Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 20.09.2018


Kantojen poltto aiheuttaakin kivihiileen verrattavat päästöt


16.09.2010 08:50

Kuva: Flickr / cameracaritatis

Kantojen korjuusta ja poltosta bioenergiaksi aiheutuu aluksi fossiilisiin polttoaineisiin verrattava hiilidioksidipäästö. Näin suuri päästö johtuu siitä, että metsässä hiili säilyisi hitaasti lahoavissa kannoissa vuosikymmeniä, mutta poltossa hiili vapautuu ilmakehään heti.

Suomen ympäristökeskuksen tekemän tutkimuksen tulokset osoittavat, että hakkuutähteiden energiakäyttö ei ole läheskään hiilineutraalia, kuten uusiutuvan bioenergian yleensä oletetaan olevan.

- Kantojen korjuuta on jatkettava noin 20 vuotta ennen kuin tuotettua energiamäärää kohti lasketut päästöt putoavat öljyn ja maakaasun päästöjen alle. Kantoja nopeammin lahoavien oksien polton päästöt ovat pienemmät. Metsien hiilitaseeseen aiheutuvat muutokset heikentävät hakkuutähteiden energiakäytön tehoa päästöjen vähennyskeinona oleellisesti, johtava tutkija Jari Liski SYKEstä kertoo.

Uusiutuvan metsäbiomassan energiakäyttöä perustellaan energiaomavaraisuuden ja aluepolitiikan lisäksi ilmastosyillä. Hakkuutähteiden polton ei ole katsottu lisäävän ilmakehän hiilidioksidimäärää, koska poltossa ilmaan vapautunut hiilidioksidi sitoutuu uudelleen kasvavaan puustoon. Polttoa on perusteltu lisäksi sillä, että hakkuutähteiden hiili vapautuisi ilmaan joka tapauksessa hakkuutähteiden lahotessa metsässä.

Kansainvälisessä Global Change Biology Bioenergy-julkaisusarjassa julkaistu uusi suomalaistutkimus osoittaa, että nämä perusteet ovat puutteellisia. Hakkuutähteiden energiakäyttö aiheuttaa merkittävän hiilidioksidipäästön ilmakehään metsän hiilivaraston pienenemisen vuoksi. Tämä päästö on suurimmillaan verrattavissa fossiilisten polttoaineiden päästöihin silloin, kun tähteiden energiakäyttö aloitetaan tai sitä lisätään.

Päästöt suurimmillaan aluksi

Hakkuutähteiden korjuu pienentää metsien hiilivarastoa. Metsään jätetyt kannot ja oksat lahoavat hakkuualoilla hitaasti ja muodostavat pitkäikäisen hiilivaraston. Poltettaessa hiili vapautuu ilmaan heti. Esimerkiksi kannon hiilimäärästä on jäljellä 20 vuoden lahoamisen jälkeen vielä 40-70 % ja oksienkin hiilimäärästä 20-40 %.

Kun hakkuutähteiden korjuukäytäntöä uusilta hakkuualoilta jatketaan vuodesta toiseen, tuotettua energian kokonaismäärää kohti lasketut päästöt pienenevät. Tämä johtuu siitä, että myös metsään jätettyinä hakkuutähteet lahoavat ja aiheuttavat päästöjä. Tehdyissä esimerkkilaskelmissa kesti kuitenkin noin 20 vuotta ennen kuin kuusen kantojen polton päästöt alittivat maakaasun päästöt. Kivihiileen verrattuna kantojen päästöt olivat tällöin 25 % pienemmät. Oksien polton päästöt alittivat maakaasun päästöt jo muutamassa vuodessa ja 20 vuoden kuluttua oksien päästöt olivat 60 % pienemmät kuin kivihiilen. Sadan vuoden jälkeen kantojen päästöt olivat 60 % pienemmät kuin kivihiilestä aiheutuvat päästöt ja oksien päästöt 80 % pienemmät.

Hakkuutähteiden päästöissä eroja

Hakkuutähteiden energiakäytön päästöt riippuvat oleellisesti ilmasto-oloista ja tähteiden ominaisuuksista, ja nämä vaihtelevat Suomessa merkittävästi. Näin ollen olisi mahdollista parantaa toiminnan ilmastovaikutuksia suuntaamalla hakkuutähteiden korjuuta ilmastovaikutusiltaan edullisiin kohteisiin. Tällaiseen suuntaamiseen voidaan käyttää tutkimuksessa kehitettyä laskentamallia. Jotta metsäbiomassan polton ilmastovaikutukset tulevat arvioitua oikein, on välttämätöntä, että metsien hiilitaseeseen aiheutuvat muutokset ryhdytään ottamaan laskelmissa huomioon.

Lähitulevaisuuden päästöt ongelmallisia ilmastonmuutoksen kannalta

Tutkimus osoittaa, että hakkuutähteiden energiakäyttö ei ole suoriin päästövähennyksiin verrattava ilmastonmuutoksen hillintäkeino. Erityisen ongelmallista on se, että hakkuutähteiden päästöt ovat suurimmillaan tähteiden käytön lisäämistä seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä. Ilmastoarvioiden mukaan päästöjä pitäisi pystyä vähentämään juuri tänä aikana, jotta voitaisiin välttyä kaikkein voimakkaimmalta ilmastonmuutokselta tällä vuosisadalla.

CO2-raportti

Bookmark and Share






34

 +2%  -1%  +1%  +2%  +4%

Yhteensä kton CO2 ekv:
449
  - Maatalous:
19
%
  - Jätehuolto:
9
%
  - Lämmitys:
8
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
6
%
  - Tieliikenne:
57
%
Asukasta kohden:
85
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +2
%

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
Äänekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni