Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Lauantai 24.08.2019

Ilmastouutisia

"Asuntorakentamiseen ja korjaamiseen tarvitaan vauhtia"


10.08.2010 12:33

Matalaenergiatalo rakenteilla

Kuva: Motiva

Uusia asuntoja valmistuu Suomessa tänä vuonna alle 25 000, mikä on vähemmän kuin uusien asuntojen rakentamistarve. Asuntojen rakentamismäärän pitäisi VTT:n mukaan olla 30 000 - 35 000 kappaletta vuodessa. Myös korjausrakentamisen puolella pitäisi vauhtia kasvattaa.

Korjaustarve on Suomessa kasvussa, kun 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla valmistuneet asunnot uudistetaan tulevaisuuden vaatimuksia vastaaviksi. Eniten tarvetta on julkisivu- ja putkiremonteissa. Myös täydennysrakentamisen vauhdittaminen on tärkeää. VTT kehittää menetelmää, jolla voidaan laskea asuntojen rakentamistarve kulloinkin ajankohtaisten perusmuuttujien pohjalta. Oikea asuntojen rakentamis- ja korjausmäärä ovat oleellisia tekijöitä pyrittäessä tasapainoiseen asuntomarkkinoiden kehittymiseen ja asuntohintojen vaihtelujen hillitsemiseen.

Uudet väestöennusteet nostavat asuntotarvetta

VTT teki tutkimuksen uusien asuntojen tarpeesta vuonna 2005 perustuen muun muassa väestöennusteisiin. Uudet väestöennusteet ovat selvästi suurempia, joten pelkästään niiden perusteella pitäisi uusien asuntojen rakentamismäärän olla lähempänä 35 000 kuin 30 000 asuntoa vuodessa.

Uusien asuntojen rakentamistarve painottuu kasvukeskuksiin ja kasvualueille. Maakuntakohtaiset väestöennusteet osoittavat, että väestö kasvaa vuoteen 2040 vain harvoissa maakunnissa. Esimerkiksi Helsingin seudulla valmistui vuonna 2009 noin 5500 asuntoa, kun tarve on 12 000 - 13 000 asuntoa vuodessa. Tilanne on kuitenkin paranemassa, kun rakennuslupien määrä on lähes kaksinkertaistunut vuoden 2009 kesän jälkeen. Helsingin seudulla asutaan myös selvästi muuta maata ahtaammin. Väestökatoalueilla asunto-ongelma on päinvastainen. Asuntoja tulee VTT:n mukaan olemaan liikaa vähenevään väestöön nähden.

Asuntoremontti nähtävä mahdollisuutena parempaan asumiseen

Vuonna 2009 valmistuneessa rakennetun omaisuuden tilaa käsittelevässä ROTI-raportissa annettiin omakotitalojen kunnon keskiarvoksi kouluarvosana 8,5. Kerros- ja rivitalot saivat arvosanaksi 7,5. Suomessa molemmat rakennustyypit ovat siis tyydyttävän hyvässä kunnossa. Kansainvälisen vertailun mukaan asuntokantamme kestää vertailun muihin maihin.

Keskeinen kysymys asuntojen korjaamisessa on, täyttääkö asuinrakennuskanta tulevaisuuden vaatimukset sijainnin, asuntotyypin, väljyyden, varustetason ja energiatehokkuuden suhteen. Kun asuntoja korjataan, on korjattujen asuntojen vastattava tulevaisuuden tarpeita. Eräs keskeinen muutostekijä tässä on Suomen väestön ikääntyminen. Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa. Tämän takia uusia asuntoja ei kyetä rakentamaan riittävästi ikääntyvälle väestönosalle, vaan olemassa olevien asuntojen on tyydytettävä muuttuvat tarpeet sekä varustusten; esteettömän liikkumisen, hissien, kaiteiden, valaistuksen ym. sekä palvelumahdollisuuksien suhteen.

- Asuntokannan energiatehokkuuden parantaminen on myös keskeinen asia. Uudet energiatehokkuusvaatimukset ovat tuoneet korjauspaineita nykyiseen rakennuskantaan. Suomi on sitoutunut EU:n sopimukseen vähentää rakennusten lämmityksestä aiheutuvia päästöjä merkittävästi. Nykyiseen asuntokantaan on siksi tehtävä energiatehokkuutta parantavia korjauksia. Näihin toimenpiteisiin ohjataan esimerkiksi energia- ja kuntotodistuksilla, kotitalousvähennyksillä ja asuntoyhtiöiden energiatehokkuusavustuksilla. Ongelmana on kuitenkin edelleen, miten saada muun remontin yhteydessä myös energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet tehdyiksi, VTT:n asiakasjohtaja Pekka Pajakkala sanoi.

Omakotitaloissa korjaaminen ei ole vastaavanlainen ongelma kuin kerros- ja rivitaloissa. Omakotiasuja päättää itse korjaustoimenpiteistä ja energiatehokkuuden parantamisesta. Uusi asunto-osakeyhtiölaki parantaa päätöksentekoa asuntoyhtiöiden korjauksissa. Laki edellyttää hallitukselta viiden vuoden aikavälin korjaussuunnitelmaa ja helpottaa korjauksiin liittyvää päätöksentekoa taloyhtiöissä.

- Riittävä uudisrakentamisen määrä ja kunnossa oleva, toimiva asuntokanta ovat keskeisiä asioita suomalaisille ja Suomen kilpailukyvylle. Keskeiset ongelmat liittyvät kasvukeskusten riittävään asuntorakentamiseen sekä olemassa olevien asuntojen uudistamiseen vastaamaan tulevia niin toiminnallisia kuin energiatehokkuustarpeita. Tasapainossa oleva kysyntä ja tarjonta on tärkeää myös asuntojen hintojen heilahtelun hillitsemisessä, Pajakkala sanoi.

CO2-raportti

Bookmark and Share






31


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska