Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Keskiviikko 15.07.2020

Ilmastouutisia

Tiedemiehet varoittavat: merien tila luultua huonompi


23.08.2012 09:47

Ihmisen toiminnan pelätään vaikuttavan peruuttamattomasti valtamerten ekosysteemeihin.

Kuva: Dreamstime

Useiden maiden edustajista koostuva meritutkijoiden joukko varoittaa, että maailman meret ovat vaarassa kohda ihmiskunnan historian suurimman lajien sukupuuton.

Tutkimuksessa vertailtiin tapahtumia, jotka historiassa ovat johtaneet laajoihin sukupuuttoihin, ja tapahtumia verrattiin nykypäivän olosuhteisiin.

Kolme viidestä massiivisesta sukupuutosta viimeisen 500 miljoonan vuoden aika on liittynyt ilmastonmuutokseen ja merien happamoitumiseen. Tutkijoiden mukaan nyt on käynnissä vastaava prosessi. Tutkimustuloksista raportoi Trends in Ecology and Evolution -tiedelehti.

Muita sukupuuttoihin johtavia syitä ovat muun muassa happikato, saastuminen ja ylikalastus.

- Aiemmista sukupuutoista poiketen muutosten syy on tänä päivänä ihmisen toiminnassa. Kehitykselle ei ole löytynyt muuta syytä kuin ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ja siitä seuraava merien happamoituminen ja ilmakehän lämpeneminen, tutkijat sanovat.

Aimpien sukupuuttojen syitä ja laajuutta arvioidaan merenpohjasta löytyvien fossiilien avulla. Analyysien avulla on mahdollista arvioida tapahtumien todennäköisyyttä tulevaisuudessa.

- Oleellinen osa tutkimusta on ymmärtää syyt, jotka ovat muinoin johtaneet sukupuuttoihin. Näin voidaan arvioida, mitä nykykehitys tuo todennäköisesti tulleessaan, Queenslandin yliopiston professori John Pandolfi sanoi.

Merien sukupuutot voivat olla hyvin massiivisia. Noin 250 miljoonaa vuotta sitten tapahtunut suuri sukupuutto hävitti noin 95 prosenttia kaikista merieliölajeista. Suurimmat syyt tapahtuneelle olivat tutkijoiden mukaan ilmaston lämpeneminen, meren happamoituminen ja happikato.

Pandolfin mukaan hälyttävää on se, että kaikki nämä ilmiöt ovat tapahtumassa hyvin nopealla tahdilla tällä hetkellä.

- Fossiililöydöt osoittavat, että merillä on hämmästyttävä kyky palautua ennnalleen sukupuuttojen jälkeen. Ihmisten kannalta tilanne on kuitenkin hankala - palautumiseen meneen miljoonia vuosia, Pandolfi sanoi.

Tutkijoiden mukaan hiilidioksidipäästöt ilmakehään ja merien saastuminen on saatava vähenemään, jotta merieliöiden laajamittainen häviäminen olisi vältettävissä.

Tilanne ei kuitenkaan ole tutkijoiden mukaan toivoton. Esimerkiksi Australiassa on onnistuttu paikallisesti parantamaan korallien ja useiden kalalajien tilannetta.

CO2-raportti

Bookmark and Share






23


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska