Tilaa uutiskirje RSS-syöte Kirjaudu sisään | Rekisteröidy
Perjantai 03.09.2010


"Tuulivoima pienentää kuluttajien sähkölaskua"


28.07.2010 08:46

Kelluva tuuliturbiini.

Kuva: Siemens

Miksi tuulivoimaa väitetään tehottomaksi ja kilpailukyvyttömäksi, kun totuus on päinvastainen? Kysymystä tarkastelevat investointipankkiiri Jérôme Guillet ja European Tribunen toimittaja John Evans New Scientist -lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan.

Kirjoittajien mukaan useimmissa maissa tuulipuistot eivät saa suoraa valtion tukea. Sen sijaan valtiot takaavat tuulivoiman tuottajille pääsyn verkkoon, sekä minimihinnan, joka tuotetusta sähköstä maksetaan.

Käytännössä tämä voidaan toteuttaa kahdella tavalla: joko niin kutsutulla syöttötariffilla, tai velvoittamalla sähköntuottajat tuottamaan tietty osuus sähköstä uusiutuvilla energianlähteillä.

Syöttötariffin tapauksessa maksajina ovat siirtoyhtiöt, ja uusiutuvan energian velvoitteen tapauksessa sähköntuottajat. Vaikka menettelyt eivät perustukaan suoraan valtion tukeen, maksavat veronmaksajat niistä lopulta sähkölaskussaan.

Guilletin ja Evansin mukaan järjestelmä kuitenkin johtaa siihen, että lopulta kuluttajan sähkölasku on pienempi, sillä Euroopan sähkömarkkinat perustuvat marginaalihinnoitteluun. Marginaalihinnalla tarkoitetaan sähkön siirtoyhtiön kullakin hetkellä maksamaa korkeinta sähkön spot-hintaa.

Sähkön spot-hinta on korkeimmillaan, kun peruskuormaa ajavat laitokset, kuten ydin-, vesi- tai hiilivoimalat eivät pysty kattamaan sähköntarvetta. Tällöin on turvauduttava huippulaitoksiin, joiden tuotannon marginaalihinnat ovat korkeat. Huippuvoimalaitosten käyttö nostaa sähkön spot-hintaa.

Kirjoittajien mukaan tuulivoima muuttaa markkinoiden dynamiikkaa: tuulisina päivinä tuulivoimalat varmistavat sen, että huippuvoimalaitoksia ei tarvitse käynnistää.

Toisin sanoen, kun tuulta on vähän tai ei lainkaan, markkinat toimivat kuten ennenkin. Sen sijaan, kun tuulivoimaa on runsaasti saatavilla, se hillitsee sähkön hintapiikkejä. Tuloksena sähkön kuluttajahinta on alhaisempi kuin ilman tuulivoimaa.

Kirjoittajien mukaan tämän merit order effect (MOE) -ilmiön vuoksi sähkön megawattihinta on 3-23 euroa alhaisempi kuin ilman tuulivoimaa niissä maissa, joissa tuulivoiman osuus on kohtuullinen. Fraunhofer ISI -tutkimuslaitoksen raportin mukaan saksalaiset kuluttajat säästävät tuulivoiman ansiosta jopa 5 miljardia euroa vuodessa.

Guillet ja Evans arvelevat, että suuret energiantuottajat välttävät tuulivoimaan investoimista juuri MOE-ilmiön vuoksi. Se vähentää sitä voittoa, jonka energiantuottajat saavat, kun sähkön spot-hinta on korkealla.

Markkinoihin perustuvat investointipäätökset suosivat lyhyen tähtäimen voittoja. Niitä saadaan rakentamalla voimalaitoksia, joiden pääomakustannukset ovat pienet, ja marginaalituotannon kustannukset suuret.

Kirjoittajat väittävät, että ilman uusiutuvan energian tukia Euroopassa olisi investoitu viime vuosina ainoastaan maakaasuvoimalaitoksiin. Tämän seurauksena Eurooppa olisi entistä haavoittuvaisempi kaasun tuonnin epävarmuustekijöille.

Sähkömarkkina voi kehittyä suuntaan, jossa verkkoyhtiöt maksavat tuottajille kiinteää hintaa sähköstä. Tällaisessa tilanteessa tuulivoima olisi kilpailukykyinen tuotantomuoto ilman tukiakin, Guillet ja Evans kirjoittavat.

CO2-raportti

Lähetä linkki tähän artikkeliin Bookmark and Share




Lisätietoa

Artikkeli New Scientist -lehdessä
Fraunhofer ISIn tutkimus MOE-ilmiön vaikutuksista sähkön spot-hintaan Saksassa


 

taikaseinä

28.07.2010 09:02

leit

Jos valtio heittää rahaa hukkaan aina kun tuulivoimaa tuotetaan, niin se tarkoittaa että sähkön käyttäjät maksavat ylimääräistä, vaikkei sitä sähkölaskun kautta veloitetakkaan.

 Pekka Pirilä


Liittynyt: 19.02.2010
Viestejä: 510
 

Vanha huono argumentti

28.07.2010 10:43

Kyseessä on jo vuosia tiedossa oleva argumentti, joka on edelleen yksipuolisuudessaan yhtä törkeän harhaanjohtava kuin aina ennenkin.

Argumentin oikea osa on siinä, että muuttuvien kustannusten perusteella kilpailtujen markkinoiden hintataso tietysti laskee, kun niille lisätään kapasiteettia, joka toimii hintatasosta riippumatta.

Tämän vastapainoksi on aina hyväksytty se, että kuluttajilta peritään samalla syöttötariffin suorat kustannukset esimerkiksi siirtotariffin korotuksena. Tietyissä markkinatilanteissa edellisen kohdan mukainen lasku voi olla suurempi kuin tämä maksu. Argumentti toteaa silloin, että kuluttajien hinta kokonaisuutena laskee.

Kuten kaikissa vertailuissa, tehdään tässäkin oletuksia vaihtoehdosta. Yleensä oletetaan, että tuulivoiman sijaan ei rakennettaisi muuta kapasiteettia, koska tuollainen muu kapasiteetti kääntäisi tuloksen päinvastaiseksi ja tuulivoiman kannattajien mielen vastaiseksi. Tässä on argumentin suurin ja täysin fataali virhe. Kun tämä virhe korjataan realistisemmaksi, ei tulos enää ole voimassa.

Uutisen lopussa käsitellään kyllä maakaasuvoimalaitoksia vaihtoehtoisena rakentamiskohteena, mutta mikään ei käännä sitä, että lopulta vain sellainen on taloudellisesti kannattavaa, mikä ei tarvitse tukea. Artikkeli nimenomaan käsittelee taloudellista puolta, joten nyt ei kyse ole siitä, ovatko tuulivoiman ympäristöedut riittävät tekemään sen perustelluksi.

Toinen tapa ajatella asiaa on, että tuulivoima tarvitsi tukea, joten se ei siis ole kannattavaa. Ei tällainen argumentointi sitä tietenkään käännä ympäri. Joissain tapauksissa on toki mahdollista, että kuluttajien hinta laskee, jos joku muu kärsii tappionaan sekä kuluttajien saaman edun että tullivoiman lisäkustannukset. Tämä "joku muu" on tietenkin sähköyhtiö mallissa, jossa valtio ei osallistu asiaan muuten kuin säädösten antajana ja valvojana.

On siis mahdollista pakottaa sähköyhtiö nielaisemaan kaikki tuulivoiman lisäkulut ja vielä enemmänkin. Onko tämä tervettä taloutta, onkin sitten jo toinen kysymys.

Uutisessa vilahti mahdollisuus toiseenkin harhaan eli siihen, että uusiutuvaa energiaa tuetaan usein myös kustannuksia edullisemmilla verkkoon liittämisen ehdoilla. Tämä tuki on hajautetun tuotannon osalta usein erittäin suuri, mutta hajautuksen kannattajat eivät sitä juuri koskaan halua huomata tai tunnustaa.

 Bio


Liittynyt: 10.05.2009
Viestejä: 135
 

Kysymys Pirilälle

28.07.2010 11:20

Kiitos Pirilälle taas valaisevasta kommentista. Kirjoitit, että "Uutisen lopussa käsitellään kyllä maakaasuvoimalaitoksia vaihtoehtoisena rakentamiskohteena, mutta mikään ei käännä sitä, että lopulta vain sellainen on taloudellisesti kannattavaa, mikä ei tarvitse tukea."

Uutisessa myös esitettiin, että jos sähkön tuottajille maksettaisiin kiinteää hintaa, niin pääomavaltaiset tuotantomuodot eivät tarvitsisi tukea. Minusta tämä tuntuu loogisesti järkevältä, mutta en ehkä ymmärrä sähköntuotantojärjestelmän toimintaa riittävästi.

Kiinteät hinnat ovat tietysti mennyttä aikaa, mutta olisin halunnut kysyä Pirilältä mielipidettä siitä, voisiko kiinteä sähköntuotannosta maksettava hinta tehdä todella tuulivoimasta kilpailukykyisen, kun polttoaineiden hinnat tulevaisuudessa nousevat?

 

Tuulivoima on erittäin kallista

28.07.2010 11:29

Jäitä hattuun

Tuulivoimalle maksettava takuuhinta on jo johtanut siihen että sähköpörssin tuntihinnat Saksassa ja Tanskassa välillä ovat jopa negatiivisia! Suurin syy siihen on että tuulivoimaa kannattaa tarjota pörssille nollahintaan (tai jopa maksaa siitä vähän) koska ero huikean korkeaan takuuhintaan kuitenkin korvataan verovaroista! Tuulivoima saadaan näyttämään edulliselta kun tukia ei oteta huomioon!

 Kaj Luukko


Liittynyt: 05.03.2010
Viestejä: 80
 

Ei tukia = ei tuulivoimaa

28.07.2010 11:38

Ilman tukia, koko tuulivoimateollisuutta ei olisi olemassa. Voineeko myös tästä päätellä jotain?

 Pekka Pirilä


Liittynyt: 19.02.2010
Viestejä: 510
 

Tuulivoima markkinoilla

28.07.2010 12:06


28.07.2010 11:20 Bio kirjoitti:

Kysymys Pirilälle

Uutisessa myös esitettiin, että jos sähkön tuottajille maksettaisiin kiinteää hintaa, niin pääomavaltaiset tuotantomuodot eivät tarvitsisi tukea. Minusta tämä tuntuu loogisesti järkevältä, mutta en ehkä ymmärrä sähköntuotantojärjestelmän toimintaa riittävästi.

Kiinteät hinnat ovat tietysti mennyttä aikaa, mutta olisin halunnut kysyä Pirilältä mielipidettä siitä, voisiko kiinteä sähköntuotannosta maksettava hinta tehdä todella tuulivoimasta kilpailukykyisen, kun polttoaineiden hinnat tulevaisuudessa nousevat?



Nykyiset sähkömarkkinat on rakennettu "likinäköisiksi" eli ne hinnoittelevat vain välittömien muuttuvien kustannusten perusteella ottamatta lainkaan huomioon kiinteitä kustannuksia (Pohjoismaissa otetaan huomioon arvioitu tuotantotilanne huomioon tyypillisesti puoleksi vuodeksi tai jopa vuodeksi eteenpäin, kun norjalaiset vesivoimantuottajat säätävät altaittensa käyttöä).

Siten tuulivoima, ydinvoima ja sellainen vesivoima, jota ei voida säätää tuottavat lähes poikkeuksetta niin paljon kuin pystyvät ja tasapaino saadaan muuta tuotantoa säätämällä.

Investoinnit ovat silti kustannuksia, niiden vaikutustapa talouteen on vain jätetty epäselväksi, jolloin riskinä on myös, että investointeja ei tehdä ja kapasiteetista tulee pulaa. Nyt ydinvoimapäätös poistanee tämän uhan joksikin aikaa ensin Olkiluoto 3:n ja sitten seuraavan ydinvoimalan valmistuttua. Tuulivoima vaikuttaa samaan suuntaan, mutta vähemmän, ehkä noin puolella keskimääräisen tehonsa määrästä eli kuudenneksella tai pienemmällä osalla nimellistehostaan. Tämä kerroin puoli koskee Suomen oloja kovimpien pakkasjaksojen yleisen vähätuulisuuden johdosta, vaikka talvet muuten ovatkin hyvää tuulivoima-aikaa.

Päätökset, joita eri maissa on tehty tuulivoiman tukemiseksi kertovat tariffitasojensa kautta, että tuulivoima ei nyt ole kannattavaa, mutta ei kuitenkaan tavattoman kaukana kannattavuudesta. Joissain erityisen tuulisissa paikoissa vaikkapa Tasmanian rantakallioilla kannattavuus lienee nytkin hyvä.

Kokonaiskustannukset kuvaavat taloutta parhaiten. Sen lisäksi tulee tietysti tulonjakokysymyksiä vaikkapa voimayhtiöiden osalta, mutta niitä ei idä sotkea kannattavuuteen. Siitä tulee vain harhakuvia, kuten tämän ketjun avausuutisessa. En nyt pysty tarkastamaan, mutta juuri Fraunhofer ISI lienee tätä samaa teemaa aiemminkin esittänyt. Saksassa on melkoisen vastakkaisia näkemyksiä eri tutkimuslaitosten kesken siitä, kuinka uusiutuvaa energiaa pitäisi edistää ja kuinka kalliiksi nykyiset ratkaistu kansantaloudelle ovat tulleet.

 Bio


Liittynyt: 10.05.2009
Viestejä: 135
 

Kiitos vastauksesta

28.07.2010 13:29

Kiitokset Pirilälle vastauksesta kysymykseeni.

Mielestäni tärkeää on juuri se, että myönnetään joidenkin ratkaisujen sopivan paremmin toisaalle ja toisten taas toisaalle. Eli sekä tuulivoima että aurinkoenergia voivat olla ihan kelpo ratkaisuja tietyissä olosuhteissa, mutta "one size fits all" -ratkaisua energiakysymykseen ei ole.

Otsikko

Nimimerkki

Sähköposti


(Sähköpostiosoitetta ei julkaista sivuilla)

Kommentti

Tarkistus

Vastaa vielä alla olevaan kysymykseen. Sillä on tarkoitus varmistaa, että kommentti ei ole roskapostia.

Kirjoita seuraavat merkit alla olevaan kenttään ilman välilyöntejä: f 2 x 4

 

  Voit rekisteröidä nimimerkkisi tästä.

34

 +8% +11% +20% +21% +14%

Yhteensä kton CO2 ekv:
461
  - Lämmitys:
21
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
19
%
  - Tieliikenne:
60
%
Asukasta kohden:
87
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
+16
%

Pekka Pirilä:
IPCC:n mahdoton tehtävä
(54 kommenttia)  
Petteri Huuska:
"Poliitikko sanoo, onko maalämpö ympäristöystävällistä vai ei"
(8 kommenttia)  
Leo Stranius:
Kuopion asuntomessut - "matalaenergiarakentamisen kupla"
(34 kommenttia)  
Sanna Lauslahti:
Polku ydinvoimaäänestykseen
(60 kommenttia)  
Kaj Luukko:
"Ydinvoima halkaisee mielipiteet"
(8 kommenttia)  
Janne Hukkinen:
"Taloutta ei pidä kasvattaa vaan supistaa"
(96 kommenttia)  

Lisää blogeja >>

Onko asunnossasi lämpöpumppu?

AKyllä, ilmalämpöpumppu
BKyllä, maalämpöpumppu
CEi vielä
DEi ole suunnitteilla

Norway keen to exploit carbon capture lead
Source: Financial Times - One hour by helicopter from the Norwegian coast, the mammoth Sleipner platform rises more than 200 metres above the grey water of the North Sea. Named after a mythical eight-legged horse, it sucks natural gas from dozens of underwater wells and then sends it through a tangle of pipelines to destinations across Europe.

China Sustains Blunt ‘You First’ Message on CO2
Source: NY Times - Yu Qingtai, China’s lead negotiator in climate talks from 2007 through the tumultuous conference in Copenhagen last December, recently gave a blunt speech at the Bejing University School of International Studies on climate, diplomacy and the balance of national and global interests in limiting global warming.

Money Key To Tackling Climate Change
Source: Voice of America - Ministers from 45 countries are meeting to discuss the long-term financing of mitigation and adaptation measures needed to tackle climate change.

Nations meet on climate cash, U.N. sees long haul
Source: Reuters - About 45 nations met on Thursday to seek ways to raise billions of dollars in aid to help the poor combat climate change as the United Nations warned them of a long haul to slow global warming.

Climate Envoys Seek Consensus on $100 Million in Aid for Poorer Nations
Source: Bloomberg - Envoys from more than 40 nations are in Geneva to brainstorm ways to help poorer nations get the estimated $100 million a year needed to fight global warming.

Kunnat CO2-raportissa

Eurajoki
Hamina
Hartola
Heinola
Helsinki
Hämeenkoski
Imatra
Janakkala
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kauniainen
Kerava
Kirkkonummi
Kotka
Kuhmoinen
Kuopio
Kuusamo
Kärkölä
Lappeenranta
Masku
Mynämäki
Mäntsälä
Nurmijärvi
Orimattila
Padasjoki
Parikkala
Pornainen
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rusko
Salo
Sipoo
Sysmä
Turku
Tuusula
Uusikaupunki Vantaa
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
Äänekoski

Latest data for atmospheric CO2

Ilmakehän CO2-pitoisuus (ppm, miljoonasosaa)



Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni