Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 04.08.2020

Ilmastouutisia

Ilmaston lämpenemisestä ei enää epäilystä: 10 ilmastoindikaattoria päätyvät samaan tulokseen


29.07.2010 10:21

Kuva: NOAA

Yhdysvaltain valtamerentutkimusorganisaatio NOAAn uuden raportin mukaan ei ole epäilystäkään siitä, että ilmasto lämpenee. Tulos perustuu kymmeneen tärkeimpään ilmastoindikaattoriin. Tutkimukseen osallistuneet 160 tutkimusryhmää 48 maassa ovat yksimielisiä siitä, että viime vuosikymmen oli mittaushistorian lämpimin.

Kymmenestä ilmaston lämpenemistä kuvaavasta indikaattorista seitsemän on nousussa: ilman lämpötila maa-alueiden päällä, meren pintalämpötila, ilman lämpötila valtamerten päällä, merenpinnan taso, mereen varastoitunut lämpö, kosteus ja troposfäärin lämpötila lähinnä maanpintaa olevassa osassa. Indikaattoreista kolme on laskusuunnassa: arktinen merijää, jäätiköt sekä kevätajan lumipeite pohjoisella pallonpuoliskolla.

- Ensimmäistä kertaa saamme samaan vertailuun useita havaintosarjoja ilmakehästä valtameriin saakka. Mittaustiedot on saatu monista eri organisaatioista ympäri maailman. Tietojen keräämiseen on käytetty satelliitteja, säähavaintopalloja, sääasemia, laivoja, poijuja ja kenttätutkimuksia. Jokainen näistä itsenäisistä mittaussarjoista osoittaa erikseen, että maapallo on lämpenemässä, sanoi tohtori Jane Lubchenco NOAAsta.

Raportissa painotetaan, että ihmiskunta on kehittynyt tuhansien vuosien kuluessa saman ilmaston tilan vallitessa, ja nyt uudet ilmasto-olosuhteet ovat muodostumassa. Uudet olosuhteet ovat kaikkialla entistä lämpimämmät, ja tietyillä alueilla sään ääri-ilmiöt kuten vakava kuivuus, rankkasateet ja rajut myrskyt, tulevat todennäköisesti yleistymään.

- Vaikka lyhyen aikavälin muutokset aiheuttavatkin vaihtelua, niin tätä raporttia varten tehdystä analyysistä näkee, miksi olemme niin varmoja siitä, että maapallo lämpenee. Kun tarkastelemme ilman lämpötilaa ja muita ilmastoindikaattoreita, havaitsemme luonnollisesta vaihtelusta johtuvaa kasvua ja laskua. Jotta voimme ymmärtää ilmastonmuutosta, on meidän tarkasteltava pidempiä aikasarjoja. Kun seuraamme trendejä vuosikymmenestä toiseen käyttäen useita itsenäisiä datasarjoja ja analyysejä eri puolilta maailmaa, havaitsemme selkeitä merkkejä maapallon lämpenemisestä. Siitä ei voi erehtyä, sanoi Peter Stott Iso-Britannian Met Officesta.

Vuodesta toiseen tapahtuvat muutokset lämpötiloissa kuvaavat ilmaston luonnollista vaihtelua, kuten El Niño- ja La Niña -ilmiöitä. Sen sijaan vuosikymmenestä toiseen tapahtuvat muutokset keskilämpötiloissa osoittavat pitkän aikavälin kehitystä, kuten ilmaston lämpenemistä. Jokainen viimeisestä kolmesta vuosikymmenestä on ollut huomattavasti lämpimämpi kuin aikaisempi vuosikymmen. Aikanaan 1980-luku oli mittaushistorian lämpimin. Kun tultiin 1990-luvulle, jokainen vuosi oli lämpimämpi kuin edellisen vuosikymmenen keskiarvo. 2000-luvulla lämpeni edelleen.

- Reilun puolen celcius-asteen lämpötilan nousu viimeisten 50 vuoden aikana voi kuulostaa pieneltä, mutta se on jo muuttanut planeettaamme. Jäätiköt ja merijää sulavat, rankkasateet kovenevat ja lämpöaallot yleistyvät. Raportista voidaan lukea, että viimeistä 50 vuoden aikana 90 prosenttia lämpenemisestä on päätynyt valtameriin, sanoi NOAAn Deke Arndt, joka oli yksi raportin toimittajista.

CO2-raportti

Bookmark and Share




Lisätietoa

NOAAn State of the Climate Report


23


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska