Egologia / Ekonomia

10.03.2010 14:42

Num3rot

Pientaloasukkaan kannalta näistä lämmitysjärjestelmistä kirjoitettaessa pitäisi ottaa kantaa myös kustannusrakenteeseen tarkemmin, varsinkin kunnissa ja kaupungeissa, joissa on vain esim. yksi paikallinen energialaitos ( sähkö / kaukolämpö ). Jos halutaan edistää ympäristöystävällisiä enegiaratkaisuja, niin ekonomia on siihen paras "porkkana". Pientaloa kaukolämmöllä lämmittävän asiakkaan loppulaskusta energiosuuden arvonlisäveroton hinta on n. 55,78 % ja alvittoman perusmaksun ja arvonlisäverojen osuus yhteensä on puolestaan n. 44,21 %. Mikäli talon varsinaista energiankulutusta haluaa vähentää esim. 15% on sen kustannusvaikutus loppulaskusta vain n. 8 % ja hyvin helposti usean tuhannen euron investoinnin kuoletusaika on 15 - 20 vuotta. Joissakin kaupungeissa myös paikallinen energialaitos on poliittisin päätöksin valjastettu kunnallispolitiikan avuksi pyrkimyksenä osaltaan tasaveromalliin - edellyttämällä tältä esim. huomattavia budjetoituja osinkoja omistajalleen, joka on siis - joko kunta tai kaupunki ja energialaitoksen hallitus paikallispoliittikkoja.

Aktiivinen kosteudenpoisto ja ilmanvaihto estämään hometta

26.05.2010 06:50

kaitsu

Noin miljoona suomalaista kärsii allergioista ja astmasta, jotka aiheutuu rakennustemme homeista, bakteereista ja alkueläimistä.
Todella iso kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma siis?

Mielestäni ei saa toistaa 70-luvun virheitä, jolloin suurinpiirtein kehoitettiin unohtamaan lämpöoppi ja tukkimaan ilmastointi rakennuksista -öljynsäästön nimissä.
Tehokas eristäminen tuo kylmiä pintoja, joihin kosteus tiivistyy...

Aktiivinen koneellinen kosteudenpoisto ja ilmanvaihto tarvitaan estämään hometta rakenteissa.

Toiseksi- energia sinänsä ei ole vaarallista ilmastolle vaan ne CO2, CH4,pienhiukkas,.. - PÄÄSTÖT.
Tarvitaan siis päästötöntä edullista energiaa, jolla pidetään - koneellisesti - myös rakennukset kuivina ja sisäilma hyvänä.
Se on sen väärttiä.

Rakennusmääräyksistä

26.05.2010 07:45

Rakennusmääräyksiä ei voida kiristää loputtomiin Suomen ilmastossa. Rakennusten kuuluu saada hengittää ja valitettavasti hinta siitä on energiankulutus. Me kyllä "osaamme" jo rakentaa passiivitaloja mutta ketä tahansa timpuria työmaalle ei voi ottaa: teoriassa kosteudenkestäviä passiivitaloja voidaan siis rakentaa mutta se on erittäin altis rakennusvirheille, miltä taas on mahdoton välttyä.

Kiristämisestä seuraa ainakin kosteusvaurioita ja hometta sekä
elintasoerojen korostumista, koska kohta omakotitaloja on varaa pystyttää vain rikkailla. Säästettyä energiaa kuluu rakenteiden tuuletukseen ja kesällä ilmastointiin.

Jos energiankulutusta halutaan väkipakolla omakotitaloasumisesta vähentää, niin tulisi esim verohelpotuksilla houkutella ihmisiä esimerkiksi aurinkosähköjärjestelmän ostoon tai jonkin muun omavaraisemman energiajärjestelmän käyttöönottoon.

Terveisin rakennusinsinööri.

Joskus näinkin päin

26.05.2010 10:17

26.05.2010 07:45 sceptic kirjoitti:

Jos energiankulutusta halutaan väkipakolla omakotitaloasumisesta vähentää, niin tulisi esim verohelpotuksilla houkutella ihmisiä esimerkiksi aurinkosähköjärjestelmän ostoon tai jonkin muun omavaraisemman energiajärjestelmän käyttöönottoon.

Terveisin rakennusinsinööri.

En tiedä, halusiko sceptic vain provosoida, mutta yksi kaikkein varmimmista asioista on uusiutuvan energian osalta on, että näköpiirissä ei ole tilannetta, jossa Suomessa kannattaisi tukea aurinkosähköjärjestelmiä. Ne ovat toistaiseksi niin toivottoman tehottomia ja tuottavat sähköä aivan väärään aikaan Suomen oloissa.

En tietenkään voi sulkea täysin pois mahdollisuutta, että tilanne joskus muuttuisi, mutta nykytekniikkaan perustuvien aurinkosähköjärjestelmien tukeminen ei tuota muutosta mitenkään edistäisi.

Kun järjestelmän kustannukset ovat karkeasti kymmenkertaiset tuotteen arvoon verrattuna, on todennäköistä, että ne olisivat myös pelkän globaalin ympäristön kannalta muita ratkaisuja haitallisempia. Kustannuksia ei juuri koskaan synny ilman rasitusta myös ympäristölle, vaikka kerroin vaihteleekin rajusti.