Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 26.01.2020

Ilmastouutisia

Tutkimus: Merenpinta jatkaa nousuaan tuhansia vuosia


03.10.2012 22:12

Kuva: Flickr / fotograf1

Environmental Research Letters -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan on osoitettu, että ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksien noususta aiheutuva ilmaston lämpeneminen tulee nostamaan merenpinnan tasoa jopa tuhansien vuosien ajan.

Tutkimuksessa tarkasteltiin mallinnuksen avulla maapallon kaikkien jäätiköiden tilanteen kehittymistä tuhansien vuosien aikaperspektiivillä. Merenpinnan nousuarvioissa huomioitiin jäätiköiden sulamisen lisäksi meren lämpölaajeneminen.

Tutkimuksen mukaan ihmisen tähän asti ilmakehään päästämät kasvihuonekaasut aiheuttavat varmuudella yli metrin merenpinnan nousun seuraavan tuhannen vuoden aikana. Päästömäärien yhä kasvaessa, ei nousu tule tutkijoiden mukaan jäämään tähän, vaan nousua voi olla odotettavissa jopa noin seitsemän metriä.

Lähes seitsemän metrin merenpinnan nousu vastaa hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n korkeaa A2-päästöskenaariota. A2-skenaarion lisäksi tutkimuksessa analysoitiin IPCC:n B1 ja A1B -skenaariot, joiden toteutuminen nostaisi merenpintaa 2-4 metrillä. Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty, että nykyisin päästöjen kasvussa ollaan A2-skenaarion uralla.

- Suuret jäämassat ovat hyvin hidasliikkeisiä osia ilmastojärjestelmässä. Jäätiköiden sulaminen ja uudelleen muodostuminen kestää satoja tai tuhansia vuosia, tutkimuksen kirjoittaja professori Philippe Huybrechts sanoi.

Tutkimuksen mukaan ihmisen nyt aiheuttamilla päästöillä on peruuttamattomat ja kauaskantoiset seuraukset. Ilmakehää lämmittävän hiilidioksidin elinikä ilmakehässä on jopa satoja vuosia. Lisäksi merien lämpenemiseen ja jäämassojen sulamiseen liittyy huomattavia hitaustekijöitä. Näin ollen päästöjen vaikutukset ilmaston lämpötilaan ja merenpinnan tasoon ovat satojen tai jopa tuhansien vuosien mittaisia.

Kaikissa tutkituissa IPCC:n skenaarioissa Grönlannin sulaminen aiheutti yli puolet ennustetusta merenpinnan noususta. Meren lämpölaajenemisen merkitys on myös suuri, kun taas pienempien jäätiköiden sulamisen vaikutus jää pieneksi.

Tutkijoiden mukaan kyseessä on kattavin koskaan tehty analyysi merenpinnan noususta. Siinä on huomioitu Grönlannin ja Etelämantereen mannerjäätiköt, vuoristojäätiköt sekä meren lämpölaajeneminen. Analyysissä tutkittuja jäätiköitä oli yhteensä noin 200 000.

Professori Huybrechts muistuttaa, että maailman jäätiköiden sisältämä vesimäärä riittää nostamaan merenpintaa noin 65 metrillä.

- Mikäli ilmaston lämpeneminen jatkuu nykyistä tahtia, tulee kaikki jää aikanaan sulamaan. Ihmiskunnan tulisikin tehdä välittömät ja massiiviset leikkaukset kasvihuonekaasupäästöihin, jotta suurimmat riskit olisivat vältettävissä, Huybrechts sanoo.

CO2-raportti

Bookmark and Share






52


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>