Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 26.01.2020

Ilmastouutisia

Jäätiköt luultua herkempiä hiilidioksidipitoisuuden nousulle


11.10.2012 13:12

Kuva: Dreamstime

Journal of Physics D: Applied Physics -tiedelehden tänään julkaiseman artikkelin mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuudella on aiemmin luultua suurempi vaikutus maapallon jäätiköihin.

Tutkijoiden mukaan tärkeää uutta tietoa on se, kuinka hiilidioksidimolekyylit vaikuttavat suoraan jään ominaisuuksiin.

Tutkimustulokset myös vahvistavat käsitystä siitä, että ennennäkemättömän nopeasti nouseva ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nostaa ilmaston lämpötilaa.

Maailman arvostetuimman tekniikan alan yliopiston Massachusetts Institute for Technologyn asiantuntijat kertovat havainneessa, että jään lujuusominaisuudet heikkenevät merkittävästi kun ilmakehässä on enemmän hiilidioksidia.

Jäätiköt peittävät maapallon pinnasta noin seitsemän prosenttia. Jäätiköt tasaavat merkittävällä tavalla maapallon lämpötilaa heijastamalla auringon säteilyä takaisin avaruuteen. Jäätiköt toimivat myös hiilinieluna.

Kaikkien maailman jäätiköiden sulaminen nostaisi merenpintaa noin 65 metrillä. Ilmastotutkijoiden mukaan tällä vuosisadalla on todennäköistä noin metrin nousu.

- Mikäli jäätiköiden hajoaminen pienempiin osiin jatkuu, kasvaa ilman kanssa tekemisissä oleva jään pinta-ala merkittävästi. Tämä puolestaan kiihdyttää jään sulamista. Nämä muutokset voivat heijastua globaaliin ilmastoon, tutkimuksen pääkirjoittaja professori Markus Buhler sanoi.

Buehler ja artikkelin toinen kirjoittaja Zhao Qin käyttivät molekyylitasolla tehtyä tietokonemallinnusta selvittääkseen jään ominaisuuksia hiilidioksidipitoisuuden noustessa. Analyysi paljasti, että hiilidioksidin korkeampi pitoisuus saa jään lohkeamaan helpommin.

Jään heikkeneminen hiilidioksidipitoisuuden noustessa ei tutkijoiden mukaan liity niinkään lisääntyneisiin hiilidioksidikupliin vaan jään sisältämän hapen kemiallisten sidosten heikkenemiseen vesimolekyyleissä.

CO2-raportti

Bookmark and Share




Lisätietoa

Tiedote


52


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>