Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 19.01.2020

Ilmastouutisia

Huoneistokohtaiset vesimittarit pakollisiksi uudisrakennuksissa ensi vuoden alusta


09.11.2010 19:03

Huoneistokohtaiset vesimittarit tulevat pakollisiksi uudisrakennuksissa ensi vuoden alusta. Asuntoministeri Jan Vapaavuori allekirjoitti tänään ympäristöministeriön asetuksen, jolla kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteista annettua asetusta muutetaan.

Huoneistokohtaiset vesimittarit vaaditaan vastedes uudisrakennuksissa, joissa on enemmän kuin yksi huoneisto. Asuinhuoneistojen lisäksi mittarit on asennettava toimisto- ja liikekiinteistöihin.

Huoneistokohtaisen mittauksen perusteena on paitsi veden ja energian säästö myös kustannusten jakaminen todellisen kulutuksen mukaan. Vesimittareiden tulee olla sellaiset, että todellinen vedenkulutus voidaan määrätä vastikkeen tai vuokran maksuperusteeksi. Kuluttajan on voitava helposti seurata omaa vedenkulutustaan joko suoraan mittareista lukemalla tai riittävän usein saatavissa olevan raportoinnin avulla. Mittareilla on seurattava sekä kylmän että lämpimän veden käyttöä. Lämpimän käyttöveden mittaus on erityisen tärkeätä, jotta voidaan määrittää veden lämmittämiseen kuluva energia.

Vesimittarien asentaminen jatkaa toimia rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Pelkästään asuinrakennuksissa käyttöveden lämmitykseen kuluva energia on Suomen kokonaisenergian käytöstä noin viisi prosenttia. Osuus tulee lähivuosina kasvamaan, kun rakennusten muu energiankulutus vähenee tiukentuvien rakentamismääräysten myötä.

"Veden huoneistokohtaisella mittauksella ja mittaukseen perustuvalla laskutuksella voidaan saavuttaa selviä säästöjä niin veden kuin lämmitysenergiankin kulutuksessa. Arvioiden mukaan huoneistokohtaiset mittarit vähentävät vedenkulutusta uudisrakentamisessa keskimäärin noin 10 prosenttia. Tämä puolestaan vähentää lämmitysenergian kulutusta noin kolme prosenttia", asuntoministeri Jan Vapaavuori sanoo.

Vesimittarit säädettäneen myöhemmin pakolliseksi myös korjausrakentamisessa laajojen putkiremonttien yhteydessä. Asia käsitellään korjausrakentamisen energiatehokkuutta koskevien määräysten valmistelun yhteydessä.

CO2-raportti

Bookmark and Share






52


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>