Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 21.01.2020

Ilmastouutisia

Science: Ilmastonmuutos vaikutti Rooman valtakunnon tuhoon


18.01.2011 19:01

Sciencen mukaan puiden vuosirenkaissa säilyneet todisteet ilmastonmuutoksista korreloivat tärkeiden Euroopan historian tapahtumien, kuten mustan surman, kanssa.

Kuva: Wikimedia

Tiedemiesten mukaan nyky-yhteiskunta ei ole ensimmäinen, jota ilmastonmuutos uhkaa. Science-lehdessä julkaistun uuden tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos on voinut vaikuttaa Rooman valtakunnan tuhoon ja ruton leviämiseen.

Uudet puiden vuosirenkaista Euroopassa tehdyt analyysit osoittavat, että suotuisat olosuhteet, kuten leudot kesät ovat voineet merkittävästi vaikuttaa Rooman valtakunnan nousuun. Vastaavasti myöhemmin historiassa pitkään kestäneet kuivat ja kylmät ajanjaksot saattoivat vaikuttaa Rooman valtakunnan tuhoon ja keskiajalla ruton leviämiseen.

- Kun katsotaan 2500 vuoden jaksoa taaksepäin, siellä on useita jaksoja jolloin ilmastonmuutos on vaikuttanut ihmiskunnan historiaan. Tämä asia voi yhtä hyvin koskettaa nykyajan moderneja yhteiskuntia, sanoi tutkimuksen pääkirjoittaja, Swiss Federal Research Institute for Forest, Snow and Landscape -tutkimuslaitoksen tutkija Ulf Büntgen.

Eilen tiedelehti Sciencessa julkaistussa tutkimuksessa analysoitiin lähes 9000 puukappaletta, jotka arkeologit ovat keränneet viimeisen 30 vuoden aikana. Aluksi tutkijat vertasivat mitattuja säähavaintoja viimeisen 200 vuoden ajalta elävistä puista otettuihin näytteisiin selvittääkseen, kuinka lämpötila ja sademäärä vaikuttivat puiden vuosirenkaiden kasvuun.

Seuraavaksi tutkijat kävivät läpi puunäytteitä historiallisista rakennuksista ja arkeologisilta kaivauksilta jatkaakseen datasarjaa yhä kauemmaksi historiaan. Tutkimuksessa käytettiin 7284 puunäytettä Ranskasta ja Saksasta, sekä lähes 1500 näytettä Itävallasta. Näytteiden avulla tutkittiin kosteutta ja lämpötilaa.

Tuloksena saatiin jatkuva datasarja Saksan ja Ranskan alueen ilmastosta 2500 vuoden ajalta.

- Analysoimme tätä valtavaa datamassaa uudella menetelmällä saadaksemme tietoa ilmastosta. Kun puunäytteitä on riittävästi, ajoituksen määrittäminen on hyvin tarkkaa, Büntgen sanoi.

Kun Büntgen näytti tutkimustuloksia historiantutkijoille ja arkeologeille, he havaitsivat merkittäviä yhteneväisyyksiä tunnettuihin historian tapahtumiin. Esimerkiksi Rooman valtakunnan kukoistuksen aikoihin, 300 ekr - 200 jkr, Euroopassa vallitsi lämmin ja sateinen ilmasto, joka oli suotuisa maataloudelle. Vastaavanlaiset olosuhteet vallitsivat keskiaikaisessa Euroopassa 1000-1200-luvuilla.

Aineistosta havaittiin myös, että ilmastovaihtelut ja yhteiskuntien katastrofit seurasivat usein toisiaan. Esimerkiksi 200-luvulla pitkään kestänyt äärimmäinen kuivuus ajoittui samaan ajanjaksoon Rooman valtakunnan hajoamiskauden kanssa. 200-luvulla poliittinen tilanne oli erittäin sekasortoinen, ja Rooman valtakunta kävi tuhon partaalla. 1300-luvulla suuren ruttoepidemian aikoihin Euroopassa vallinnen kylmän ja kostean sään on arveltu vauhdittaneet ruton leviämistä nälän heikentämän kansan keskuudessa.

- Kyseessä on ainutlaatuinen datasarja, josta voidaan tehdä merkittäviä johtopäätöksiä. Provokatiivisimpien tulkintojen mukaan monet mullistavat tapahtumat, kuten keskiajan rutto voidaan yhdistää ilmasto-olosuhteisiin, Arkansasin yliopiston tutkija David Stahle sanoi.

Puunäytteistä voitiin muodostaa myös karkea käsitys ihmisen toiminnasta. Arkeologisista kaivauksista on selvinnyt, että vaurailla kausilla puita kaadettiin enemmän rakentamista ja polttamista varten. Toisaalta taas esimerkiksi keskiajan ruttovuosien jälkeiseltä ajalta ei ole löytynyt juuri lainkaan vastaavista toimista kertovia näytteitä.

CO2-raportti

Bookmark and Share




Lisätietoa

Sciencen uutinen


52


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>