Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 19.01.2020

Ilmastouutisia

Puukerrostalon rakennuttaminen ja omistaminen eivät houkuttele


19.09.2010 12:50

Kiinteistö- ja rakennusalan vaikuttajien henkilökohtainen suhtautuminen puukerrostalojen rakentamiseen on myönteistä, mutta ammatillisesti he epäilevät valmiuksia puurakenteisten kerrostalojen toteuttamiseksi. Puuelementtiteollisuus puolestaan katsoo ratkaisujen olevan kunnossa, mutta näkee esteeksi lähinnä viranomaismääräykset.

Tulokset käyvät ilmi Lahden tiede- ja yrityspuiston Asumisen osaamiskeskuksen teettämästä markkinaselvityksestä, jonka tulokset julistettiin tällä viikolla.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa eri vaikuttajaryhmien näkemyksiä puurakenteisten kerrostalojen rakentamisen esteistä ja mahdollisuuksista. Tutkimuksen kohderyhminä olivat rakennuttajat, rakennusliikkeet, puuelementtien valmistajat, arkkitehdit, rakennesuunnittelijat, viranomaiset ja media. Rakennusliikkeiden innottomuus puusta rakentamiseen on yleisesti koettu puukerrostalojen yleistymisen hidasteeksi.

Nyt tehdyssä tutkimuksessa rakennuttajat osoittautuivat kriittisimmäksi kohderyhmäksi. Kaikki vastaajat pitivät rakennuttajia varsin haluttomina puukerrostalojen rakennuttamiseen ja omistamiseen. Rakennuttajat vastaavasti kyseenalaistivat muun muassa rakentajien ja suunnittelijoiden puuosaamisen.

"Henkilökohtaisella tasolla niin rakennuttajat kuin kaikki muutkin kohderyhmät näyttivät vihreää valoa puukerrostaloille. Mutta kun samat henkilöt arvioivat tilannetta edustamansa organisaation kannalta, suhtautuminen on sitä kriittisempää mitä suurempi on organisaation taloudellinen vastuu puukerrostaloista", toteaa kehittämispäällikkö Vesa Ijäs Lahden tiede- ja yrityspuistosta.

Käytännön kokemukset vahvistavat tutkimuksen tuloksia

"Esimerkiksi Vierumäelle suunnitteilla olevan Suomen ensimmäisen viisikerroksisen puukerrostalon toteutuksen mahdollistaa se, että hankkeeseen ei tarvittu ulkopuolista rakennuttajaa, vaan kehitystyössä mukana olevat tahot rakentavat pilottikohteen omaan omistukseensa.

Yritysvetoiseen hankkeeseen osallistuvat Rakennusliike Reponen Oy, VersoWood Oy, Koskisen Oy ja Heinolan kaupunki", Vesa Ijäs selventää.

Tutkimuksen eri kohderyhmät antoivat melko heikon arvion siitä, että tällä hetkellä olisi saatavilla puukerrostaloihin soveltuvia elementtejä ja muita puurakenneosia, jotka täyttävät rakennusmääräykset. Ainoastaan puuelementtiteollisuus itse koki tilanteen muita myönteisemmin. Puuelementtien valmistajat näkivät vastaavasti paljon puutteita viranomaisohjauksen toimivuudessa puukerrostalohankkeissa, kun taas muiden näkemykset eivät olleet yhtä kielteisiä.

"Uutta kokeilevaan puukerrostalorakentamiseen tulee varata riittävästi kehittämisresursseja, jotta osataan sovittaa yhteen kiristyvät energiatehokkuus- ja rakennusmääräykset sekä rakennusfysiikka. Käytännön kokemus erilaisista ratkaisuista on vielä hyvin vähäistä eikä niitä ole vielä tuotteistettu laajamittaiseen tuotantoon sopiviksi. Koerakennuskohteet olisi hyvä tehdä yleishyödyllisten rakennuttajien omistukseen, jotta niistä kertyvät tiedot voidaan julkistaa ja levittää koko alalle", Vesa Ijäs painottaa.

Puukerrostaloja Suomessa vielä hyvin vähän

Tutkimuksen lähtökohtana oli, että Suomen asuntokanta on kasvanut 558 000 asunnolla eli noin 31 000 asunnolla vuosittain vuodesta 1990 alkaen. Tästä asuntokannasta noin 15 000 asuntoa tehdään vuosittain kerrostalorakentamisena. Viime vuosien aikana Suomeen ei ole rakennettu muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta puurakenteisia kerrostaloja.

CO2-raportti

Bookmark and Share






52


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>