Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 21.01.2019


Kiinan ja Intian ympäristöteknologiat myrkkyä ilmastonmuutokselle


20.02.2010 13:48

Savusumua Pekingissä.

Kuva: Flickr/kevindooley

Kesäkuussa 1783 laavaa ja kaasuja alkoi purkautua Islannissa sijaitsevasta Laki-nimisestä rakotulivuodesta. Myrkylliset kaasut ja nälänhätä tappoivat neljänneksen Islannin väestöstä.

Kahdeksan kuukautta kestänyt purkaus aiheutti Manner-Euroopassa sumuisia kesiä ja erittäin kylmiä talvia seuraavina vuosina. Ranskalainen luonnontutkija Mourgue de Montredon arvioi, että Lakin purkaus voisi selittää nämä ilmiöt.

Kesti kuitenkin kaksi vuosisataa, ennen kuin tiedemiehet alkoivat ymmärtää, miten tulivuorenpurkausten kaasut ja pöly vaikuttavat ilmastoon. Tärkein tekijä on rikkidioksidi (SO2), joka viilentää ilmastoa. Lakin purkauksessa vapautui arviolta 120 miljoonaa tonnia kaasuja ja hiukkasia ilmakehään, minkä seurauksena pohjoisen pallonpuoliskon lämpötilat laskivat 0,3 astetta muutaman seuraavan vuoden ajaksi.

Nykyiset vuosittaiset rikkidioksidipäästöt vastaavat Lakin purkauksen päästöjä. Ihmisen toiminnan aiheuttamat rikkidioksidipäästöt nousivat nopeasti 1900-luvulla, mutta kääntyivät laskuun 1990-luvulla, kun teollisuusmaat alkoivat vähentää päästöjään. Korkeimmillaan globaalit SO2-päästöt olivat noin 70 miljoonaa tonnia vuodessa.

Vasta hiljattain on alettu ymmärtää ilmansaasteiden vaikutukset ilmastonmuutokseen, New Scientist kirjoittaa. Yksi tärkeimmistä tekijöistä on noki, jota syntyy käytännössä kaikkien polttoaineiden poltosta. Uusien tutkimusten mukaan se voi olla toiseksi tärkein ilmastoa lämmittävä yhdiste heti hiilidioksidin jälkeen.

Nämä tulokset tarkoittavat, että kohtaamme sekä vaaroja että mahdollisuuksia. Kun Kiina ja Intia vähentävät rikkidioksidipäästöjään, ilmaston lämpeneminen kiihtyy huomattavasti.

- Satelliittikuvat paljastavat, että Kiina edistyy rikkipäästöjen vähentämisessä. Sen seurauksena ilmaston lämpeneminen voi nousta nykyisestä 0,2 asteesta vuosikymmenessä tasolle 0,3-0,4 astetta. Paikallisesti vaikutus voisi olla jopa 0,8 astetta vuosikymmenessä. Niin nopea muutos vaikeuttaa ihmisten ja luonnon sopeutumista, sanoo Frank Raes, Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen JRC:n ilmastonmuutosyksikön johtaja.

Toisaalta meillä on keinoja hillitä ilmaston lämpenemisen kiihtymistä tulevina vuosikymmeninä vähentämällä noen ja tiettyjen muiden, lyhytikäisten ilmastoa lämmittävien yhdisteiden päästöjä. Tämä antaa meille lisäaikaa vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Ilmakehä hämärtyy

Saasteiden määrä ilmakehässä näkyy ruskeana sumuna kaupunkien, ja joskus jopa kokonaisten valtioiden päällä. Sumu näky erityisen hyvin satelliittikuvista, mutta se on nähtävissä myös korkeilta kohdilta suurien kaupunkien läheisyydessä. Saasteiden määrä vähentää paikoitellen auringon säteilyä jopa 10 prosenttia. Ilmiötä kutsutaan “ilmakehän hämärtymiseksi".

Vaikka tutkijat ovat epäilleet Lakin purkauksesta lähtien, että luonnollisilla ihmisen toiminnan ilmakehään päästämillä aerosoleilla on vaikutusta ilmastoon, niiden vaikutuksen tarkka arvioiminen on ollut haasteellista. Rikkidioksidin viilentävä vaikutus on pystytty osoittamaan suurien tulivuorenpurkausten yhteydessä. SO2 muodostaa ilmakehässä sulfaattiaerosoleja, jotka heijastavat auringonvaloa takaisin avaruuteen.

Vuodesta 1940 lähtien pohjoisen pallonpuoliskon lämpötilat laskivat hieman rikkidioksidipäästöjen kasvaessa. Keskilämpötilat alkoivat kuitenkin nousta 1970-luvun loppupuolella, kun rikkidioksidipäästöjen kasvuvauhti hidastui ja hiilidioksidipäästöt kasvoivat. Sen sijaan eteläisellä pallonpuoliskolla, jossa on hyvin vähän rikkidioksidipäästöjä, lämpötilat ovat nousseet koko 1900-luvun.

Vaikka rikkidioksidipäästöt auttavatkin hillitsemään ilmastonmuutosta, on päästöjen vähentäminen välttämätöntä. Rikkidioksidi on suorassa yhteydessä moniin keuhkosairauksiin, ja tulivuorenpurkausten yhteydessä ihmisiä on menehtynyt suurien rikkidioksidimäärien vuoksi. Rikkidioksidilla on myös erittäin haitallisia vaikutuksia luontoon, sillä se aiheuttaa happamoitumista, mikä tuhoaa esimerkiksi metsiä.

Himalajan jäätiköiden sulamisen osasyynä paikalliset päästöt

Nopeasti teollistuvissa maissa, kuten Intiassa ja Kiinassa nokipäästöt ovat kasvaneet merkittävästi. Kalifornian yliopiston tutkijat Veerabhadran Ramanathanin johdolla tutkivat Aasian yllä leijuvaa ruskeaa sumua miehittämättömien lentokoneiden avulla. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että usva koostui pitkälti nokihiukkasista.

- Mittaukseni osoittavat, että nokipitoisuudet 2-4 kilometrin korkeudessa Aasian yllä ovat yhtä suuria kuin Los Angelesin keskustassa, Ramanathan sanoo.

Aasiassa nokipäästöt aiheutuvat hiilen, polttopuun ja lehmänlannan polttamisesta alhaisissa lämpötiloissa.

Noella on myös vaikutusta vesi- ja lumisateisiin. Merten yllä noki imee itseensä auringon lämpöä ennen kuin se laskeutuu mereen. Tämä vähentää haihtumista. Kun taas nokihiukkaset laskeutuvat lumen tai jään pinnalle, ne imevät itseensä auringon säteilyä, ja lumen ja jään heijastava vaikutus heikkenee.

Saastesumu vaikuttaa Aasian monsuunisateisiin, ja vähentää lumisateita Himalajalla. Lisäksi noki laskeutuu lumelle ja jäälle, ja aiheuttaa niiden sulamista.

- Noin puolet Himalajan ja Tiibetin jäätiköiden vetäytymisestä voi johtua noesta ja monsuunisateiden hidastumisesta, Ramanathan sanoo.

Väite on poliittisesti arka, sillä se tarkoittaisi, että puolet vaikutuksesta johtuisi paikallisista saasteista, eikä länsimaiden aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Väitteitä tukevat tulokset NASA:n GISS-instituutin yhdessä kiinalaisten kanssa tekemästä tutkimuksesta. Tutkijaryhmä teki kairauksia viideltä jäätiköltä Tiibetissä tutkiakseen, miten noen määrä on vaihdellut vuosikymmenten kuluessa.

Kairaukset osoittivat, että 1950- ja 60-luvuilla nokimäärät olivat korkealla tasolla. Nokipäästöjen arvioidaan kulkeutuneen Euroopasta, jossa myöhemmin onnistuttiin vähentämään päästöjä. Samoihin aikoihin korkeiden nokipitoisuuksien kanssa monet Tiibetin jäätiköt vetäytyivät. Monet jäätiköt palautuivat 1970-luvulla, ennen kuin alkoivat pienentyä uudestaan. Pieneneminen alkoi samoihin aikoihin, kun Intian niemimaan nokipäästöt kasvoivat.

Tulosten perusteella voidaan päätellä, että Himalajan jäätiköiden kutistumista voitaisiin hidastaa, tai se voitaisiin jopa pysäyttää, jos Aasiassa vähennettäisiin nokipäästöjä. Tämä olisi hyvin tärkeää puhtaan veden saatavuuden kannalta, sillä jäätiköt ja niiden lumi toimivat luonnollisina vesivarastoina: ne varastoivat vettä talvella ja vapauttavat sen kesällä, jolloin sitä eniten tarvitaan.

Nokipäästöjen vaikutukset eivät kuitenkaan rajoitu Aasiaan. Pohjoisnavan ympäristö on maapallon nopeimmin lämpenevää aluetta. Kasvihuonekaasujen ja aerosolien arvioidaan vaikuttavan ilmiöön yhtä paljon. Samalla kun viilentävät rikkidioksidipäästöt ovat laskeneet 1980-luvulta lähtien, lämmittävät nokipäästöt ovat kasvaneet.

Vaikutukset huonosti tunnettuja

Vaikka noki onkin osoittautumassa huomattavasti suuremmaksi tekijäksi ilmastonmuutoksessa kuin aikaisemmin arveltiin, se ei ole ainoa. Esimerkiksi häkä ja typenoksidipääästöt ovat mukana otsonin muodostumisessa. Otsoni puolestaan on kasvihuonekaasu.

- Metaani kuuluu samaan ryhmään, ja se vaatii välitöntä huomiota. Metaani on toiseksi suurin ongelma hiilidioksidin jälkeen, sanoo Gavin Schmidt GISS:stä.

Toistaiseksi muiden ilmansaasteiden vaikutus ilmastonmuutokseen on saanut hämmästyttävän vähän huomiota. Vähäinen huomio johtunee ainakin osittain siitä, että aihe on melko uusi jopa tiedemiehille. Arviot eri yhdisteiden lämmittävistä ja viilentävistä vaikutuksista ovat edelleen erittäin epävarmoja. IPCC:n neljännessä arviointiraportissa asiaa ei käsitelty kunnolla.

- IPCC:n viidennen arviointiraportin on käsiteltävä, ja se tulee käsittelemään asiaa tarkemmin, Raes sanoo New Scientist -lehden mukaan.

Viime vuonna Stacy Jackson Berkeleyn yliopistosta ehdotti Science-lehdessä julkaistussa artikkelissaan, että Kioton pöytäkirjan jatkosopimuksen lisäksi laadittaisiin erilliset sopimukset muiden ilmastoon vaikuttavien ilmansaasteiden kontrolloimiseksi.

Kansainvälisen sopimuksen laatiminen voi näiden yhdisteiden tapauksessa olla jopa hankalampaa kuin CO2:n tapauksessa. Tämä johtuu siitä, että päästöjen vaikutus riippuu myös alueesta, jolla ne pääsevät ilmaan. Esimerkiksi tietyillä alueilla vallitseva tuulen suunta aiheuttaa sen, että nokipäästöt eivät koskaan laskeudu lumelle tai jäälle.

Teknologiaa on, rahoitus puuttuu

Yksi helppo keino päästöjen vähentämiseen on: diesel-autojen nokipäästöjä voidaan vähentää yksinkertaisten suodattimien avulla, jollaisia on jo käytössä. Pakokaasujen suodattamisella on myös myönteisiä vaikutuksia ilman laatuun ja sitä kautta terveyteen.

- Meidän pitäisi aloittaa dieselistä, sillä teknologia on jo olemassa, sanoo Ramanathan.

Muita päästöjä voi olla vaikeampi vähentää. Esimerkiksi ruuanlaittoon ja lämmitykseen kehitysmaiden syrjäseuduilla käytettävät polttoaineet aiheuttavat päästöjä, joissa on sekä lämmittäviä että viilentäviä yhdisteitä. Yhteisvaikutuksesta ei olla varmoja. Köyhät kyläläiset tarvitsisivat taloudellisia kannustimia voidakseen vaihtaa perinteiset polttoaineet biokaasuun tai aurinkokennoilla toimiviin ratkaisuihin.

- Jos muutosta rahoitettaisiin hiilidioksidin päästöyksiköiden avulla, se voisi tapahtua hyvinkin nopeasti, Ramanathan sanoi.

Metaanipäästöjä vähentääkseen poliitikkojen tulisi vaikuttaa moneen erilaiseen päästölähteeseen, Schmidt sanoo. Tulisi ottaa käyttöön keinoja vähentää päästöjä öljykentiltä, kaatopaikoilta ja jätevedenpuhdistamoilta. Lisäksi tulisi muuttaa maatalouden lannankäsittelyä, ja jopa riisinviljelytapoja. Viljelijöitä on kuitenkin vaikea saada muuttamaan perinteisiä menetelmiään.

CO2-raportti

Bookmark and Share






47

 +8% +10% +20% +13% +24%

Yhteensä kton CO2 ekv:
756
  - Maatalous:
11
%
  - Jätehuolto:
6
%
  - Lämmitys:
42
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
30
%
Asukasta kohden:
143
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
+19
%

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
Äänekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni