Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Keskiviikko 01.04.2020

Ilmastouutisia

Teollisuusmaiden päästöleikkaukset hukkuvat tavaroiden tuontiin


02.05.2011 09:55

Kuva: Dreamstime

Kioton ilmastosopimuksen mallissa päästöt kohdistetaan tavaroita ja energiaa tuottavalle maalle. Tuotannon siirtyminen maan rajojen ulkopuolelle vähentää laskettavia päästöjä, vaikka todellisuudessa päästöt voivat jopa nousta.

Guardianin mukaan teollisuusmaiden päästövähennykset vuodesta 1990 lähtien ovat todellisuudessa mitätöityneet moneen kertaan kehittyvistä maista tuotujen tavaroiden takia. Suuri osa teollisuusmaissa kulutetuista tavaraista valmistetaan kehittyvissä maissa, kuten Kiinassa. Näiden tavaroiden tuotannosta aiheutuneet päästöt eivät kuitenkaan näy teollisuusmaiden laskelmissa.

Päästöjen “ulkoistamista" on tutkittu aiemminkin, mutta viime viikolla julkaistu uusi tutkimus tarjoaa Guardianin mukaan ensimmäisen globaalin katsauksen siihen, kuinka kansainvälinen kauppa vääristää maiden todellisia hiilijalanjälkiä.

Arvostelijoiden mukaan Kioton sopimuksen päästöjen laskentatapa antaa rikkaille maille mahdollisuuden väittää, että ne ovat vähentäneet päästöjään, vaikka tosiassa päästöt on ulkoistettu kehittyviin maihin, joita Kioton ilmastosopimus ei sido.

Guardianin mukaan teollisuusmaat ovat vähentäneet päästöjään lähes kahdella prosentilla vuosien 1990 ja 2008 välillä, kun käytetään Kioton laskentatapaa. Mikäli tavaroiden tuonti ja vienti laskettaisi mukaan, olisi todellinen päästöjen kasvu jopa seitsemän prosenttia. Mikäli Venäjä ja Ukraina otetaan laskelmiin mukaan, olisi päästöjen todellinen kasvu jopa 12 prosenttia.

Teollisuusmaista voimakkaimmin päästöt ovat kasvaneet Yhdysvalloissa, joka ei ole ratifioinut Kioton sopimusta. Guardianin mukaan Yhdysvaltain päästöt ovat kasvaneet vuosien 1990-2008 välillä jopa 25 prosenttia, kun tuonti ja vienti otetaan mukaan. Yhdysvaltojen rajojen sisällä päästöt kasvoivat 17 prosenttia.

Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan Kioton laskentatavan mukaan EU:n päästöt laskivat vertailujaksolla kuusi prosenttia, mutta tuotannon ulkoistaminen huomioonottaminen laskee todellisen päästövähenemän vain yhteen prosenttiin.

- Tutkimuksemme osoittaa Kioton mallin ongelmat. Todellisia päästövähemiä ei ole välttämättä saatu aikaan. Tehokkaassa järjestelmässä myös tuonnit ja viennit tulisi saada laskelmiin mukaan, tutkimusta johtanut Glen Peters norjalaisesta Centre for International Climate and Environmental Research -tutkimuslaitoksesta sanoi.

Tutkimus osoittaa, että viennillä ja tuonnilla voi olla merkittävät vaikutukset maan päästöihin, riippuen tarkastelutavasta. Esimerkiksi maailman suurimman kasvihuonekaasujen päästäjän, Kiinan, talous perustuu voimakkaasti vientiin. Mikäli vientiin menevien tuotteiden päästöt vähennettäisiin Kiinan päästötaseesta, tippuisivat maan päästöt noin viidenneksellä. Kulutusperusteisella tarkastelutavalla Yhdysvallat olisi edelleen maailman suurin kasvihuonekaasujen päästäjä.

Kiinassa pääsee ilmaan noin 75 prosenttia kaikista teollisuusmaiden ulkoistamista päästöistä.

Ympäristöjärjestöjen mukaan päästöt tulisi laskea palveluiden ja tavaroiden kulutuksen, ei tuotannon mukaan. Tavararoiden kulutusperusteinen laskenta on kuitenkin erittäin haastavaa. Materiaalivirtojen ja niiden hiilijalanjälkien globaali seuranta on suuri haaste. Jotkut poliitikot ovat myös sitä mieltä, että vastuuta ei voida laittaa yksin kohdemaahan, vaan myös tuottajalla pitää olla vastuu. Tavaran ostajalla ei välttämättä ole mahdollisuuksia vaikuttaa toisen maan toimintatapoihin. Lisäksi yleensä molemmat osapuolet hyötyvät kaupankäynnistä, ja tämä voisi olla yksi peruste päästövastuun jakamiselle.

CO2-raportti

Bookmark and Share




Lisätietoa

Guardianin uutinen


10


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska