Pakkanen puree ja paukkuu

08.03.2010 11:33

Markku

Tervehdys Jukka! Hienoa kun totesit sen, että täydellisesti varustetut mökit kuitenkin ovat vetoisia tai ainakin löytyy kylmäsiltoja vaikka ovat melko hiljattain rakennettuja. Alueella jossa talvet ovat olleet lumisia ja kylmiä olisi hyvä rakentaa ja suunnitella parempia rakennuksia kuin määräykset vaativat, ainakin energiavarmuutta silmällä pitäen kuivia klapeja varastoon tai tulisijan läheisyyteen. Ps. Olitko Kolilla?

Todella heikko hintasignaali

08.03.2010 18:29

SJ

Leskelä kirjoitti: "Päästötöntä sähköntarjontaa syntyy markkinoille, kunhan investoinneille on edellytyksiä ja hintasignaalit päästöille ovat riittävät."

Päästöihin liittyvät hintasignaalit ovat toistaiseksi hyvin heikkoja. Jos ajatellaan että Suomessa sähköntuotannon CO2-päästö on keskimäärin noin 220 g/kWh eli 0,22 t/MWh, niin ei sillä ole paljon merkitystä maksaako CO2-tonni kympin vai kaksi, jos sähkön hinta on 1400 euroa/MWh.

Eikä muuten ole korkeammallakaan sähkön hinnalla. EU:n päästökaupasta on sovittu jo seuraavaksi 10 vuodeksi. Vaikka kauppa vähän kiristyykin, niin tuskin kuitenkaan niin paljon että sillä olisi paljon merkitystä. Muita mahdollisia päästöhintasignaaleita voidaan antaa esim. verojen ja tukien muodossa, mutta niidenkään vaikutus ei vapaiden markkinoiden vallitessa ole mikään takuuvarma juttu.

Siirto- vai tuotantokapasiteetin puute?

09.03.2010 10:41

Leskelä kuvaa kirjoituksessaan kahta ongelmaa, joiden yhteys ei sähkömarkkinoita tuntemattomalle ole kovin selkeä:

-Siirtokapasiteetin riittämättömyys, jota Leskelä pitää syynä mökkikylän sähköjen katkeamiseen

-Samaan aikaan tapahtunut hintapiikki, joka johtui tuotantokapasiteetin riittämättömyydestä.

Osuivatko nämä kaksi tekijää sattumalta samaan ajankohtaan (tai ei tietenkään sinänsä sattumalta, että molemmat liittyvät kylmään ajanjaksoon). Vai johtuiko mökkikylän sähkökatko korkeasta hinnasta? Jos sähkön toimittaja ei ole halukas maksamaan sähköstä korkeaa hintaa, onko mahdollista, että sähkön toimitus asiakkaalle katkaistaan? Kenen maksettavaksi viime kädessä huippuhinnat jäävät?

Olisi mielenkiintoista jos sähkömarkkinoita tunteva taho voisi valaista tätä asiaa.

Kaksi erillistä asiaa

09.03.2010 12:38

Jukka Leskelä

09.03.2010 10:41 Bio kirjoitti:

-Siirtokapasiteetin riittämättömyys, jota Leskelä pitää syynä mökkikylän sähköjen katkeamiseen

-Samaan aikaan tapahtunut hintapiikki, joka johtui tuotantokapasiteetin riittämättömyydestä.

Osuivatko nämä kaksi tekijää sattumalta samaan ajankohtaan (tai ei tietenkään sinänsä sattumalta, että molemmat liittyvät kylmään ajanjaksoon). Vai johtuiko mökkikylän sähkökatko korkeasta hinnasta? Jos sähkön toimittaja ei ole halukas maksamaan sähköstä korkeaa hintaa, onko mahdollista, että sähkön toimitus asiakkaalle katkaistaan? Kenen maksettavaksi viime kädessä huippuhinnat jäävät?

Olisi mielenkiintoista jos sähkömarkkinoita tunteva taho voisi valaista tätä asiaa.

Mökin sähkökatko johtui hyvin paikallisesta asiasta eli jakeluverkon viimeisen haaran riittämättömyydestä paikalliseen kovaan kulutukseen nähden.

Tällä ei ole mitään tekemistä tukkumarkkinan hintapiikin kanssa ja nämä tapahtumatkin ajoittuvat eri aikaan. Katkot olivat viikonloppuna ja hintapiikki arkena.

Sähkön korkea tukkumarkkinahinta johtui siitä, että tuotantokapasiteettia ei ollut riittävästi ja maiden väliset siirtoyhteydet eivät riittäneet tuomaan esimerkiksi Keski-Euroopasta edullisempaa sähköä (sitä siis tuotiin, mutta siirtoyhteys rajoitti tuonnin määrää).

Jos tätä vertaisi vaikkapa maanteihin, niin ruuhkaa oli Etelä-Ruotsin moottoriteillä. Se ei vaikuttanut itäsuomalaiseen mökkikylään, jossa melkein samanaikaisesti sattui olemaan pikkutie poikki.

Sähkön fyysisesti toimittaa jakeluverkkoyhtiö. Se ei voi katkaista sähköä keneltäkään omaehtoisesti eikä rajoittaa kenenkään kulutusta ellei sähkön jakelujärjestelmä ole vaarassa. Asiakas maksaa tästä siirrosta eli sähkön saatavuudesta jakeluverkkoyhtiölle, joka myös hyötyy siitä, mitä enemmän sähköä saa toimitettua.

Tämän lisäksi jokaisella asiakkaalla on sopimus sähkön myyjän kanssa sähköenergian hinnasta. Useimmilla se on vielä nykyään kiinteähintainen sopimus, joka voi toki olla kaksihintainen (yö- ja päiväsähkö). Eli asiakas maksaa koko ajan jokaisesta kuluttamastaan sähköyksiköstä saman hinnan. Sähkön tukkumarkkinoilla olevat hintamuutokset eivät näin ollen välity asiakkaalle, vaan ovat sähkön myyjän riski. Myyjä saa etukäteen sovitun hinnan, mutta joutuu ostamaan tuotteen muuttuville hinnoilla.

Sähkön myyjä ei myöskään voi käskeä verkkoyhtiötä katkaisemaan sähköjä asiakkaalta.

Tulevaisuudessa älykkäät sähköverkot mahdollistavat sen, että esimerkiksi minä voisin tehdä sopimuksen, että jos sähkön hinta tukkumarkkinoilla nousee korkeaksi, sähkön myyjä voisi pyytää verkkoyhtiötä rajoittamaan vaikkapa sähkölämmitystä tai kylmälaitteiden sähkönkäyttöä. Tuskin itse huomaisin, jos näin pariksi tunniksi tehtäisiin.

En tietenkään tällaista lupaisi, ellen saisi sähköäni vähän halvemmalla kuin vaihtoehtoisella, nykyisenkaltaisella sopimuksella, jossa voin kuluttaa koska hyvänsä kuinka paljon vaan ilman, että hinta muuttuu. Sähkön myyjän riski alenisi ja minä saisin osan tästä hyödystä alennuksena sähkön hintaan.

Tällä olisi myös ympäristöhyötyjä, koska huippuhintoina kaikkein saastuttavimmallakin tavalla kannattaa tuottaa sähköä ja kysynnän jousto vähentäisi tällaisen tuotannon tarvetta.

Tämäntapaiset tuotteet tulevat jatkossa markkinoille. Varmasti useampi myös valitsee hinnoittelun, jossa maksaa sähköstään tunti tunnilta markkinahinnan mukaan muuttuvaa hintaa. Tällöin voi omilla toimillaan vaikuttaa paremmin sähkölaskuunsa ja päästöihinkin.

SJ:lle vielä hiilidioksidipäästön hintasignaalista. Yksittäisten tuntien hintapiikkien mukaan kukaan ei tuotantolaitoksiin investoi. Oleellista on, kuinka paljon päästö aiheuttaa lisähintaa koko investoinnin aikaiselle tuotannolle.

Tällä hetkellä päästön hinta on melko alhainen, luokkaa 13-15 euroa / tCO2. Esimerkiksi kivihiilellä tuotettavan lauhdesähkössä sen kustannusvaikutus on siten luokkaa 10 euroa/MWh.

Kivihiililauhteen tuotantokustannus ilman päästökauppaa kaikki kulut huomioiden on luokkaa 50 euroa/MWh. Eli kyllä tuolla kympillä jo merkitystä on. Esimerkiksi ydinvoima ja kivihiililauhde kilpailevat kannattavuudessa ja tuollainen kympin hintaero päästön vuoksi on jo merkittävä, koska tuotantomuotojen kustannukset ovat melko lähellä toisiaan.

Tulevaisuudessa, kun päästörajat tiukkenevat, päästöoikeuden hinta nousee. Olemme itse arvioineet, että jos ilmastonmuutos otetaan tosissaan, päästön hinta voisi nousta tasolle 60-90 euroa/tCO2 pitkällä aikavälillä. Tällöin kivihiililauhteen tuotantokustannus jo kaksinkertaistuu ja on paljon houkuttelevampaa rakentaa päästötöntä tuulivoimaa, biovoimaa tai ydinvoimaa kuin päästöllistä tuotantoa.

Kiitos vastauksesta!

09.03.2010 13:18

Kiitokset selventävästä vastauksesta. Olisi kyllä tosi hyvä jos tulevaisuudessa tulisi älykkäiden sähköverkkojen myötä erilaisia "tuotteita" kuluttajille. Ehkä se myös auttaisi meitä tavallisia sähkönkuluttajia kiinnittämään enemmän huomiota kulutustottumuksiimme.

Jossain Euroopan maissa muuten huipputehon tarvetta on vähennetty niin, että kotitalouksien liittymisteho on aika pieni, ja isompi liittymisteho on sitten huomattavasti kalliimpi. Näin ollen esimerkiksi astian- ja pyykinpesukonetta tai uunia ei voi käyttää samaan aikaan, muuten sähköyhtiö kytkee irti verkosta, kun tehonkulutus on sovittua suurempi. Tämä ei tietysti ole kovin hyvää palvelua, mutta ehkä tämänkin asian voisi hoitaa niiden älykkäiden sähköverkkojen ja laitteiden ajastimien kanssa siten, että laitteiden turhaa samanaikaista käyttöä vältettäisiin. Tässä tulee ehkä kyllä ongelmaksi esim. kerrostalot,joissa järjestyssääntö kieltää pyykin pesun yöaikaan.