“Laivojen rikkipäästörajoitukset aiheuttavat kaksinkertaista lämpenemistä"

18.03.2010 09:39

YK:n kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomitea tapaa ensi viikolla. Kokouksen tarkoituksena on asettaa uusia rajoituksia laivojen rikkidioksidipäästöille, mutta hiilidioksidipäästöjen rajoittaminen on jätetty pois asialistalta. Tämän arvioidaan vaikuttavan huomattavasti ilmaston lämpenemiseen.

Uusien säännösten seurauksena laivojen rikkidioksidipäästöjen (SO2) odotetaan laskevan jopa 90 prosenttia. Rikkidioksidipäästöt viilentävät ilmastoa, sillä ne heijastavat auringon säteilyä takaisin avaruuteen. Laivojen CO2-päästöt puolestaan vastaavat noin kolmea prosenttia globaaleista hiilidioksidin päästöistä. Myös hiilidioksidipäästöjen rajoittamisen oli tarkoitus olla IMO:n kokouksen asialistalla, mutta asian käsittelyä on lykätty.

-Kun rikkidioksidipäästöjen rajoittamisesta päätetään ja hiilidioksidia koskevia päätöksiä lykätään, kärsimme kaksinkertaisesta lämpenemisestä, sanoi laivaliikenteen päästöjä tutkinut Jan Fuglestvedt Oslossa sijaitsevasta tutkimuslaitoksesta Centre for International Climate and Environmental Research.

Muilla sektoreilla rikkidioksidin päästöjä on rajoitettu jo huomattavasti aikaisemmin. Voimalaitosten ja autojen rikkidioksidipäästöt on saatu alhaiselle tasolle, ja niiden aiheuttamat terveysvaikutukset ja happosateet on saatu kuriin. Euroopassa autojen polttoaineen rikkidioksidiraja on 0,001 prosenttia. Laivojen polttoaineessa rikkiä saa olla vielä 4,5 prosenttia. 16 suurta laivaa voi päästää yhtä paljon rikkidioksidia ilmaan kuin kaikki maapallon autot, kirjoittaa New Scientist.

Kaksi vuotta sitten IMO päätti laivojen rikkidioksidipäästöjen vähennyksistä. Heinäkuussa voimaan astuvan suunnitelman mukaan suurin sallittu laivojen polttoaineen rikkidioksidipitoisuus on 3,5 prosenttia vuonna 2012 ja 0,5 prosenttia vuonna 2015. Lisäksi esimerkiksi Itämerelle on asetettu tiukempia vaatimuksia.

Laivojen ilmastoa lämmittävien ja viilentävien päästöjen yhteisvaikutus kompensoi noin 7 prosenttia ihmisen toiminnan aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä. Tämä vaikutus poistuu, kun laivojen rikkidioksidipäästöjä leikataan 80-90 prosenttia kuluvalla vuosikymmenellä.

Laivojen rikkidioksidi- ja hiilidioksidipäästöt ovat monimutkainen kysymys. Osittain siksi, että toinen aiheuttaa viilenemistä ja toinen lämpenemistä, mutta myös siksi, että päästöjen vaikutusten aikajänteet ovat hyvin erilaiset.

Aluksi laivan päästöjen ilmastovaikutusta hallitsee rikkidioksidipäästöjen viilentävä vaikutus. Rikkidioksidipäästöt vaikuttavat sekä suoraan heijastamalla auringon säteilyä takaisin avaruuteen että epäsuorasti toimimalla pilvien tiivistymiskeskuksina, jolloin pilvisyys lisääntyy. Laivojen päästöjen suoran viilentämisvaikutuksen on arvioitu olevan noin 31 mW/m2. Epäsuoran vaikutuksen arvioiminen tarkasti on vaikeaa, mutta sen on arvioitu olevan noin kolminkertainen suoraan vaikutukseen verrattuna.

Rikkidioksidi säilyy ilmakehässä kuitenkin vain muutamia päiviä. Näin ollen rikkidioksidipäästöjen rajoitustoimet poistavat tämän viilentävän vaikutuksen hyvin nopeasti. Sen sijaan hiilidioksidipäästöt säilyvät ilmakehässä pitkään. Höyrylaivoja on käytetty jo kahden vuosisadan ajan, ja niiden hiilidioksidipäästöjen arvioidaan lämmittävän ilmastoa 37 mW/m2. Kun CO2 kerääntyy ilmakehään, sen lämmittävä vaikutus kumoaa tulevaisuudessa rikkidioksidin viilentävän vaikutuksen.

Laivojen rikkidioksidipäästöjen arvioidaan aiheuttavan vuosittain 64000 kuolemaa. Päästöt aiheuttavat erityisesti sydän- ja keuhkosairauksia. Rikkidioksidipäästöjen leikkaaminen on siis välttämätöntä.

Toiveet, että IMO toimisi hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, kariutuivat Kööpenhaminan ilmastokokouksen epäonnistumiseen. IMO sanoo odottavansa, että YK näyttää, mihin suuntaan ilmastopolitiikassa ollaan menossa.

Odotus voi olla pitkä, kirjoittaa New Scientist. Laivojen ja lentokoneiden päästöt jätettiin vuonna 1997 solmitun Kioton pöytäkirjan ulkopuolelle. Kööpenhaminassa 20 maailman johtajan allekirjoittamassa sitoumuksessa, jota on tarkoitus käyttää Kioton pöytäkirjan korvaavan sopimuksen pohjana, ei mainittu lainkaan laivaliikenteen päästöjä.

Laiva- ja lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen rajoittaminen on poliittisesti hankala kysymys. Tavasta, jolla laivojen päästöt jaettaisiin maiden kesken, ei olla päästy yhteisymmärrykseen. Vielä hankalammaksi asian tekee se, että kaksi kolmannesta maailman laivoista on rekisteröity pieniin kehitysmaihin, kuten Panamaan ja Bahamasaarille.

Maailman laivaliikenteelle on ehdotettu yhteistä päästövelvoitetta, mutta kehitysmaat ovat vastustaneet ehdotusta. Niiden mukaan se sotii periaatetta vastaan, jonka mukaan teollisuusmaiden tulisi kantaa päävastuu päästöjen vähentämisestä. Toinen ehdotus on ollut eräänlainen vero, jonka tuotot ohjattaisiin kehittyviin maihin. Yhdysvallat ja Kiina ovat vastustaneet ehdotusta.

Laivaliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä on suuri potentiaali. Tanskalainen laivayhtiö Maersk ilmoitti viime kuussa vähentäneensä päästöjään 30 prosenttia alentamalla laivojen nopeuksia.

Laivaliikenteen järjestö International Chamber of Shipping on ilmoittanut, että kiinnittämällä enemmän huomiota laivojen moottorien ja runkojen suunnitteluun päästöjä voidaan vähentää 15-20 prosenttia. Laivojen CO2-päästöjen vähentämiseen on myös monia muita keinoja kuten biopolttoaineiden, aurinkopaneelien ja ydinreaktorien käyttö. Jopa valtavien leijojen käyttöä laivojen purjeina on ehdotettu. Nämä vaihtoehdot eivät kuitenkaan toteudu, mikäli laivojen päästöjen vähentämisestä ei sovita.

Ilman CO2-päästöjen rajoituksia laivojen päästöjen arvioidaan kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.

Rikkidioksidin lisäämistä ilmakehään on ehdotettu keinona viilentää ilmakehää, mikäli lämpeneminen uhkaa riistäytyä käsistä. Kyseessä on yksi kiistellyistä ilmakehän keinotekoisen muokkauksen, geoengineeringin keinoista. Ehdotuksen teki aikoinaan kemian Nobelilla palkittu Paul Crutzen.

-Laivojen rikkidioksidipäästöt ovat tahatonta geoengineeringin käyttöä. Eikö ole outoa, jos ensin vähennämme laivojen SO2-päästöjä, ja sen jälkeen käytämme miljardeja euroja lisätäksemme rikkidioksidia ilmakehään, kysyy Fuglesvedt.