Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 28.01.2020

Ilmastouutisia

Odottamaton löytö osoittaa maaperän monimutkaisen roolin ilmastonmuutoksessa


04.09.2012 22:07

Mikroskooppikuva AMF-sienestä.

Kuva: Wikipedia

North Carolina State -yliopiston tutkijat ovat kertoneet tehneensä yllättävän havainnon maaperän organismien toiminnasta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin tärkeää ja yleisestä maaperän organismia, arbuscular mycorrhizal (AMF) -sientä. Tutkijat saivat selville, että sienellä on erikoinen kaksoisrooli, joka vaikuttaa hiilen sitoutumiseen maaperään, mutta toisaalta myös sen vapautumiseen sieltä.

Arvostetussa Science-lehdessä julkaistu tutkimus paljastaa, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu kiihdyttää monia maaperän hajoamisketjuja, jolloin kasvihuonekaasuja vapautuu takaisin ilmakehään. Tämä ilmiö kumoaa tutkimuksen mukaan hiilen sitoutumisen vaikutuksen.

North Carolina State -yliopiston apulaisprofessori Shuijin Hun mukaan nyt on osoitettu, että AMF-sienen toiminta voi kasvattaa maaperän kasvihuonekaasupäästöjä, kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee.

AMF-sieni ja kasvit elävät molempia osapuolia hyödyttävässä symbioosissa. Sieni saa kasveilta hiiltä ja tarjoaa puolestaan kasveille typpeä ja muita kasvien tarvitsemia ravinteita. AMF-sientä on jopa 80 prosentissa maalla kasvavien kasvien juurista. AMF auttaa hiilen sitoutumisessa maaperään, koska se hillitsee orgaanisen aineen hajoamista.

Tutkimuksessa ilmeni, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden noustessa kasvit vaativat yhä enemmän maaperän typpeä ammoniakin muodossa. Tuottaakseen lisää ammoniakkia, AMF kiihdyttää orgaanisen aineen hajottamista, jolloin hiilipäästöt ilmakehään lisääntyvät.

- Yllätyimme AMF-sienen kaksoisroolista. Aiemmin luultiin, että sieni vain sitoo hiiltä, mutta nyt saatiin selville että, korkeammassa hiilidioksidipitoisuudessa sienen toiminta lisää maaperän päästöjä. Maaperän typen määrää kontrolloimalla on kuitenkin mahdollista vähentää hiilen vapautumista maaperästä, apulaisprofessori Hu sanoi.

CO2-raportti

Bookmark and Share






52


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>