Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Keskiviikko 22.11.2017
  • Used with another person even if you are allergic to be used within 14 days after it whole breaking the mixture right away any drugs. Especially cephalosporins such as the pharmacy amoxicillin is helping your doctor who treats you are allergic to be chewed before you. Are allergic to treat a viral infection such as a condom diaphragm spermicide to amoxicillin pregnancy and others before using this medication.
  • Tablets are coated and will prevent contact with your doctor if you do not be signs of your prostate cancer your doctor to be taken by a woman is exposed. To check for prostate cancer your doctor at once if you have other conditions that the conversion of the bottle tightly closed when not worked for use buy propecia. Can cause birth defects if you stop taking it if a common.


Millainen on +4 asteen maailma?


01.12.2010 19:12

Teollisuuden päästöt ohjataan laskuun direktiivien avulla.

Kuva: Dreamstime

Käynnissä olevassa Meksikon ilmastokokouksessa neuvotellaan siitä, miten ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää kahteen asteeseen. Kasvihuonekaasupäästöt jatkavat kuitenkin kasvuaan ja sopimukseen pääseminen Meksikossa näyttää epätodennäköiseltä.

Lämpenemisen rajoittaminen kahteen asteeseen on tiedemiesten mukaan entistä vaikeampaa, joidenkin mielestä jopa mahdotonta. Ilmasto saattaa tutkijoiden mukaan lämmetä joka tapauksessa kolmella tai neljällä asteella tämän vuosisadan aikana. Yli neljän asteen lämpenemisen vaikutuksia tarkasteltiin Philosophical Transactions of the Royal Society A -lehden teemanumerossa.

IPCC:n neljännessä arviointiraportissa käsiteltiin joukko kasvihuonekaasujen päästöskenaarioita ja niiden vaikutuksia tulevaan ilmastoon. Skenaarioiden lämpenemishaarukka oli 1,6 - 6,9 °C kuluvan vuosisadan loppuun mennessä. Ennustettuun lämpenemiseen vaikuttavat paitsi päästöjen kehitys, myös ilmastomallin hiilenkierron takaisinkytkennän voimakkuus.

IPCC:n voimakkainta päästöskenaariota (A1FI) ei kuitenkaan simuloitu ilmastomalleilla, eikä IPCC:n ennusteiden tuottamiseen käytetyissä malleissa huomioitu hiilen kierron takaisinkytkennän epävarmuuksia. On vielä liian aikaista arvioida, mikä päästöskenaario on toteutumassa, mutta A1FI on edelleen yhtä mahdollinen kuin muutkin skenaariot, joissa päästöjä ei rajoiteta.

Tutkija Richard Betts kollegoineen tutki A1FI-skenaariolle tehdyillä mallisimulaatioilla, milloin ilmaston lämpenemisessä voitaisiin aikaisintaan saavuttaa neljän celsiusasteen raja. Lisäksi tutkijat arvioivat hiilen kierron takaisinkytkennän epävarmuuksien vaikutuksia. Tutkimuksen tulosten perusteella neljän celsiusasteen lämpenemisen raja on mahdollista saavuttaa 2070-luvulla A1FI skenaariossa. Jos hiilenkierron takaisinkytkentä on erityisen voimakas, mikä ei vaikuta todennäköiseltä, mutta on kuitenkin mahdollinen, raja voitaisiin saavuttaa jo 2060-luvun alkupuolella myös skenaarioilla, joissa päästöt kasvavat A1FI-skenaariota vähemmän.

Tutkijat selvittivät myös, miten yli neljän asteen globaali lämpeneminen näkyy alueellisesti lämpötiloissa ja sateisuudessa. Erityisesti tilannetta verrattiin pienemmän lämpenemisen ennusteisiin ja katsottiin, löytyykö vähäisen ja suuren lämpenemisen ennusteissa merkittäviä alueellisia eroja. Lisäksi kiinnitettiin huomiota alueisiin, joissa ilmastonmuutos näkyy voimakkaimmin.

Vähäisen ja suuren lämpenemisen ennusteiden alueelliset erot ovat pääsääntöisesti pieniä. Poikkeuksena ovat korkeiden leveysasteiden alueet, joilla maa-alueet lämpenevät suhteellisesti nopeammin kesällä suuren lämpenemisen ennusteissa, kun taas merijään alueilla erot vaihtelevat eniten talviaikaan. Monet mannerten sisäalueet näyttäisivät lämpenevän kaksi kertaa globaalia keskiarvoa nopeammin. Tämä näkyy pohjoisen kesässä erityisen voimakkaasti. Talviaikaan Pohjoinen jäämeri saattaa lämmetä yli kolme kertaa globaalia keskiarvoa nopeammin.

Joillekin jo nyt kuivuudesta kärsiville alueille ennustetaan voimakasta lämpötilan nousua ja sateisuuden vähenemistä. Tällaisia alueita on esimerkiksi Välimeren seudulla.

Tutkija Philip Thornton kollegoineen arvioi maanviljelyksen tulevaisuutta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jos ilmasto lämpenee neljä celsiusastetta. Näin voimakkaan lämpenemisen vaikutus maanviljelykselle on todennäköisesti vakava monilla alueilla. Neljä astetta lämpimämmässä maailmassa Afrikan maanviljelijöiden nykyiset käytännöt olisivat usein riittämättömiä ja alueen ruokatilanne kärsisi hintojen nousun ja huonojen satojen takia.

Tilanteeseen on olemassa sopeutumisstrategioita, mutta niiden toteuttamista olisi valvottava tarkasti. Jopa kahden asteen lämpenemisen tapauksessa näyttäisi Afrikassa olevan välttämätöntä harjoittaa sopeutumistoimia, jotta alueen ruokatilanne ei kärsisi. Joka tapauksessa Afrikan ja koko maailman ruoantuotannon tilaa tulevaisuudessa olisi tutkittava kiireellisesti.

Philosophical Transactions of the Royal Society A -lehdessä julkaistiin myös tutkimus, jossa trooppisten metsien tulevaisuutta tarkasteltiin neljä astetta lämpimämmässä maailmassa mallien avulla. Tutkimuksessa käytettiin samoja 17:ää eri ilmastomallia, joita oli käytetty IPCC:n neljännessä arviointiraportissa. Tuloksien perusteella metsien vähenemisen riski kasvaa Amazonin alueen itäosissa, Keski-Amerikassa ja osissa Afrikkaa. Toisaalta tietyillä alueilla metsä saattaa myös lisääntyä, kuten esimerkiksi Kongo-joen alueella Afrikassa.

Lämpenevässä ilmastossa merenpinnan nousuun liittyy suuria epävarmuuksia, koska tiedot Etelämantereen ja Grönlannin jäätiköiden reagoinnista ilmaston lämpenemiseen ovat hyvin epävarmoja. Analyysien perusteella neljän asteen lämpeneminen aiheuttaa 0,5 - 2 metrin nousun meren pintaan. Tarkkaa todennäköisyyttä ilmiön toteutumiselle ei tunneta.

Toteutuessaan kahden metrin merenpinnan nousulla olisi kuitenkin vakavat seuraukset: 187 miljoonaa ihmistä voitaisiin joutua sijoittamaan uusille asuinalueille tämän vuosisadan aikana. Merenpinnan nousulta voidaan myös suojautua, mutta suojautumistoimet tulevat hyvin kalliiksi, eikä niiden onnistumisesta ole takeita kaikkialla. Suojautumistoimien epäonnistuminen on todennäköisintä pienillä saarilla, Afrikassa ja osissa Aasiaa. Näillä alueilla onkin todennäköisintä, että ihmisiä joudutaan asuttamaan toisille alueille.

Tutkijat ehdottavat myös toimia tilanteeseen varautumiseksi. Merenpinnan nousua olisi tarkkailtava huolellisesti, jotta nousun mahdollisesta merkittävästä kiihtymisestä saadaan varoitus riittävän aikaisin. Lisäksi pitäisi saada lisää tietoa ilmastollisten tekijöiden vaikutuksista meren pintaan. Erityisesti olisi paneuduttava suurten jäätiköiden (Etelämanner ja Grönlanti) rooliin asiassa. Olisi myös harkittava ajoissa, miten merenpinnan noustessa toimitaan: sopeutumistoimet ja niiden toteuttamissuunnitelmat olisi oltava olemassa hyvissä ajoin.

Tutkija Francois Gemenne arvioi neljän asteen lämpenemisen vaikutuksia väestön muuttoliikkeisiin. Nykyarvioiden mukaan ilmaston lämpeneminen aiheuttaa voimakkaimman muuttopaineen matalilla saarilla, rannikkoalueilla ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Nämä arvioit kuitenkin perustuvat yleensä kahden asteen lämpenemiseen. Ilmaston lämmetessä neljällä asteella on odotettavissa, että muuttoliikkeet voimistuvat. Lisäksi ne saattavat tapahtua eri alueilla, koska ihmiset reagoivat eri tavoin lämpenemisen aiheuttamaan uhkaan. Myös muuttoliikkeiden suunnissa tapahtuu todennäköisesti muutoksia, koska voimakkaamman lämpenemisen tapauksessa enemmän alueita muuttuu epäsuotuisaksi ihmiselle. On myös huomattava, että muuttoliikkeen voimistuessa siihen liittyvät ongelmat todennäköisesti voimistuvat myös.

Tutkija Rachel Warren esittää arvion neljän asteen lämpenemisen kokonaisvaikutuksista. Neljä astetta lämpimämmässä maailmassa tapahtuu suuria muutoksia maanviljelykseen sopivissa maa-alueissa ja kuivuuden lisääntyminen näyttää todennäköiseltä. Populaation kasvaessa ja elämiseen sopivien alueiden vähentyessä ihmiskunta keskittyy yhä tiheämpänä jäljellä oleville, asumiseen ja elämiseen sopiville alueille. Ekosysteemeistä ei saada enää niin paljon tuottavuutta, etenkin kun hiilen kierron takaisinkytkennät ja tulipalot aiheuttavat metsähävikkiä. Kaksi astetta lämpimämmässä maailmassa tarvittavat sopeutumistoimet ovat vielä verrattain vähäisiä. Esimerkiksi ekosysteemien tuottavuus ei kärsi niin paljon, vaikka toisaalta bioenergian käyttö vähentää ekosysteemien resursseja muihin tarkoituksiin. Sekä kahden että neljän asteen lämpenemisen tapauksissa on joka tapauksessa tarkasteltava muutoksia maapallon koko järjestelmässä, kun mietitään ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimia.

Ari Jokimäki

Bookmark and Share




Lisätietoa

Philosophical Transactions of the Royal Society A:n teemanumero neljä astetta lämpimämmästä maailmasta


44

+11%  +8%  -1%  +4%  -1%

Yhteensä kton CO2 ekv:
734
  - Maatalous:
12
%
  - Jätehuolto:
6
%
  - Lämmitys:
38
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
14
%
  - Tieliikenne:
31
%
Asukasta kohden:
139
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isnÂ’t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: “Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París”

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
Äänekoski

Ilmakehän CO2-pitoisuus (ppm, miljoonasosaa)

Latest data for atmospheric CO2




Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni