Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 28.05.2020

Ilmastouutisia

Merenpinta nousee, Tyynenmeren saaret kasvavat toistaiseksi


04.06.2010 13:18

Hiekkaranta Tuvalun saarella.

Kuva: Flickr.com

Tähän asti on luultu, että vain vähän merenpinnan yläpuolelle ulottuvat valtamerten saaret hukkuvat nopeasti merenpinnan noustessa. Uusimman tutkimuksen mukaan useimmat Tyynen valtameren saaret ovat kuitenkin toistaiseksi pysyneet vakaina tai jopa nousseet viimeisimmän 60 vuoden aikana.

Tutkijat Paul Kench (Aucklandin yliopisto, Uusi-Seelanti) ja Arthur Webb (South Pacific Applied Geoscience Commission, Fiji) käyttivät vanhoja ilmavalokuvia ja korkean resoluution satelliittikuvia, joiden avulla he selvittivät 27 saaren pinta-alan muutosta Tyynellä valtamerellä viimeisimmän 60 vuoden aikana. Tänä aikana tutkitun alueen merenpinta on noussut 12 senttimetriä, siis keskimäärin kaksi millimetriä vuodessa. Kuitenkin vain neljän saaren (14 % tutkituista saarista) koko on pienentynyt 1950-luvun jälkeen. Muiden 23 saaren pinta-ala on joko pysynyt samana (43 % saarista) tai kasvanut (43 % saarista).

Tuvalun korkein kohta on vain 4,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Sen on ennustettu olevan yksi ensimmäisistä ilmastonmuutoksen ja merenpinnan kohoamisen seurauksena mereen kokonaan hukkuvista saarista. Tutkimuksessa kuitenkin ilmeni, että seitsemän sen yhdeksästä atollista eli kehäriutasta on laajentunut keskimäärin yli kolme prosenttia 1950-luvun jälkeen. Funamanu-saaren pinta-ala on kasvanut 0,44 hehtaaria, melkein 30 prosenttia.

Myös Kiribatin saaret ovat kasvaneet: Betio 36 hehtaaria (30 %), Bairiki 5,8 hehtaaria (16,3 %) ja Nanikai 0,8 hehtaaria (12,5 %).

Selityksenä havainnoille on se, etteivät nämä pienet Tyynen valtameren saaret ole muodostuneet hiekasta vaan korallien jäänteistä. Saaria ympäröivistä koralliriutoista irtoaa kappaleita, joita tuuli, aallot ja merivirrat työntävät saarille. Elävät korallieliöt tuottavat jatkuvasti uutta ainesta. Atollit muodostuvatkin kuolleesta aineksesta, jota tulee koko ajan lisää. Lisäksi pengertiet ja muut saaria yhdistävät rakennelmat edistävät kasvua estämällä sedimenttien valumista valtamereen.

Tutkimuksen 27 saarta ovat toki hyvin pieni otos Tyynen valtameren tuhansista lähellä merenpintaa olevista saarista. Näyttää kuitenkin siltä, että saarilla on luonnollinen keino sopeutua merenpinnan nousuun. Tämä ei kuitenkaan auta tulevaisuudessa, jos merenpinnan kohoaminen kiihtyy saarten luontaista uusiutumiskykyä nopeammin. Grönlannin sekä läntisen Etelämantereen sulaminen, jotka yhdessä nostaisivat merenpintaa noin 12 metriä, on mahdollista jo seuraavien satojen vuosien aikana.

Ihmisten elämistä vaikeuttaa myös saarten muodon muuttuminen. Toisissa kohdissa maa-ainesta häviää, kun toisaalla maa-alue kasvaa. Lisääntyneen eroosion vuoksi esimerkiksi Carteret-saaren (Papua-Uusi-Guinea) asukkaita on joutunut muuttamaan ja joutuu jatkossakin muuttamaan uusille asuinalueille. Heitä onkin kutsuttu maailman ensimmäisiksi ilmastonmuutospakolaisiksi.

Jari Kolehmainen

Bookmark and Share




Lisätietoa

Webb, A.P., and Kench, P.S.: "The dynamic response of reef islands to sea level rise: evidence from multi-decaded analysis of island change in the Central Pacific", Global and Planetary Change, May 21, 2010 (tiivistelmä)
Woodroffe, C. D.: "Reef-island topography and the vulnerability of atolls to sea-level rise", Global and Planetary Change, November 21, 2007, doi:10.1016/j.gloplacha.2007.11.001 (tiiviestelmä)
Zukerman, W.: "Shape-shifting islands defy sea-level rise", New Scientist, June 2


16


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska