Metsäenergian ilmastohyödyt saattavat olla Suomessa jopa 80% luultua pienemmät

01.02.2011 12:58

Metsäenergian tuotannon lisääminen hallituksen suunnittelemalla tavalla heikentää Suomen metsien hiilinielua. Hiilinielun heikkeneminen pienentää metsäenergialla saavutettavia todellisia kasvihuonekaasujen päästövähennyksiä 40-80 % Suomessa vuoteen 2020 mennessä.

Nopeasti lisääntyvän metsäenergian tuotannon ilmastovaikutuksia ja pienhiukkaspäästöjä on selvitetty ympäristöministeriön toimeksiannosta tehdyssä, tänään julkaistavassa Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkimuksessa.

Puun energiakäytöllä pyritään vähentämään energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä ja kasvattamaan uusiutuvien lähteiden osuutta energiantuotannossa. Suomen metsistä energiantuotantoon korjattava puubiomassan määrä on kasvanut 2000-luvulla viiteen miljoonaan kuutiometriin ja hallituksen bioenergialinjauksen mukaan se nostetaan 13,5 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä.

SYKEn mukaan puulla voidaan korvata fossiilisia energialähteitä ja vähentää niiden päästöjä, mutta samalla puubiomassan korjaaminen pois metsistä heikentää metsien hiilinielua.

Hiilinielumuutokset huomioidaan monissa ilmastopolitiikassa käytettävissä laskelmissa puutteellisesti, minkä vuoksi metsäenergialla saavutettavia ilmastohyötyjä helposti yliarvioidaan.

Metsien hiilinielun heikkeneminen pienentää päästövähennyksiä

Tutkimuksen mukaan metsäenergian tuotannon lisäys heikentää Suomen metsien vuosittaista hiilinielua 6,2 miljoonalla hiilidioksiditonnilla vuoteen 2020 mennessä. Puusto säilyy hiilinieluna, mutta maaperä muuttuu hiilinielusta hiililähteeksi ja sen hiilivarat alkavat huveta.

Tuotetulla metsäenergialla voidaan korvata arviolta 10,7 miljoonan hiilidioksiditonnin päästöt kivihiilestä, 8,7 miljoonan tonnin päästöt polttoöljystä tai 7,6 miljoonan tonnin päästöt maakaasusta. Päästöjen ja hiilinielun muutosten erotuksena Suomen nettopäästöt ilmakehään vähenevät 1,4-4,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia korvattavasta fossiilisesta polttoaineesta riippuen. Näin ollen metsäenergialla saavutettavien fossiilisten polttoaineiden päästövähennysten ja todellisten nettopäästövähennysten välillä on merkittävä ero.

- Metsäenergia ei ole niin vähäpäästöistä kuin on ajateltu. Puun korjaaminen pois metsistä vähentää metsiin sitoutunutta ilmakehän hiilimäärää, vaikka kasvava metsä sitookin hiiltä itseensä. Energiantuotantoon käytettävät hakkuutähteet, oksat, ensiharvennuspuu ja kannot, varastoisivat hiiltä pitkään, jos ne jätettäisiin metsään lahoamaan. Hiilen varastoinnilla saavutettava ilmastohyöty on samankaltainen kuin esimerkiksi pitkäikäisissä puusta valmistetuissa tuotteissa, johtava tutkija Jari Liski Suomen ympäristökeskuksesta selventää.

Metsäenergian päästöt vähenevät ajan myötä

Metsän hiilivarojen vähenemisestä johtuvat päästöt ovat suurimmillaan silloin, kun metsäenergian käyttö aloitetaan tai käyttömäärää lisätään. Tämän vuoksi metsäenergian käyttöön siirtyminen ei ole erityisen nopea keino vähentää Suomen energiantuotannon päästöjä. Jos päästöjä pyritään vähentämään nopeasti ja riittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi siedettäviksi arvioituihin rajoihin, esimerkiksi Cancunin ilmastokokouksessa linjattuun kahden asteen lämpenemiseen, on metsäenergian käyttöön siirtymisen lisäksi vähennettävä energiantuotannon päästöjä myös muilla nopeammilla tavoilla.

Jos energiantuotantoon käytetään metsiin lyhytikäisimmän hiilivaraston muodostavaa ja nopeimmin lahoavaa puubiomassaa, kuten oksia tai ensiharvennuspuuta, metsäenergian päästöt vähenevät merkittävästi tuotantoa jatkettaessa. Kantojen energiakäytön päästöt pysyvät korkeina vuosikymmeniä, koska ne lahoaisivat hitaasti metsässä ja varastoisivat hiiltä pitkään. Lisättäessä kantojen energiakäyttöä hallituksen bioenergialinjauksen mukaisesti siitä aiheutuu Suomessa yhä vuonna 2020 yhtä suuret päästöt kuin saman energiamäärän tuottamisesta öljyllä. Oksien energiakäytön päästöt ovat tällöin jo 50 % pienemmät.

Metsäenergian päästöjä voidaan siis pienentää oleellisesti suuntaamalla tuotantoa ilmastovaikutuksiltaan edullisimpiin puun ositteisiin, kuten oksiin ja ensiharvennuspuuhun. Jos bioenergian tuotantotavoitteet ovat kuitenkin korkeita, niiden saavuttaminen voi edellyttää myös epäedullisempien kantojen käyttöä, mikä heikentää metsäenergian kokonaisilmastovaikutusta.

Ilmastopolitiikan laskentasäännöt yliarvioivat metsäenergian ilmastohyötyjä

SYKEn mukaan monet ilmastopolitiikassa käytettävät päästöjen laskentasäännöt huomioivat puutteellisesti metsäenergian vaikutuksen metsän hiilinieluun, mutta uusiutuvalla puulla aikaan saadut vähennykset fossiilisten polttoaineiden päästöissä lasketaan täysimääräisinä. Esimerkiksi Kioton pöytäkirjan nojalla laskettavissa Suomen päästöissä puun energiakäytön aiheuttamat metsien hiilinielumuutokset eivät näy ollenkaan. EU:n biopolttonesteitä koskevissa laskentasäännöissä hiilinielun muutokset huomioidaan vain silloin, kun biomassan tuotanto muuttaa metsän joksikin toiseksi maankäyttömuodoksi. Näistä laskentasäännöistä poiketen YK:n ilmastosopimuksen nojalla tehtävässä vuosittaisessa kasvihuonekaasujen inventaariossa, jota ei sovelleta velvoittaviin päästörajoituksiin, metsäenergian vaikutukset metsien hiilinieluun huomioidaan täysimääräisinä. Tämä inventaario tarjoaa täten vertailukohdan muille laskentasäännöille.

Metsien hiilinielumuutosten puutteellisen huomioinnin vuoksi monet ilmastopolitiikan laskentasäännöt yliarvioivat metsäenergialla saavutettavia todellisia päästövähennyksiä ja ilmastohyötyjä. Näin ollen ilmastopolitiikassa metsäenergiasta käytettävät päästöluvut eivät ole aina vertailukelpoisia ilmastotutkimuksessa käytettävien päästöarvojen kanssa.