Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 19.01.2020

Ilmastouutisia

Lisää tietoa biopolttoaineiden hiilipäästöistä: "ei hyvältä vaikuta"


10.11.2011 13:33

Palmuöljyviljelmä Borneolla. Arkistokuva.

Kuva: RAN

Leicesterin yliopiston johdolla tehdyn tutkimuksen mukaan palmuöljyviljelmien kasvihuonekaasupäästöt ovat yli 50 prosenttia suuremmat kuin tähän asti on luultu. Tutkimus kyseenalaistaakin biopolttoaineiden tuotannon järkevyyden.

Tutkimuksen toimeksiantajana on ajatushautomo International Council on Clean Transportation, joka halusi lisätietoja bioperäisiin polttoaineisiin liittyvistä päästöistä. Poliittiset linjaukset vaikuttavat suoraan biopolttoaineiden kysyntään. Lisäksi biopolttoaineiden tuotanto voi aiheuttaa epäsuoria vaikutuksia mm. ruoantuotantoon.

Leicesterin yliopiston mukaan kyseessä on ensimmäinen kattava selvitys Kaakkois-Aasian turvemailla olevien palmuoöljyviljelmien kasvihuonekaasupäästöistä.

Tutkimuksessa saatiin selville, että turvemaille perustettujen palmuöljyviljelmien päästöt ovat huomattavasti aiempaa luultua suuremmat. Laskelmien mukaan hehtaaria kohden viljelmiltä vapautuu 50 vuoden aikana keskimäärin 86 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Aiemmissa arvioissa oli päädytty noin 50 tonnin lukemiin.

Mikäli päästöjä tarkastellaan 20 vuoden jaksoissa, vapautuu niitä ensimmäisten 20 vuoden aikana hehtaaria kohden 106 tonnia vuodessa.

- Aiemminkin on tiedostettu, että palmuöljyn viljely turvemailla on ongelmallista. Aiemmissa tutkimuksissa ei ole kuitenkaan onnistuttu kartoittamaan ongelman vakavuutta. Olemme osoittaneet, että turvemailla tuotettu palmuöljy ei ole kestävästi tuotettua polttoainetta. Tällä tavoin toteutettuna biopolttoainepolitiikat eivät hyvältä näytä, Ross Morrison Leicesterin yliopistosta toteaa.

Leicesterin tutkija Sue Page puolestaan kertoo, että Etelä-Aasian trooppiset turvemaat ovat globaalisti tärkeä hiilivarasto. Kun palmuöljyviljelmiä laajennetaan, ovat turvemaat vaarassa.

Biodieselhankkeet perustuvat usein palmuöljyyn, ja polittiikatoimien ansiosta biodieselin tuotantoa pyritään merkittävästi laajentamaan.

Leicesterin tutkimus saattaa olla merkittävä biodieselin tulevaisuuden kannalta. Tutkimuksia tullaan varmasti jatkamaan, jotta asiasta saadaan vielä suurempi varmuus. Uusimpien tulosten valossa näyttää kuitenkin siltä, että turvemailla tuotetun biodieselin hiilipäästöt vastaavat fossiilisia polttoaineita. Poliitikkojen ajatus on ollut, että biodieselin avulla saavutetaan suuret päästövähenemät.

Yhteenvetona tutkijat toteavat, että Euroopassa tuotettu biopolttoaine tuottaa keskimäärin fossiilisia vastaavat päästöt, mutta bioetanolin tai jätteistä valmistetun biodieselin avulla voidaan saavuttaa todellisia päästövähenemiä.

- Biopolttoaineiden päästöt tulee olla selvillä koko tuotantoketjun osalta. Ei saa syntyä mielikuvaa, että kaikki biopolttoaineet ovat ympäristöystävällisiä. Biopolttoaineiden päästöjen lisäksi negatiivisia vaikutuksia ympäristöön tulee metsien hävityksestä, joka vaarantaa monien eläin- ja kasvilajien tulevaisuuden, tutkija Sue Page sanoi.

- Turpeen hajoaminen on biodieselin tuotannon suurin kasvihuonepäästöjen lähde. Kun ymmärretään, että päästöt ovat suuremmat kuin aiemmin on luultu, on poliitikkojen helpompi arvioida biopolttoaineiden ekologista kestävyyttä kokonaisuutena, tutkijat toteavat.

Kansainvälisessä tutkijaryhmässä oli mukana myös suomalainen asiantuntija.

CO2-raportti

Bookmark and Share






52


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>