nopeana


13.12.2013 12:54

Arktinen meri.

Kuva: NOAA

Tiedemiesten mukaan maailman valtameret happamoituvat tällä hetkellä nopeammin kuin kertaakaan viimeisen 300 miljoonan vuoden aikana. Happamoituminen voi lisääntyä jopa 170 prosentilla tämän vuosisadan loppuun mennessä päästöjen kasvun jatkuessa.

- Näissä (vuoden 2100) olosuhteissa jopa 30 prosenttia merieliöstä kuolisi. Ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat suurin syy tilanteeseen. Voimme erittäin suurella todennäköisyydellä sanoa, että meret sitovat tällä hetkellä päivittäin yli 20 miljoonaa tonnia hiilidioksidia ilmakehästä, International Biosphere-Geosphere Programme (IBGP) -tutkimusohjelman marraskuussa julkaisemassa Ocean Acidification Summary for Policymakers 2013 -raportissa todetaan.

Hiilidioksidin sitoutuminen meriin muuttaa veden pH-arvoa. Teollisen vallankumouksen jälkeen meriveden happamuus on kasvanut 26 prosentilla.

Tutkijoiden mukaan muutoksen nopeus on ennennäkemätön.

- Geologista näytteistä ei ole löydety mitään ajanjaksoa ainakaan 300 miljoonaan vuoteen, jossa happamuuden muutos olisi näin nopeaa. Käytännössä monet eliöt eivät ehdi sopeutua muutokseen. Esimerkiksi korallit ovat suuressa vaarassa, ranskalaisen CNRS-tutkimuslaitoksen professori Jean-Pierre Gattuso sanoi.

- Erittäin hälyyttävää on se, että skenaarion mukaisilla pH-arvoilla useimpia nilviäisiä tai kotiloita ei enää vuonna 2100 juurikaan olisi. Vaikutukset olisivat massiiviset koko ekosysteemissä. Tutkimuksessa on huomioitu vain happamuuden muutoksen vaikutuksia, lämpenemistä ei ole tarkasteltu. Kun nämä yhdistetään, vaikutukset voivat olla vielä suuremmat, Gattuso sanoi.

Merten happamoituminen on nopeinta arktisilla vesillä. Gattuson mukaan muutoksen vaikutukset ovat paikoin jo havaittavissa.

- Kalsiumkarbonaattikuoristen eliöiden osalta muutoksia nähdään, Gattuso sanoi.

Tutkijoiden mukaan happamoitumista voisi teoriassa vähentää levittämällä meriin massiivisia määriä esimerkiksi kalkkikiveä.

- Käytännössä se ei ongelman laajuuden vuoksi voisi kuitenkaan olla globaali ratkaisu. Teknologian avulla paikallista apua olisi kuitenkin joissain määrin mahdollista saada. Ja silloinkin alueelle, jossa veden vaihtuvuus olisi vähäistä. Ainoa todellinen keino ratkaista ongelma on päästöjen nopea ja massiivinen vähentäminen, Gattuso sanoi.

CO2-raportti

Bookmark and Share




Lisätietoa

Ocean Acidification Summary for Policymakers 2013


4


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska