Siperian ikiroudassa kytee aikapommi

23.11.2010 10:39

“Venäläinen tiedemies laahustaa jäätyneellä järvellä potkien pois lunta, kunnes havaitsee jään alla kuplia. Mies rikkoo jään veitsellä ja sytyttää tupakansytyttimen. Esiin suhahtava metaani palaa sinisellä liekillä." Näin tapahtumia kuvaa AP-uutistoimiston toimittaja Siperian metaanivuotoja käsittelevässä artikkelissaan.

Siperian ikiroutaan ja järvien pohjaan sitoutunutta metaania on hiljalleen vuotanut ilmakehään viimeisen jääkauden loppumisesta lähtien. Viiden viime vuosikymmenen aikana ilmakehä on lämmennyt, ja jäinen maa on alkanut sulaa entistä nopeammin kiihdyttäen metaanin vapautumista. Metaani on 23 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

Siperian aikapommi

Tiedemiesten mukaan ikiroutaan vuosimiljoonien aikana varastoitunut 1500 miljardin tonnin hiilivarasto on todellinen ilmaston aikapommi.


Video Siperian vuotavasta metaanista.

- Ikiroudassa olevan hiilivarasto on valtava. Määrä vastaa maailman sademetsiin sitoutuneen hiilen määrää, sanoi tiedemies Sergey Zimov.

Meksikon kokous alkamassa

Ilmastonmuutos on esillä kansainvälisessä politiikassa ensi viikolla, kun Meksikon Cancunissa käynnistyy YK:n kansavälinen ilmastokokous. 194 maan kokouksessa yritetään päästä sopimukseen laillisesti sitovista päästörajoituksia Kioton pöytäkirjan jälkeiselle kaudelle. Sopimuksen aikaansaaminen Cancunissa on kuitenkin erittäin epätodennäköistä. Kioton sopimus päättyy vuonna 2012.

Useimmat ilmastotutkijoista ovat sitä mieltä, että ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä.

Arktiset alueet herkimpiä

Maapallon arktiset alueet ovat herkimpiä ilmaston lämpenemiselle. Vaatimattomalta kuulostava lämpötilan nousu voi saada Grönlannin jäätiköt vetäytymään, arktisten alueiden merijään ohenemaan sekä ikiroudan sulamaan nopeammin sekä maalla että merenpohjan alla.

Tietoisuus ikiroudan metaanivuodoista on suhteellisen uutta. Esimerkiksi vuoden 2007 IPCC:n raportissa aihetta ei käsitelty lainkaan.

- Metaani on vakavasti otettava tekijä, joka voi aiheuttaa meille yllätyksen. Yritämme saada lisää satelliitteja tutkijoiden käyttöön, jotta metaanivuotoja voitaisiin tarkkailla, yhdysvaltalainen arktisiin alueisiin perehtynyt ilmastotutkija Robert Corell sanoi.

Pitkäaikaisen datan puute metaanivuodosta lisää uhkan arvioinnin epävarmuuksia. Tiedelehti Sciece julkaisin elokuussa artikkelin, jossa useat tiedemiehet totesivat olevan vielä liian aikaista ennustaa arktisten metaanivuotojen seurauksia. Tutkijat painottivat lisätutkimuksen tarvetta.

Tehdyt tutkimukset osoittavat, että kylmien alueiden reagointi ilmastonmuutokseen on monimutkainen asia. The Arctic Monitoring and Assessment Program -tutkimusyhteisön mukaan arktinen alue kokonaisuudessaan sitoo enemmän hiilidioksidia kuin vapauttaa sitä.

Metaani vapautuu

Metaanin kohdalla asia on toisin. Arktiselta alueelta vapautuu tällä hetkellä noin 9 prosenttia maailman metaanipäästöistä. Muita metaanin lähteitä ovat esimerkiksi maatalous, kaatopaikat ja fossiilisten polttoaineiden tuotanto.

Alaskan yliopiston tutkija Katey Walter Anthony, joka on mitannut metaanivuotoja Alaskassa, Kanadassa ja Venäjällä jo 10 vuoden ajan, kertoi olleensa tyrmistynyt nähdessään, kuinka paljon arktisten järvien pohjien sedimenteistä vapautuu metaania.
- Joskus järvet näyttävät kiehuvan kuplista. Käyn katsomassa järvien tilannetta vuosittain, ja joidenkin järvien koko on jo tuplaantunut lämpimän veden sulattaessa jäätyneitä järven reunoja, hän sanoi.

Anthonyn mukaan pelkästään Siperian järvistä voisi vapautua 50 miljardia tonnia metaania, joka on 10 kertaa tällä hetkellä ilmakehässä olevan metaanin määrä.

Sulamisvauhtia on kuitenkin vaikea ennustaa nykyisen mittausdatan perusteella.

- Mikäli ikirouta sulaisi nopeasti, olisi sillä merkittävä vaikutus globaaleihin lämpötiloihin. Voi kuitenkin olla, että sulaminen on hitaampaa, jolloin myös vaikutuksen ilmastoon olisivat erilaiset, Anthony sanoi.

Määritelmän mukaan maa on ikiroudassa, jos maa pysyy jäässä yli kahden peräkkäisen kesän ajan. Suurin osa Siperiasta ja muusta arktisesta alueesta on ollut jäässä tuhansia vuosia. Ne käsittävät noin viidenneksen maapallon pinta-alasta.

Kesäaikana maa voi sulaa noin metrin syvyydeltä. Tämän alla maa voi kuitenkin olla jäässä kymmenien tai jopa satojen metrin syvyyteen saakka.

Kun ilmasto lämpenee, kesäajan sulaminen ulottuu syvemmälle. Tämä herättää jääkauden aikaiset mikrobit, jotka hajottavat orgaanista ainesta hapettomissa olosuhteissa, jolloin syntyy metaania.

Yhdysvaltain meren- ja ilmakehän tutkimuslaitos NOAA:n viime kuussa julkaiseman 2010 Arctic Report Card -raportin mukaan ikirouta-alueen keskilämpötilat ovat nousseet vuosikymmenten ajan, mutta viimeisen viiden vuodan ajan nousu on ollut nopeampaa.

Yksi lämpenevistä alueista on Chersky, erityksissä oleva kaupunki Itä-Siperiassa Kolyma-joen laidalla.

- Alueen maaperä on lämmennyt viiden viime vuoden aikana noin kahdella asteella. Maan lämpötila on tällä hetkellä noin -5 astetta, sanoi Zimov, joka johtaa alueella toimivaa Northeast Science Station -asemaa.

Zimov on ollut todistamassa viimeisten 30 vuoden tapahtumia: monet alueelle rakennetut tiet ovat ikään kuin vajonneet kanjoneihin, ja rakennuksia on romahtanut, kun maa on sulanut niiden alta.