Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Keskiviikko 19.06.2019

Ilmastouutisia

Siperian ikiroudassa kytee aikapommi


23.11.2010 10:39

Tutkija Katey Walter sytyttää vuotavan metaanin palamaan. Arkistokuva.

Kuva: Sergey Zimov

“Venäläinen tiedemies laahustaa jäätyneellä järvellä potkien pois lunta, kunnes havaitsee jään alla kuplia. Mies rikkoo jään veitsellä ja sytyttää tupakansytyttimen. Esiin suhahtava metaani palaa sinisellä liekillä." Näin tapahtumia kuvaa AP-uutistoimiston toimittaja Siperian metaanivuotoja käsittelevässä artikkelissaan.

Siperian ikiroutaan ja järvien pohjaan sitoutunutta metaania on hiljalleen vuotanut ilmakehään viimeisen jääkauden loppumisesta lähtien. Viiden viime vuosikymmenen aikana ilmakehä on lämmennyt, ja jäinen maa on alkanut sulaa entistä nopeammin kiihdyttäen metaanin vapautumista. Metaani on 23 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

Siperian aikapommi

Tiedemiesten mukaan ikiroutaan vuosimiljoonien aikana varastoitunut 1500 miljardin tonnin hiilivarasto on todellinen ilmaston aikapommi.


Video Siperian vuotavasta metaanista.

- Ikiroudassa olevan hiilivarasto on valtava. Määrä vastaa maailman sademetsiin sitoutuneen hiilen määrää, sanoi tiedemies Sergey Zimov.

Meksikon kokous alkamassa

Ilmastonmuutos on esillä kansainvälisessä politiikassa ensi viikolla, kun Meksikon Cancunissa käynnistyy YK:n kansavälinen ilmastokokous. 194 maan kokouksessa yritetään päästä sopimukseen laillisesti sitovista päästörajoituksia Kioton pöytäkirjan jälkeiselle kaudelle. Sopimuksen aikaansaaminen Cancunissa on kuitenkin erittäin epätodennäköistä. Kioton sopimus päättyy vuonna 2012.

Useimmat ilmastotutkijoista ovat sitä mieltä, että ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä.

Arktiset alueet herkimpiä

Maapallon arktiset alueet ovat herkimpiä ilmaston lämpenemiselle. Vaatimattomalta kuulostava lämpötilan nousu voi saada Grönlannin jäätiköt vetäytymään, arktisten alueiden merijään ohenemaan sekä ikiroudan sulamaan nopeammin sekä maalla että merenpohjan alla.

Tietoisuus ikiroudan metaanivuodoista on suhteellisen uutta. Esimerkiksi vuoden 2007 IPCC:n raportissa aihetta ei käsitelty lainkaan.

- Metaani on vakavasti otettava tekijä, joka voi aiheuttaa meille yllätyksen. Yritämme saada lisää satelliitteja tutkijoiden käyttöön, jotta metaanivuotoja voitaisiin tarkkailla, yhdysvaltalainen arktisiin alueisiin perehtynyt ilmastotutkija Robert Corell sanoi.

Pitkäaikaisen datan puute metaanivuodosta lisää uhkan arvioinnin epävarmuuksia. Tiedelehti Sciece julkaisin elokuussa artikkelin, jossa useat tiedemiehet totesivat olevan vielä liian aikaista ennustaa arktisten metaanivuotojen seurauksia. Tutkijat painottivat lisätutkimuksen tarvetta.

Tehdyt tutkimukset osoittavat, että kylmien alueiden reagointi ilmastonmuutokseen on monimutkainen asia. The Arctic Monitoring and Assessment Program -tutkimusyhteisön mukaan arktinen alue kokonaisuudessaan sitoo enemmän hiilidioksidia kuin vapauttaa sitä.

Metaani vapautuu

Metaanin kohdalla asia on toisin. Arktiselta alueelta vapautuu tällä hetkellä noin 9 prosenttia maailman metaanipäästöistä. Muita metaanin lähteitä ovat esimerkiksi maatalous, kaatopaikat ja fossiilisten polttoaineiden tuotanto.

Alaskan yliopiston tutkija Katey Walter Anthony, joka on mitannut metaanivuotoja Alaskassa, Kanadassa ja Venäjällä jo 10 vuoden ajan, kertoi olleensa tyrmistynyt nähdessään, kuinka paljon arktisten järvien pohjien sedimenteistä vapautuu metaania.
- Joskus järvet näyttävät kiehuvan kuplista. Käyn katsomassa järvien tilannetta vuosittain, ja joidenkin järvien koko on jo tuplaantunut lämpimän veden sulattaessa jäätyneitä järven reunoja, hän sanoi.

Anthonyn mukaan pelkästään Siperian järvistä voisi vapautua 50 miljardia tonnia metaania, joka on 10 kertaa tällä hetkellä ilmakehässä olevan metaanin määrä.

Sulamisvauhtia on kuitenkin vaikea ennustaa nykyisen mittausdatan perusteella.

- Mikäli ikirouta sulaisi nopeasti, olisi sillä merkittävä vaikutus globaaleihin lämpötiloihin. Voi kuitenkin olla, että sulaminen on hitaampaa, jolloin myös vaikutuksen ilmastoon olisivat erilaiset, Anthony sanoi.

Määritelmän mukaan maa on ikiroudassa, jos maa pysyy jäässä yli kahden peräkkäisen kesän ajan. Suurin osa Siperiasta ja muusta arktisesta alueesta on ollut jäässä tuhansia vuosia. Ne käsittävät noin viidenneksen maapallon pinta-alasta.

Kesäaikana maa voi sulaa noin metrin syvyydeltä. Tämän alla maa voi kuitenkin olla jäässä kymmenien tai jopa satojen metrin syvyyteen saakka.

Kun ilmasto lämpenee, kesäajan sulaminen ulottuu syvemmälle. Tämä herättää jääkauden aikaiset mikrobit, jotka hajottavat orgaanista ainesta hapettomissa olosuhteissa, jolloin syntyy metaania.

Yhdysvaltain meren- ja ilmakehän tutkimuslaitos NOAA:n viime kuussa julkaiseman 2010 Arctic Report Card -raportin mukaan ikirouta-alueen keskilämpötilat ovat nousseet vuosikymmenten ajan, mutta viimeisen viiden vuodan ajan nousu on ollut nopeampaa.

Yksi lämpenevistä alueista on Chersky, erityksissä oleva kaupunki Itä-Siperiassa Kolyma-joen laidalla.

- Alueen maaperä on lämmennyt viiden viime vuoden aikana noin kahdella asteella. Maan lämpötila on tällä hetkellä noin -5 astetta, sanoi Zimov, joka johtaa alueella toimivaa Northeast Science Station -asemaa.

Zimov on ollut todistamassa viimeisten 30 vuoden tapahtumia: monet alueelle rakennetut tiet ovat ikään kuin vajonneet kanjoneihin, ja rakennuksia on romahtanut, kun maa on sulanut niiden alta.

CO2-raportti

Bookmark and Share




Lisätietoa

Usatodayn uutinen


19


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska