Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 19.06.2018


Maailmankaupan rajoittaminen ei todennäköisesti auta ilmastoa


01.10.2012 09:24

Voimakkaan talouskasvun ylläpitäminen samaan aikaan päästöjen vähentämisen kanssa tulee olemaan Kiinalle suuri haaste.

Kuva: Dreamstime

Nature Climate Change -lehdessä julkaistu tutkimus kyseenalaistaa väitteen, jonka mukaan tuotannon ulkoistaminen kehittyviin maihin automaattisesti lisää kasvihuonekaasupäästöjä ja kiihdyttää näin ilmaston lämpenemistä.

Tutkijat löysivät monia muita tekijöitä, jotka selittivät tuonti- ja vientituotteiden liittyvien päästöjen välisen eron. Tutkijoiden mukaan esimerkiksi globaalilla hiiliverolla olisi vain pieniä vaikutuksia globaaleihin kasvihuonekaasupäästöihin.

Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että jatkuvasti kasvava maailmankauppa johtaa huomattaviin "päästöjen ulkoistamisiin" maasta toiseen.

- On hyvin tyypillistä että teollisuusmaat teettävät kehittyvissä maissa tuotteita, joiden valmistus aiheuttaa suuret kasvihuonekaasupäästöt. Siitä keskustellaan, minkä maan päästöihin nämä tulisi laskea. Kyseessä on poliittisesti suuri asia. Monilla länsimailla on kunnianhimoisia päästötavoitteita, ja niihin pääsemiseksi voidaan päästöjä ulkoistaa. Se ei kuitenkaan auta ilmastoa, tutkimuksen kirjoittaja Michael Jakob Potsdam Institute for Climate Impact Research (PIK) -tutkimuslaitoksesta selittää.

Lähes puolet Yhdysvaltoihin "tuoduista" päästöistä aiheutuu Yhdysvaltain kauppavajeesta.

- Tutkimuksessa käytettiin menetelmää, jolla päästöjen siirrot maasta toiseen jaettiin ensimmäistä kertaa eri komponentteihin. Pystyimme osoittamaan, että Yhdysvaltoihin tuotteiden mukana tuotavasta hiilidioksidista puolet johtuu pelkästään kauppavajeesta. Eli Yhdysvaltain vientituotteista aiheutuu pienemmät päästöt kuin tuontituotteista yksinkertaisesti siksi, että vienti on tuontia vähäisempää, Jacob selitti.

Ainoastaan noin 20 prosenttia hiilidioksidin siirrosta Kiinasta Yhdysvaltoihin johtuu siitä, että Kiinassa ollaan erikoistuttu paljon päästöjä aiheuttaviin tuotantoprosesseihin.

Tutkimusraportissa väitetään, että esimerkiksi Kiinan kokonaispäästöt voisivat olla jopa nykyistä suuremmat mikäli kansainvälinen kauppa ei olisi mahdollista. Länsimaat valmistavat vientiin esimerkiksi koneita, joiden valmistus vaatii paljon energiaa. Energia on kuitenkin usein tuotettu melko puhtaasti. Kiina puolestaan tuottaa paljon esimerkiksi leluja, joiden tuotantoon tarvitaan melko vähän energiaa. Energia on kuitenkin tuotettu yleensä hiilivoimaloissa, joilla on suuret päästöt. Jos Kiinan olisi itse tuotettava myös energiaintensiivisemmät tuotteet, jotka nykyisellään tuodaan maahan, kasvaisivat maan päästöt.

Tutkijat varoittavatkin, että maailmankauppaan puuttuminen voisi aiheuttaa päästömielessä enemmän haittaa kuin hyötyä.

Päästöjen kannalta ratkaiseva kysymys on se, miten paikallinen energiantuotanto on järjestetty.

- Jos EU:Ssa onnistutaan siirtymään vähäpäästöisempiin energiamuotoihin, kasvaa tuontituotteiden suhteellinen hiilidioksidivaikus, tutkijat muistuttavat.

Tutkijat painottavat, että tarvitaan lisää selvitystyötä, ennen kuin globaalista hiiliverosta voidaan perustellusti tehdä päätöksiä. Tutkijoiden mukaan oleellisinta olisi nyt varmistaa, että sitova päästöjenvhennyssopimus saadaa aikaan.

CO2-raportti

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

ŅQuiťnes son los responsables de afrontar el cambio climŠtico?

Source: Infobae - El cambio climŠtico es probablemente el mayor desafŪo ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difŪcil el consenso entre los paŪses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusiůn: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los paŪses tienen responsabilidad comķn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que histůricamente los paŪses desarrollados han contaminado mŠs a efecto de construir sus economŪas que aquellos que estŠn en vŪas de desarrollo. Y no todos los paŪses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemŠtica.

Consecuencias del cambio climŠtico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2įC altera la metilaciůn del ADN y la expresiůn de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visiůn sobre las consecuencias del cambio climŠtico en los peces a travťs de modificaciones epigenťticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de ParŪs?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climŠtico de la ONU que alcanzů el Acuerdo de ParŪs y actual directora del proyecto Misiůn 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de ParŪs y cediendo a otros paŪses el liderazgo de la economŪa baja en carbono.

Reducir la deforestaciůn e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climŠtica y de seguridad alimentaria

Source: El Periůdico - Las polŪticas climŠticas que se centran en la agricultura y los bosques podrŪan llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaciůn e incrementar la captura de carbono en la agricultura podrŪa reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, segķn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni