Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 28.05.2020

Ilmastouutisia

Lentokoneiden uusi polttoaine: biojäte


05.01.2011 10:32

Australiassa lentoliikenne aiheuttaa suuret päästöt. Jättimäisillä Airbus A380-koneilla pyritään vähentämään lentomatkustamisen päästöjä.

Kuva: Qantas

Australialainen Qantas-lentoyhtiö aikoo yhteistyökumppaniensa kanssa rakentaa maailman toisen kaupallisen mittakaavaan jätteestä lentopetrolia valmistavan laitoksen.

Qantaksen laitostoimittaja, Yhdysvaltalainen Solena neuvottelee Guardianin mukaan myös EasyJetin, Ryanairin ja Aer Linguksen kanssa polttoainelaitoksen rakentamisesta Dubliniin. Dublinin projekti on kuitenkin vielä alkuvaiheessa. Myös Luftahansan uskotaan olevan kiinnostunut omasta laitoksesta.

Lentoyhtiöt yrittävät vähentää riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista toimialan liittyessä EU:n päästökauppajärjestelmään tammikuussa 2012. Päästökaupan astuessa voimaan jokainen EU-alueella operoiva yhtiö joutuu vähentämään päästöjään tai vaihtoehtoisesti maksamaan sakkoa.

British Airways ilmoitti jo viime vuoden helmikuussa rakentavansa Lontooseen maailman ensimmäisen kaupallisen mittakaavan biopolttoaineita lentokoneisiin tuottavan laitoksen. Toimittaja on sama kuin Quantasilla.

Noin 250 miljoonaa euroa maksavan Lontoon laitoksen uskotaan muuttavan vuosittain jopa 500 000 tonnia jätettä yli 70 miljoonaksi litraksi biopohjaista lentopetrolia. British Airwaysin mukaan määrä vastaa noin kahta prosenttia yhtiön Heathrow:n laivaston kulutuksesta.

Lontoon laitos tulee käyttämään ruokajätettä, puutarha-, maatalous- ja teollisuusjätettä. Qantasin laitoksen uskotaan olevan vastaavanlainen.

Solena käyttää laitoksissaan niin kutsuttua Fischer-Tropsch -prosessia. Saksalaiset käyttivät menetelmää jo toisen maailmansodan aikana saadakseen polttoainetta panssarivaunuihin ja lentokoneisiin.

Lentoyhtiöt ovat myös käyttäneet menetelmää jo vuosien ajan tehdäkseen hiilestä nestemäistä polttoainetta. Tästä kuitenkin aiheutuu suuret hiilidioksidipäästöt.

Solena on kehittänyt prosessia niin, että nestemäistä polttoainetta voidaan valmistaa biomassasta. Yhtiön mukaan lentokoneet voivat käyttää tätä synteettistä polttoainetta sellaisenaan, ilman että se täytyisi sekoittaa perinteiseen lentopetroliin. Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa viranomaiset sallivat ainakin toistaiseksi kuitenkin korkeintaan 50:50 sekoitussuhteen.

Jotkut lentoyhtiöt ovat testanneet myös pääasiassa viljasta tehtyjä biopolttoaineita sekoitettuna tavalliseen lentopetroliin. Asiantuntijoiden mukaan perinteistä biopolttoainetta voidaan kuitenkin käyttää vain melko pieninä pitoisuuksina lentopetrolin seassa.

Biopolttoaineen tekeminen viljakasveista on myös kiistanalaista, koska biopolttoaineiden tuotantoon tarvittavien kasvien viljely voi vähentää ruoantuotantoon käytettävän viljelysmaan määrää.

Solenan mukaan se ei aio käyttää ruokakasveja polttoaineen tuotantoon.

Asiantuntijoiden mukaan tulevaisuudessa jätepolttoaine tulee olemaan öljyn hinnan noustessa edullisempaa kuin perinteinen lentopetroli. Jätepolttoaineen tuottajat voivat lisäksi saada lisätuloja hävittämällä jätettä, joka muuten voisi päätyä kaatopaikoille.

Solenan haasteena on myös varmistaa, että tuotantolaitoksille riittää jätettä ja biomassaa. Tulevaisuudessa useiden yhtiöiden uskotaan pyrkivän tuottamaan jätteistä sähköä, mikä tulee lisäämään kilpailua raaka-aineista.

CO2-raportti

Bookmark and Share




Lisätietoa

Guardianin uutinen


16


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska