|
|||
|
|||
|
|
Tilaa uutiskirje
RSS-syöte
Kirjaudu sisään
Tuomas Helin:
Leväenergia - realismia vai ei?
16.03.2010 08:42
Maailmalla etsitään tällä hetkellä kuumeisesti ratkaisuja kahteen suureen haasteeseen. Niin uhkaava ilmastonmuutos kuin öljyn odotettavissa oleva hinnannousukin luovat paineita suurten muutosten toteuttamiselle energiantuotannossa.
Katseet onkin suunnattu kohti uusiutuvia ja hiilineutraaleja energianlähteitä. Sähkön ja lämmöntuotantoon on jo saatavilla lukuisia vähäpäästöisiä ratkaisuja, mutta myös liikenteeseen kaivattaisiin pikaisesti öljyn korvaajaa.
Liikenteessä on jo otettu käyttöön lukuisia ns. ensimmäisen sukupolven biopolttoaineita, joista tällä hetkellä merkittävimpänä Euroopassa on kasviöljyistä jalostettu biodiesel. EU:n virallisena tavoitteena on nostaa uusiutuvien liikennepolttoaineiden osuus 10 %:iin jo vuoteen 2020 mennessä. Nykyiset ensimmäisen sukupolven liikenteen biopolttoaineet kilpailevat kuitenkin maankäytöstä ruoantuotannon ja luonnonmetsien kanssa. Siksi nykyisten biopolttoaineiden käyttö onkin kytketty moniin ei-toivottuihin seurauksiin, kuten riskiin ruoan hinnannoususta ja trooppisen metsäkadon kiihtymisestä. Aiheutetut haitat voivat osoittautua saavutettuja hyötyjä suuremmiksi. Viitteitä tähän suuntaan on jo julkaistu laajalti vertaisarvioidussa kirjallisuudessa. Siksi tarvitaan pikaisesti toisen sukupolven biopolttoaineita, kuten metsätähteistä, jätteistä tai levästä tuotettuja polttoaineita, jotka eivät kilpaile ruoantuotannon tai luonnonmetsien kanssa tuottoisasta maa-alasta.
Monet odottavatkin levistä (engl. microalgae) pikaista korvaajaa kasviöljyille biodieselin raaka-aineena. Osallistuin viime kesänä Hampurissa järjestettyyn Euroopan suurimpaan bioenergiakonferenssiin, 17th European Biomass Conference and Exhibition Hamburg, ja siellä yksi keskeisistä teemoista oli levät energiantuotannossa. Minkälainen on siis levien energiakäytön lähitulevaisuus konferenssiesitysten perusteella?
Leväenergialla suuri potentiaali
Levät ovat yksi lupaavimmista bioenergian lähteistä. Koska kilpailu maa-alasta tulee jatkossa kiristymään eri käyttötarkoitusten kesken, on tärkeätä että biopolttoaineiden tuotanto vaatii mahdollisimman vähän pinta-alaa. Levillä biomassan tuotto l. saanto on ylivertainen muihin eliöihin verrattuna, 20-100 tonnia biomassaa per hehtaari ja vastaavasti 15 000 - 80 000 litraa öljyä per hehtaari. Öljyn saanto on 3-13 kertaa suurempi kuin palmuöljyllä ja jopa 10-60 kertaa suurempi kuin Euroopassa kasvatettavalla rapsilla.
Edut eivät kuitenkaan jää tähän. Leviä voidaan kasvattaa niin maa-alueilla, jotka eivät ole kelvollisia maanviljelyyn tai otollisia metsän kasvuun, kuin myös teoriassa merivedessäkin. Siten niiden kasvatuksesta ei aiheudu käytännössä lainkaan kilpailua ruoantuotannon kanssa, jollei itse leviä aleta käyttää laajalti ravinnon lähteenä. Luonnostaan korkean proteiinipitoisuutensa puolesta ne voisivat ravinnoksi hyvinkin sopia. Toisin kun perinteiseen maatalouteen, levien tuotantoon ei tarvita lainkaan makeaa vettä eikä torjunta-aineita. Suljetuista levien kasvatusaltaista tai -putkistoista ei myöskään aiheudu rehevöittävien lannoitteiden huuhtoutumia vesistöihin.
Pienten ympäristövaikutusten lisäksi myös energiantuotannon potentiaali vaikuttaa lupaavalta. Erään arvion mukaan levistä voitaisiin saada Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa 350 PJ energiaa vuosittain. Tämä vastaa Suomen kaiken liikenteen kahden vuoden kulutusta. Potentiaalia rajoittaa se, että levien kasvatukseen tarvitaan teollinen hiilidioksidin lähde, runsaasti auringon valoa sekä riittävän suuri maa-ala teollisen hiilidioksidin lähteen lähellä. Ilman hiilidioksidipitoisuudet ovat liian pieniä levien teolliseen kasvatukseen. Täytyy kuitenkin muistaa, että bioenergiapotentiaalien arviointi on hankalaa ja eri tutkimusten tulokset vaihtelevat suurestikin. Leväenergian tuotanto voidaan myös yhdistää jäteveden käsittelyyn ja teollisten hiilidioksidipäästöjen kierrätykseen, jolloin saavutetaan yhdistettyjä etuja.
Lukuisia teknisiä ja taloudellisia haasteita ratkaisematta
Levien energiapotentiaaleista ja tuotannon positiivisista ympäristövaikutuksista puhuttaessa usein kuitenkin unohtuu toistaiseksi ylitsepääsemättömät tekniset, taloudelliset ja päästöihin liittyvät haasteet.
Teknisiä haasteita on lukuisia. Eräs keskeisimmistä on tunnistaa ja eristää bioöljyn tuotantoon otollisimmat levälajikkeet kymmenien tuhansien tai jopa sadantuhannen eri lajikkeen joukosta ja jalostaa ne esimerkiksi geenitekniikan avulla riittävän tehokkaiksi bioöljyn tuottajiksi. Toinen keskeinen haaste on riittävän edullisten ja valonsaannin kannalta tehokkaiden levien kasvatusjärjestelmien kehittäminen. Tällä hetkellä harkitut vaihtoehdot ovat avoimet kasvatusaltaat ja valoa läpäisevät bioreaktoriputkistot. Riippumatta valitusta kasvatusjärjestelmästä, suurin ratkaisua vailla oleva tekninen haaste liittyy levien keräilyyn. Levät kasvavat suolavedessä, erittäin pienissä pitoisuuksissa. Avoimissa bioreaktoreissa leviä voi maksimissaan kasvaa 0,5 grammaa litrassa vettä ja bioreaktoreissa 3 grammaa litrassa. Jotta leviä voitaisiin hyödyntää energianlähteenä, täytyy ne pystyä ensin erottamaan vedestä. Edullisen ja vähän energiaa kuluttavan erotustekniikan löytäminen on ehkä keskeisin vielä ratkaisematon tekninen haaste.
Jotta bioenergian tuotanto levistä olisi mielekästä, täytyisi niiden tuotannon ja jalostuksen kuluttaa vähemmän energiaa kuin mitä levien tuottamasta bioöljystä on saatavissa. Myös tuotannossa vapautuneiden kasvihuonekaasupäästöjen määrä täytyisi olla pienempi kuin mitä fossiilisen öljyn poltosta aiheutuu, jotta energiantuotanto levien avulla olisi ilmaston kannalta mielekästä. Kumpikaan näistä ehdoista ei tällä hetkellä täyty. Levien tarvitsemien ravinteiden teollinen tuotanto, viljelyvaihe ja erityisesti levien erottaminen kasvuliuoksena toimivasta vedestä vaatii liian paljon energiaa. Huomattavia läpimurtoja tarvitaan etenkin erotustekniikan osalta ennen kuin levientuotannon energia- ja hiilidioksiditase saadaan positiiviseksi ja siten energiakäyttö mielekkääksi. Myös korkea ravinteiden tarve sitoo paljon luonnon resursseja ja viljelmät vaativat paljon pinta-alaa, vaikkei sen tarvitse maa- tai metsätaloudelle arvokasta maa-aluetta ollakaan. Kasvatus meressä ei ole kustannusten puolesta realistinen vaihtoehto ainakaan lähitulevaisuudessa.
Myös levien kasvatuksen korkeat kustannukset täytyisi saada huomattavan paljon pienemmiksi ennen kuin kaupallinen energiantuotanto levistä voi tulla kannattavaksi. Vuonna 2009 leväbiomassan tuotantokustannus oli noin 25-30 €/kg ja edistyneimmillä teknisillä ratkaisuilla voitiin saavuttaa 10 €/kg tuotantokustannus. Jotta leväbiomassa voisi olla kilpailukykyinen bioenergian lähteenä, täytyisi tuotantokustannusten olla alle 0,50 €/kg. Nykyisellä tuotantokustannuksella levästä tehdyn biopolttoaineen hinta olisi 3 €/l dieseliä. Vertailun vuoksi nykyisten fossiilisten liikennepolttoaineiden veroton markkinahinta on luokkaa 0,2-0,4 €/l dieseliä ja 1. sukupolven biodieselin raaka-aineena käytettävän malesialaisen palmuöljyn hinta markkinoilla on yli 0,6 €/l.
Levistä ei ole liikenteen polttoaineen raaka-aineeksi vielä tällä vuosikymmenellä?
Konferenssissa esitettyjen julkisten tietojen perusteella voidaan sanoa, että olemme vielä hyvin kaukana kilpailukykyisestä, liikenteen hiilidioksidipäästöjä vähentävästä polttoaineen lähteestä. Valitettavasti. Tarvitsemme vielä lukuisia edistysaskeleita ainakin biotekniikassa ja erotustekniikassa. Lähes ainoa keino saada energiantuotanto levistä lähitulevaisuudessa kaupallisesti kannattavaksi, on se että levistä tuotetaan samalla arvokkaita kemikaaleja esimerkiksi lääke- ja kosmetiikkateollisuudelle. Samalla levien tuotanto täytyisi integroida esimerkiksi jätevesien puhdistukseen tai muuhun palveluun, josta saadaan integroinnin myötä kustannusetuja. Biokaasun tuotanto tai muu kaasutus voi osoittautua tehokkaammaksi leväbioenergian tuotantoketjuksi kuin öljyn tuotanto biodieselin raaka-aineeksi. Nykyisin jalostettujen levälajien proteiinipitoisuus on öljypitoisuutta korkeampi. Siten voi olla että leviä tullaankin käyttämään tulevaisuudessa ennemmin rehun tai ravinnon lähteenä kuin energiantuotannossa.
Toki aina on mahdollista että yksityiset yritykset ovat pidemmällä tuotekehityksessä kuin mitä julkisuudessa on tiedossa. Oma näkemykseni kaiken levistä kuulemani ja lukemani perusteella on kuitenkin se, ettei niistä ole biodieselin raaka-aineeksi ainakaan vielä kuluvalla vuosikymmenellä. Liikenteeseen tarvitaan siis joitakin muita vaihtoehtoja kuin levät ennen vuotta 2020 - nykyisten fossiilisten ja 1. sukupolven uusiutuvien liikennepolttoaineiden tilalle.
Kirjoittaja tutkii VTT:llä kestävää kehitystä.
 Lähetä linkki tähän artikkeliin
|
|
Lisätietoa
Ilmastotieto-blogiInternational Workshop on Aquatic Biomass: Sustainable Bioenergy from Algae? Berliini 2.11.2009
Rimppi, Heli. 2009. Kandidaatintyö: Leväbiomassan tuotanto energiatarkoituksiin: teknologian nykytila, haasteet ja mahdollisuudet Suomen olosuhteissa
17th European Biomass Conference and Exhibition Hamburg
17.03.2010 10:27
Tapio Salminen
Sinilevä voidaan jo erottaa vedestä edullisesti ja vähällä energialla.
Insinööritoimisto Saloy Oy:ssä on kehitetty menetelmä tähän tarkoitukseen. Nykyisillä laitteeillamme pystymme käsittelemää sinileväpitoista vettä 200 litraa sekunnissa ja määrän kasvattinen huomattavastikin suuremmaksi on vin mitakaavakysymys.
Lisätietoja aiheesta sivuilta www.saloy.net
 |
 |
17.03.2010 14:00
Levänen
17.03.2010 10:27 Tapio Salminen kirjoitti:
Sinilevä saadaan jo pois vedestä
Sinilevä voidaan jo erottaa vedestä edullisesti ja vähällä energialla.
Insinööritoimisto Saloy Oy:ssä on kehitetty menetelmä tähän tarkoitukseen. Nykyisillä laitteeillamme pystymme käsittelemää sinileväpitoista vettä 200 litraa sekunnissa ja määrän kasvattinen huomattavastikin suuremmaksi on vin mitakaavakysymys.
Lisätietoja aiheesta sivuilta www.saloy.net
Mielenkiintoinen homma. Kun levä kasvaa itsekseen ja otetaan talteen muista syistä, niin ympäristövaikutukset polttoaineen tuotannossa olisivat varmaan aika pienet. Onko sinilevän polttoaineominaisuuksia tutkittu? Tai onko sen myrkyllisyys ongelma?
|
|
 | Tuomas HelinLiittynyt: 31.08.2009 Viestejä: 159 |
18.03.2010 09:49
Bio kirjoitti:
Muistaakseni täällä sivustolla oli hiljattain artikkeli, jossa kerrottiin että levien kasvatukseen tarvitaan huomattava määrä lannoitteita. Vaikka ne eivät leviäisikään vesistöihin, aiheutuu niistä N2O-päästöjä, jotka kaasun voimakkaan kasvihuonevaikutuksen vuoksi voivat helposti kumota saadun CO2-päästösäästön. Onkohan tätä näkökulmaa huomioitu tarkastelemissasi tutkimuksissa laajemmin?
Lannoitteiden valmistuksessa tosiaan kuluu paljon energiaa ja syntyy merkittäviä CO2- ja N2O-päästöjä. Juuri siksi tutkimuksissa oli painotettu sitä, että ravinteiden kierrätys täytyy tehdä jotenkin mahdolliseksi. Juuri sen vuoksi leviä on ajateltu kasvatettavan ravinnerikkaissa jätevesissä, siinä kun lyödään kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Nämä valmistuksen päästöt ovat kuitenkin (ainakin ympäristödatapankkien mukaan) kertaluokkaa pienempiä kun itse peltojen lannoituksen johdosta syntyvä N2O-päästö. En ole biologi ja en suoraan sanoen tiedä syntyykö N2O-päästöjä vastaavissa määrin levien kasvatukssa vesiliuoksessa. Mutta kyllä, lannoitteiden valmistus, kierrätys ja käyttö on yksi keskeinen vaikuttaja koko tuotantoketjun energia- ja päästötaseissa.
Tapio Salminen kirjoitti:
Sinilevä voidaan jo erottaa vedestä edullisesti ja vähällä energialla.
Kuulostaa lupaavalta, tosin pari asiaa pistää mietityttämään. Ensinnäkin energiakäyttöön suunnattujen levien erotuksessa on oleellista se, että itse levät saadaan talteen mahdollisimman korkeassa kuiva-ainepitoisuudessa pienellä energian käytöllä. Kasvatusveteen voi vaikka jonkin verran levää jäädäkin. Teidän tekniikka taitaa keskittyä lähinnä siihen, että itse vedestä saataisiin levät pois ja talteen otettujen levien ei tarvitse olla korkeassa kuiva-ainepitoisuudessa. Karkeasti yleistäen teidän tekniikalla puhdistetaan vettä, ei tähdätä kuivattamaan levää. Korjaathan toki jos olen erehtynyt. Maailmalla on varmasti suuret markkinat jos tästä huolimatta tekniikkanne alittaa energialevien vaatimat tiukat energiankulutuskriteerit.
|
|
21.03.2010 19:31
KariK
Kirjoitit että "Vuonna 2009 leväbiomassan tuotantokustannus oli noin 25-30 €/kg ja edistyneimmillä teknisillä ratkaisuilla voitiin saavuttaa 10 €/kg tuotantokustannus."
Voisitko hieman avata mistä moinen summa koostuu? Kuinka paljon esim lannoitetta tarvitaan kiloa levää kohden ja mikä sen kustannus on?
|
|
22.03.2010 17:02
Maski
On totta että suomalaisesta männystä voi tehdä polttoaineita polttomoottoreihin. On myös totta, että mäntyä polttamalla voidaan tuottaa energiaa höyrymoottoriin. Mutta onko kumpikaan esimerkeistä näinä aikoina järkevää toimintaa. Sama asia leväenergiassa, levän tuottaminen ei ole kannattavaa muutoin kuin puhdistus mielessä, esim saastuneet vesistömme ym. Levään voidaan ykseyttää fotosynteesillä fosfaatteja, ja sitten voimme useilla vaihtoehtoisilla prosesseilla muuttaa levän sähköksi, lämmöksi, tai polttoaineiksi. Ongelmaksi levän tai männyn hyödyntäminen muuttuu, kun vapautamme siihen sitoutuneen hiilidioksidin energiantuotanto prosesseissa. Olisi tärkeää muistaa miten kaikki toimii.
Maailman kaikkeutemme toimii vedyllä. Kaikki mikä planeetallamme kasvaa, kasvaa vedystä. Vety H2 on sitoutuneena mm öljyssä. Maailman kaikkeus koostuu yli 90 prosenttisesti vedystä. Vedyn energiaa hyödynnetään myös polttomoottoreissa, ja kun vety palaa, se tuottaa päästöinä puhdasta vettä. Kaikki öljyillä toimivat nykyiset polttomoottorit toimivat siis vedyllä. Vety joka polttomoottorisssa palaa, on sitoutuneena hiiliyhdisteisiin, jotka palavat samassa prosessissa, ja ongenlma onkin valmis. Jos ajattelemme askeleen pidemmälle niin huomaamme, että saman kaltainen ongelma on myös leväenergiassa.
Tulevaisuuden polttoaineissa on mielestäni yksi mahdollisuus. Puhdas vety.
Miksi tuhlaamme rajallista aikaamme, ja yritämme keksiä huonompaa pyörää uudestaan.
|
|
| Tuomas HelinLiittynyt: 31.08.2009 Viestejä: 159 |
22.03.2010 18:44
22.03.2010 17:02 Maski kirjoitti:
Tulevaisuuden polttoaineissa on mielestäni yksi mahdollisuus. Puhdas vety.
Teoriassa ehkä näin. Käytännössä en usko että vety tulee olemaan merkittävä liikenteen seuraavista voimanlähteistä. Sen energiatiheys (MJ/m3) on pieni (tarvitaan suuret paineet tai suuret tankit) ja on energiatehokkaampaa käyttää suoraan sähköä sen sijaan että sähköllä tuotettaisiin vetyä. Valmistuksen vaatima sähkökin täytyisi tuottaa jollakin.
Laitan tähän omia (sekalaisiin lähteisiin perustuvia) pohdintojani eri liikenteen tulevista vaihtoehdoista:
http://dl.dropbox.com/u/3470549/Liikenteen%20vaihtoehdot.pdf
Jos veikata täytyy, niin laittaisin roponi likoon biokaasulle tai sähkölle.
|
|
22.03.2010 22:55
Maski
Vety on sähköä. Aurinko on sähköä. Aurinko siirtää vedyn energian ympäristöönsä avaruudessa. Maa planeetalla fotosynteesiin perustuva elämä saa tarvitsemansa virran auringon vedystä. Auringon vedystä tulevat sähköpurkaukset tuottavat planeetallamme kaikki tuulet, kaikki merivirtaukset, kaikki aallot, sekä fotosynteesin. Lähes kaikki asiat planeetallamme toimivat sähköllä, myös ihminen.
Tuulesta voidaan tehdä vetyä, merivirroista sekä aalloista voidaan myös tehdä vetyä. Vetyä tuotetaan elektrolyysillä merivedestä. Lähtö energia on auringon energiaa,vetyä.
Vetyä voi myös nykyään varastoida turvallisesti, ja energia tiheämmin useilla eri tavoilla. Vetyä voi myös jäädyttää. Nykyiset vetyvarastot perustuvat metallihydridiin, jossa vety on sitoutuneena, ei kaasuna, vaan atomi tasolla sitoutuneena metalliin, noin 2-4 bar paineessa. Vetyä muunnetaan sähköksi polttokennolla.
Esimerkiksi liikenteen polttoaineena vety toimii hienosti. Vety sitoutettuna metallihydridiin on turvallisempi polttoaine kuin bensa. Räjähdys vaaraa ei käytännössä ole. Pakokaasut nolla.
Kaikki hiilivety polttoaineiden kannattajat joutuvat vielä kääntämään takkia.
Vety tulee liikenteen polttoaineeksi, ja jos joku sitä estää, katuu katkerasti pahoja tekojaan planeettaamme kohtaan.
Niin ja tuossa liikenteessä homma toimii niin, että kun kiihdytät massaa, käytät esim litium akkua, kun olet saavuttanut riittävän vauhdin, polttokenno kytkeytyy päälle ja matka jatkuu vedyllä. Homma toimii kuin junan vessa, ja asiasta löytyy näyttöä kaikilta merkittäviltä auto valmistajilta. esimerkiksi mersulta on jo yli kymmenen vuotta voinut ostaa uusimman vedyllä toimivan sarjatuotanto sähköauton, jolla ajaa noin 500km ennen seuraavaa tankkausta. Vetyä muutetaan sähköksi tällä matkalla noin 5-10 euron arvosta, joten vaihtaisin kyseiseen laitteeseen heti, jos se olisi mahdollista!. Suomeen ei ole saatu yhtään vety tankkaus asemaa sähkö autoille. Keinot ovat jolleet jo kauan olemassa, mutta mahdollisuudet toteuttaa nolla päästöinen ympäristö, on nolla.
Ja tiedätte varmasti miksi.
Lisää ydinvoimaa idiooteille.
Hiilivetyjä tankkiin ymmärtämättömille.
Rahat sinne minne ennenkin.
|
|
 | Pekka PiriläLiittynyt: 19.02.2010 Viestejä: 420 |
22.03.2010 23:14
22.03.2010 18:44 Tuomas Helin kirjoitti:
Vedyllä liikenteen vaihtoehdoista ehkä eniten ongelmia
Kun siirryin muusta tutkimuksesta energiatutkimukseen vuonna 1980, siis 30 vuotta sitten, oli yksi ensimmäisistä töistäni perehtyminen vedyn mahdollisuuksiin energiataloudessa. Vety oli jo silloin monien haaveuni. Jostain syystä sähkö oli tälle porukalle pahaa ja vety hyvää. Koskaan en ole ymmärtänyt sitä, kuinka joku tällainen tekniikka saa ideologisesti tällä tavoin myönteisen leiman ja joku toinen kielteisen, mutta näin tuntuu toistuvasti käytän.
Silloin oli jo moni kokeillut vetyautoja ja kaikki ne perustekniikat olivat tunnettuja, joita nytkin vedylle esitetään. Tarkastelu osoitti silloin, että hyötysuhteen ongelmat ja vedyn varastointitekniikoiden erilaiset heikkoudet tekivät useimmista noista haaveista täysin perusteettomia. Silloin päättelin, että autoihin se ei näytä kovin hyvin sopivan eikä mikään myöhempi tieto ole antanut aihetta muuttaa mielipidettä.
Autokäyttöä ajatellen on myös jakeluinfra ilmeinen ongelma. Siihen liittyy myös vedyn räjähdysherkkyys. Vety on sangen riskitön avoimessa ulkoilmassa, mutta kaikissa suljetuissa ja puolisuljetuissa tiloissa sen räjähdysriski on ongelma. On kyseenalaista, voidaanko vedyn jakeluinfraa toteuttaa riittävän turvallisesti. Samoin voi pohtia, voidaanko vetyautoja päästää parkkitaloihin tai tunneleihin. Tämä kaikki sen lisäksi, että perustekniikkakaan ei vakuuta.
Kun kaikilla muillakin vaihtoehdoilla on ongelmansa, ei vetyä voi ehkä täysin sulkea pois, mutta kovasti sen mahdollisuudet epäilyttävät.
|
|
| Tuomas HelinLiittynyt: 31.08.2009 Viestejä: 159 |
23.03.2010 08:55
Kunpa lähitulevaisuus vedyn käytölle liikenteessä olisikin noin ruusuinen.
Edellä mainittujen seikkojen (vety vain sähköenergian välittäjä - miten sähkö tuotettu?, ketjun suuri energiahukka, jakelun ongelmat, vedyssä vain vähän energiaa/m3) lisäksi polttokennoillakin on omat rajoitteensa. Tällä hetkellä pullonkaulana on katalyyttinä käytettävä kallis ja rajallisesti saatavilla oleva platina.
Toivottavasti joskus kauempana tulevaisuudessa vetytalous olisi todellakin totta. Lähitulevaisuudessa se ei vaan vaikuta olevan realistisin öljyn korvaaja liikenteessä.
|
|
 | scepticLiittynyt: 11.12.2009 Viestejä: 323 |
23.03.2010 09:28
Monin verroin surkeammalla hyötysuhteella.
|
|
26.03.2010 15:27
Mörökölli
23.03.2010 09:28 sceptic kirjoitti:
Vetyauto on sähköauto
Monin verroin surkeammalla hyötysuhteella.
Jäin oikein miettimään yksinkertaistustasi.
1. Jos tarkoitat kemiallisen sidosenergian muuntamista mekaaniseksi työksi, niin normaalissa polttomoottorissa voi hyvin käyttää vetyä. Vain kaasutin vaihtuu. Auttaa, jos sylinteritilavuus on suurehko. (BMW:lla taitaa jopa olla auto, jossa voi käyttää sekä bensiiniä, että vetyä samassa moottorissa.)
2. Jos tarkoitit, että vetyä valmistetaan sähköllä (sähköstä), niin on myös kemiallinen menetelmä. Se vaatii suhteellisen korkean lämpötilan (noin 850 C). Tämä on yksi kriteeri (tosin ei välttämättä kauhean tärkeä) kun seuraavan sukupolven ydinvoimateknologioita valitaan. Eräät teknologiat soveltuvat paremmin vedyn kemialliseen valmistukseen.
3. Mutta tärkeintä on huomioida, että vetyä ei esiinny luonnossa saatavilla vapaana. Vety on siten vain energian välivarasto. Suhteellisen huono sellainen. Nykyisin liikkuvissa sovelluksissa käytetty hiilisykli on monin verroin parempi. Minä en näe mitään syytä tai paineita siirtyä siitä pois. Miksi hylätä hyvä jos parempaa ei ole tiedossa?
Kannattaa ehkä myös huomioida, että hiilivetyjen palaessa tyypillisesti puolet (55%) energiasta vapautuu vedyn palamisen seurauksena. Palamisjäte on vettä. Vain "se toinen puolisko" aiheuttaa pahaan maineeseen päässyttä CO2-päästöä.
Valitettavasti vain grafiitin sidosenergia on niin alhainen, että konaisenergiabalanssi ei salli maapallon valtavien hiilivetyvarantojen polttamista vedeksi ja grafiitiksi. Valitettavasti!
|
|
| scepticLiittynyt: 11.12.2009 Viestejä: 323 |
26.03.2010 19:46
Joo, pointtini oli se että vetyä pääasiassa valmistetaan sähköllä.
http://www.physorg.com/news85074285.html
Tuo kemiallinen menetelmä minkä mainitsit kuulosti itseasiassa ihan mielenkiintoiselta mutta vetytaloudessa on toki muitakin ongelmia sähkötalouteen verrattuna, esimerkiksi jakeluverkoston puuttuminen ja painesäiliön kokoon liittyvät rajoitukset.
Akkutekniikka taas kehittyy kovaa vauhtia ja sähköauto on muutenkin teknisesti hyvin yksinkertainen ja helppohuoltoinen verrattuna perinteiseen autoon. Kiihtyvätkin aika mukavasti ;)
Siinä vaiheessa kun vetytalous voisi edes teoriassa olla arkipäivää, on sähkömoottori/akkutekniikka niin kehittynyt että 500km matkan kulkeva 100hp vetyauto jää valoissa kuin nalli kalliolle 0-100 3 sekunnissa kiihtyvälle 2000km latauksella kulkevalle sähköautolle ;)
|
|
27.03.2010 02:20
Mörökölli
26.03.2010 19:46 sceptic kirjoitti:
Mörököllille
......mutta vetytaloudessa on toki muitakin ongelmia sähkötalouteen verrattuna, esimerkiksi jakeluverkoston puuttuminen ja painesäiliön kokoon liittyvät rajoitukset.
.....
Kyllä. En panisi omia rahojani likoon vedyn puolesta.
|
|
21.04.2010 14:20
Maski
Jos ymmärrätte rahan tekemisestä mitään, niin ennusmerkit vedyn puolesta tulevaisuuden polttoaineena ovat olemassa. Patentti hakemuksia on polttokennoteknologiaan ja vedyn kustannustehokkaaseen valmistamiseen liittyen jätetty huikea määrä. kehitys jatkuu. Rahaa tulee ovista ja ikkunoista, niille jotka asioista tietävät. Hanki tietoa ja toteuta todellisiin nousuihin perustuvia sijoitus päätöksiä. Valitset vain oikein, ja hukut voittoihisi tulevaisuudessa. Niin ja jos raha ei kiinnosta, niin voit näpertää risuilla, turpeella, ja levälläkin. http://www.tekniikkatalous.fi/duuniauto/article397281.ece?s=r &wtm=-21042010
|
|
29
   |
14.07.2010
Kodin kylmälaitteet kovilla helteellä
14.07.2010
Kesämökilläkin voi kierrättää
12.07.2010
Uusi ajoreittipalvelu autoilijoille
23.06.2010
"Toimiva ekokoti vain pienin muutoksin"
11.05.2010
Tarkista rengaspaineet ennen lomamatkaa
06.05.2010
Tuulivoimaopas julkaistu
04.05.2010
Lakiin perustuvat kylmälaitteiden tarkistukset ajankohtaisia
19.04.2010
Rintamamiestalo muuttuu passiivitaloksi
08.04.2010
Pienyrityskin voi säästää energiatehokkuudella
30.03.2010
Mökkeilyn päästöjä mahdollista vähentää 20 prosenttia ekotehokkuudella
25.03.2010
"Passiivirakentamisesta paljon vääriä käsityksiä"
16.03.2010
Pientuulivoimala opas julkaistu
10.03.2010
Talon eristystaso ja lämmön talteenotto lämmitysjärjestelmää tärkeämpiä
16.02.2010
Suosi perunaa
25.01.2010
Suomen ensimmäinen passiivitaloasuinalue Pälkäneelle
21.01.2010
Ilmalämpöpumpulle pohjoismainen ympäristömerkki
18.01.2010
Ilmalämpöpumppu säästää vain oikein käytettynä
17.12.2009
Vältä hämäryys ja viileä tunnelma – valitse oikea lamppu
16.12.2009
Energiatodistukset hyvin esillä asuntonäytöissä
10.12.2009
Suhdanneluonteisilla avustuksilla parannetaan energiatehokkuutta
Puutarhan lumoissa: Tervetuloa meille
Lähde: YLE
Eurooppalaisia nuoria koolla Lapualla
Lähde: YLE
Helteisiin pitää varautua tulevaisuudessa tosissaan
Lähde: Iisalmen Sanomat
Turpeesta tuli taas aluepolitiikkaa
Lähde: Helsingin Sanomat
Päivä tunnissa: Ukkosmyrsky riepotteli Suomea
Lähde: YLE
Myyntivoitto paransi Arevan tulosta OL3:sta huolimatta
Lähde: YLE
Chelsea Clintonin luksushäät: Hääkakkuun 11 000 dollaria!
Lähde: MTV3
Kädenvääntö Seinäjoki-Oulu-radan budjetista jatkuu
Lähde: MTV3
USA:ssa kärvistellään ennätyshelteissä
Lähde: MTV3
Ranskan Olkiluoto-mallinen voimala myöhästyy
Lähde: Helsingin Sanomat
| Sanna Lauslahti: Polku ydinvoimaäänestykseen (60 kommenttia) | |
| Kaj Luukko: "Ydinvoima halkaisee mielipiteet" (8 kommenttia) | |
| Janne Hukkinen: "Taloutta ei pidä kasvattaa vaan supistaa" (96 kommenttia) | |
| Jorma Laurila: Suomen luonnonsuojeluliiton vastaus Atte Korholan kirjoitukseen (116 kommenttia) | |
| Atte Korhola: "Suomen luonnonsuojeluliitto levittää harhaanjohtavia tietoja ilmastokannanotosta" (58 kommenttia) | |
| Eija-Riitta Korhola: Ilonpilaajan sähköoppia (32 kommenttia) |
Minkä alan ilmastouutiset kiinnostavat eniten?
29.07.2010
Ilmaston lämpenemisestä ei enää epäilystä: 10 ilmastoindikaattoria päätyvät samaan tulokseen
27.07.2010
Edullista aurinkoenergiaa uudella teknologialla - kennot vain muutaman atomin paksuisia
28.07.2010
"Tuulivoima pienentää kuluttajien sähkölaskua"
29.07.2010
Tehokkaampia jäähdytyslaitteita kehitteillä helteistä kärsiville
25.07.2010
Kaukolämmön hinta nousemassa - sähkön kulutus kasvaa
Ilmaston lämpenemisestä ei enää epäilystä: 10 ilmastoindikaattoria päätyvät samaan tulokseen
Ei otsikkoa
31.07.2010 23:02 Anonyymi kirjoitti:
http://discover.itsc.uah.edu/am 2010 2nd warmest
http://dat...
Ilmaston lämpenemisestä ei enää epäilystä: 10 ilmastoindikaattoria päätyvät samaan tulokseen
Ilmaston lämpenemisestä ei enää epäilystä: 10 ilmastoindikaattoria päätyvät samaan tulokseen
Ilmaston lämpenemisestä ei enää epäilystä: 10 ilmastoindikaattoria päätyvät samaan tulokseen
Ilmaston lämpenemisestä ei enää epäilystä: 10 ilmastoindikaattoria päätyvät samaan tulokseen
Anonyymiltä edelleen anonyymille
31.07.2010 18:19 Anonyymi kirjoitti:
Anonyymi vastaa Anonyymille
Lähde tälle?
Oletko lukenut tuosta monituhatsivuisesta pumaskasta muutakin kuin poliitikoille suunnatu...
27.09.2009
Ilmastotieteen lamakausi
08.03.2010
"Tutkimuksemme auttaa muodostamaan oman käsityksen ilmastonmuutoksesta"
10.08.2009
”CO2 ei aiheuta ilmastonmuutosta”
22.11.2009
Ylen sisäistä keskustelua
12.11.2009
MOT -ohjelma on silkkaa sumutusta
|
|
EPA Denies Challenges To Greenhouse Gas Rule Giving Up on a Climate Change Bill (Opinion-letter) US rejects claims of falsified climate science The Earth is hotter than ever, global warming is real, researchers warn Analysis: Action on global climate may drift for years |
Kunnat CO2-raportissa |
Ilmakehän CO2-pitoisuus (ppm, miljoonasosaa) |
 Tilaa uutiskirje
 RSS-syöte
 Yhteystiedot
 Lähetä uutisvinkki
Käyttöehdot
Fakta om CO2-raportti.fi
About CO2-raportti.fi
|
  |
Bio
Liittynyt: 10.05.2009
Viestejä: 132
Lannoitustarve?
17.03.2010 09:31
Hei Tuomas,
Kiitos katsauksesta, leväenergian tilanteesta on ollut vaikea saada kokonaiskuvaa. Jäin kuitenkin miettimään sen ympäristöystävällisyyttä. Kirjoitit, että
"Toisin kun perinteiseen maatalouteen, levien tuotantoon ei tarvita lainkaan makeaa vettä eikä torjunta-aineita. Suljetuista levien kasvatusaltaista tai -putkistoista ei myöskään aiheudu rehevöittävien lannoitteiden huuhtoutumia vesistöihin."
Muistaakseni täällä sivustolla oli hiljattain artikkeli, jossa kerrottiin että levien kasvatukseen tarvitaan huomattava määrä lannoitteita. Vaikka ne eivät leviäisikään vesistöihin, aiheutuu niistä N2O-päästöjä, jotka kaasun voimakkaan kasvihuonevaikutuksen vuoksi voivat helposti kumota saadun CO2-päästösäästön. Onkohan tätä näkökulmaa huomioitu tarkastelemissasi tutkimuksissa laajemmin?