Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 27.05.2019

Ilmastouutisia

Valtiot käyttävät 400 miljardia euroa vuodessa fossiilisten polttoaineiden tukiin


23.04.2010 11:59

Kuva: Dreamstime

Maailman valtioiden fossiilisten polttoaineiden tuista on tehty laaja tutkimus, jonka mukaan maat käyttävät vuosittain noin 400 miljardia euroa tukeakseen fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Tutkimuksen mukaan tämä heikentää energiaturvallisuutta ja vahingoittaa ympäristöä.

Kansainvälinen kestävän kehityksen instituutti (IISD, International Institute for Sustainable Development) julkaisi eilen Kalifornian yliopiston poliittisten tieteiden professori David Victorin tutkimuksen "The Politics of Fossil-Fuel Subsidies".

IISD:n Global Subsidies Initiative (GSI) -yksikön tavoitteena on järjestää uudelleen, vähentää ja lopulta saada fossiilisten polttoaineiden tuet loppumaan kokonaan. Tuet ovat suurimmat Iranissa, Venäjällä, Kiinassa, Saudi-Arabiassa, Intiassa ja Venezuelassa. Viime vuonna Pittsburghissa G20-maiden kokouksessa päästiin yhteisymmärrykseen tuista luopumisesta. Päätös ei kuitenkaan ole sitova, eikä konkreettisista toimista sovittu.

Yhdysvallat ajoi voimakkaasti tukiuudistusta G20-kokouksessa. Tuista luopuminen on tutkimuksen mukaan suhteellisen helppo tapa lisätä energiaturvallisuutta ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjen kasvuvauhtia.

Fossiiliset polttoaineet edullinen energianlähde

- Fossiiliset polttoaineet ovat usein edullisin tapa tuottaa energiaa etenkin köyhissä kotitalouksissa. Kun fossiiliset polttoaineet ovat tärkeässä roolissa maiden taloudessa, niin poliitikot myöntävät niille helposti tukia, jotka johtavat liialliseen kulutukseen, Victor sanoi.

Tutkimuksen mukaan vuonna 2008 Venezuelassa oli tukien ansiosta maailman halvin bensiini. Myös Iranissa polttoaine oli lähes yhtä halpaa. Iran käyttääkin noin 45 miljardia euroa vuodessa fossiilitukiin, eli lähes 10 prosenttia koko maailman energiatuista.

Professori Victorin mukaan tuet ovat yleensä suurimmat öljyntuottajamaissa. Bensiinin hintaa käytetään poliittiseen kampanjointiin. Mikäli asettuu vastustamaan polttoainetukia, yleensä häviää vaalit.

- Kun näiden maiden johtajat ovat epävarmoja poliittisesta asemastaan, heidän on vaikea vetää takaisin massiiviset tukiohjelmansa. Lisäksi kansalaiset vaativat yhä suurempia tukia ja kuluttavat yhä enemmän polttoainetta, mikä johtaa maat taloudelliseen syöksykierteeseen, Victor sanoi.

Paineita tukien nostoon olemassa

Painetta tukien nostoon on monissa maissa. Esimerkiksi Intia käyttää tukiin noin 12 miljardia euroa vuodessa osana politiikkaa, jolla pyritään saamaan energiaa myös kaikkein köyhimpien kansalaisten saataville. Tutkimuksen mukaan Intian köyhimmät eivät kuitenkaan hyödy tuista, vaan suurimman hyödyn saavat varakkaammat kansalaiset, eli auton omistajat ja sähkölaitteiden käyttäjät.

- Kun öljyn hinta nousi muutamia vuosia sitten, Intia hallituksen oli maksettava kansainvälisen markkinahinnan ja säännellyn kuluttajahinnan välinen ero, jotta polttoaineiden kuluttajahinnat eivät nousisi. Polttoainetukiin käytetty raha on kuitenkin pois muista tukiohjelmista, jotka todellisuudessa auttaisivat vähentämään köyhyyttä ja tukemaan talouskasvua, Victor sanoi.

Suurena öljyntuojamaana Intian energiaturvallisuus onkin haavoittuvainen, mikäli öljyn hinta nousee äkillisesti.

- Kiina oli aikaisemmin vastaavassa tilanteessa kuin Intia nyt. Kiinan hallitus teki kuitenkin ison poliittisen päätöksen, jolla fossiilisten polttoaineiden tukia leikattiin rajusti, jolloin markkinahinnan muutokset alkoivat kohdistua kuluttajille. Kiinan energiaturvallisuus on parantunut, kun fossiilisten polttoaineiden käyttö ei kasva enää niin nopeasti, ja kuluttajien on pakko reagoida tiukentuneeseen markkinatilanteeseen. Päätös auttaa myös Kiinaa hidastamaan kasvihuonekaasupäästöjensä kasvua ja investoimaan enemmän uusiutuvaan energiaan ja muihin kestävän kehityksen hankkeisiin, Victor sanoi.

Verorahojen käyttöä tukiin mietittävä tarkemmin

Taloustaantuma, kohoavat lämpötilat ja tarve edistää kestävää kehitystä pakottavat hallituksen maailmanlaajuisesti miettimään tarkemmin, kuinka paljon verorahoja voidaan ja kannattaa käyttää fossiilisten polttoaineiden tukiin.

Tutkimuksen mukaan myös polttoaineveroja tulisi tarkastella tarkemmin. Monissa teollisuusmaissa ei suoranaisesti tueta fossiilisten polttoaineiden käyttöä, mutta polttoaineverot vaihtelevat suuresti. Yhdysvalloissa fossiilisten polttoaineiden tuet ovat hyvin pienet, mutta siitä huolimatta vain 20 maailman maassa on Yhdysvaltoja halvempi bensiinin hinta. Ero johtuu polttoaineveroista.

- Yhdysvalloissa polttoaineita ei veroteta riittävästi. Mitä enemmän kuluttajille kohdistetaan fossiilisten polttoaineiden täysi hinta - mukaan lukien ympäristölle aiheutuva kustannus - sitä helpompi on markkinavoimin edistää turvallisemman ja puhtaamman energian tuotantoa, Victor sanoi.

Osa tuista hyödyllisiä

Vaikka useimmat fossiilisten polttoaineiden tuista ovatkin haitallisia, Victorin mukaan jotkut ovat myös hyödyllisiä. Esimerkiksi uusien energiateknologioiden tutkimushankkeiden tuet ovat välttämättömiä, jotta yritykset ja yliopistot voivat tehdä tutkimusta.

- Erityisesti tehottomimmista ja ympäristölle haitallisimmista fossiilisten polttoaineiden tuista luopuminen tai niiden uudistaminen avaa mahdollisuuden kestävämmälle ja ympäristöystävällisemmälle talouskasvulle. Se auttaa torjumaan ilmastonmuutosta ja vähentää riippuvuutta rajallisista luonnonvaroista. Lisäksi sillä on myönteinen vaikutus kansalliseen ja globaaliin bruttokansantuotteeseen. Vaikutus on pieni, mutta ei merkityksetön, sanoi Achim Steiner, YK:n ympäristöohjelman UNEP:n johtaja.

CO2-raportti

Bookmark and Share




Lisätietoa

Tutkimuksen tulosten yhteenveto IISD:n sivuilla
Kalifornian yliopiston tiedote aiheesta


19


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska