Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 05.06.2020

Ilmastouutisia

Ikiroudan sulaminen uhkaa Sveitsin vuoristokyliä


04.07.2012 11:13

Arkistokuva Guttannen kylästä.

Kuva: Guttanen kunta

Jäätiköiden sulamien on ilmastonmuutoksen näkyvin merkki Sveitsissä. Jäätiköiden sulamista suurempi uhka asutukselle on kuitenkin samaan aikaan sulava ikirouta. Ikiroudan sulaminen voi aiheuttaa suuria kivi- ja maavyöryjä, jolloin lukuisat vuoristokylät voivat olla vaarassa.

Esimerkiksi 310 asukkaan Guttannen-kylässä tilanne on huolestuttava. Kylä on yli 3200 metriä korkean Ritzlihorn-vuoren kupeessa, ja vuorenrinteeltä on valunut kivi- ja maa-aineksen määrä on kasvanut vuosi vuodelta.

Viime vuosien aikana on tapahtunut jo useita maanvyöryjä, joissa kymmenet asukkaat ovat olleet vaarassa. Kylällä suunnittellaan jo suurimmassa vaarassa olevien talojen ja infrastruktuurin kohtaloa.

- Useissa taloissa asuminen on hengenvaarallista jo muutaman vuoden tähtäimelle, kunnanjohtaja Hans Abplanalp sanoi.

Paikallisten asukkaiden mukaan muutos on selvästi havaittavissa. Kylässä joen lähellä asuva mies sanoo, joki oli vajaa kymmenen vuotta sitten paljon kapeampi. Nyt kasvava veden virtaama ja maanvyöryt ovat levittäneet joen uomaa merkittävästi, ja joenrannan talot ovat vaarassa.

Insinöörien ja geologien mukaan selitys on sulavassa ikiroudassa. Ikirouta-alue pysyy vakaana, kun lämpötila pysyy maan pinnan alla alle nollassa asteessa. Ilmaston lämmetessä myös ikirouta alkaa sulaa, jolloin maamassat voivat muuttua epävakaiksi. Tällöin esimerkiksi rankkasade voi laukaista maanvyöryn.

Tutkijoilla ei ole tarkkaa käsitystä alueista, missä ikiroutaa esiintyy. Tilanne on tutkittava paikallisesti, jotta voidaan arvioida uhkaa ihmisille tai asutukselle.

Tiedemiesten mukaan noin viisi prosenttia Sveitsin pinta-alasta on ikiroudassa. Suurin osa Sveitsin ikirouta-alueista sijaitsee yli 2600 metrin korkeudella. Mitä matalammalla ikirouta sijaitsee, sitä suurempi on sen sulamisriski.

Ilmastomuutoksen ja ikiroudan välinen suhde ei ole suoraviivainen. Zurichin yliopiston jäätikkötutkija Jeannette Nötzlin mukaan ikiroudan sulaminen on kuitenkin yhdistettävissä havaittuun ilmaston lämpenemiseen Euroopan alpeilla. Mittausaineisto osoittaa, että ikirouta on vähenemässä, ja maaperä muuttumassa epävakaammaksi.

Ikiroudan käyttäytymistä tai sen sulamisen seurauksia on kuitenkin tutkijoiden mukaan hyvin vaikea tarkasti ennustaa. On kuitenkin hyvin todennäköistä, että joidenkin kylien asukkaat saattavat joutua ajan kuluessa etsimään uuden asuinpaikan maanvyöryjen takia.

CO2-raportti

Bookmark and Share






16


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska