Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Lauantai 24.08.2019

Ilmastouutisia

Skeptinen ilmastotutkija ei anna käyttämäänsä ohjelmakoodia julkisuuteen


21.12.2009 10:23

Fyysikko, jonka tutkimuksiin ilmastoskeptikot usein viittaavat, ei tarjoa käyttämäänsä ohjelmakoodia muille ilmastotutkijoille, jotka yrittävät toistaa hänen tutkimuksensa.

Pohjois-Karolinan Duken yliopiston fyysikko Nicola Scafetta on julkaissut viime vuosina useita tutkimuksia, joiden mukaan auringon osuus ilmaston lämpenemisessä 1900-luvullla on ollut selvästi suurempi, kuin yleisesti on arvioitu. Vuonna 2006 hänen Geophysical Research Letters -lehdessä julkaisemassaan tutkimuksessa sanottiin, että auringon vaikutus voi olla jopa 50 prosenttia havaitusta ilmaston lämpenemistä 1900-luvulla.

Tutkimukseen viittaavat erityisesti tahot, jotka kyseenalaistavat tieteellisen konsensuksen liittyen ilmaston lämpenemisen syihin. Myös Yhdysvaltain senaattori James Incofe on vedonnut Scafettan tutkimuksiin. Scafetta on osallistunut myös kirjan kirjoittamiseen, joka väittää, että hiilidioksidi ei todennäköisesti ole ilmastonmuutoksen merkittävin tekijä.

Monien tutkijoiden mukaan Scafettan tutkimukset auringon osuudesta ilmaston lämpenemiseen ovat virheellisiä, huolimatta siitä, että ne on julkaistu vertaisarvioiduissa lehdissä.

Aikaisemmin tänä vuonna Norjan meteorologisen instituutin Rasmus Benestad ja NASAn Gavin Schmidt julkaisivat tutkimuksen, joka väittää Scafettan käyttämien menetelmien tuottavan suuria virheitä. Benestad ja Schmidt päättelivät auringon osuuden olevan vain noin seitsemän prosenttia lämpenemisestä vuoden 1900 jälkeen, ja että auringolla ei olisi ollut lainkaan vaikutusta vuoden 1980 jälkeen.

Scafetta puolestaan väittää, että Benestad ja Schmidt ovat itse tehneet monia virheitä. Scafetta ei kuitenkaan suostu luovuttamaan heille ohjelmakoodia, jotta he voisivat yrittää toistaa tutkimuksen.

Tiedelehti New Scientist oli kopiona joukossa sähköpostiviestejä, joita Benestad ja Scafetta lähettivät toisilleen. Scafetta kieltäytyi viesteissä toistuvasti antamasta ohjelmakoodiaan.

”Jos vain voit paljastaa koodisi ja datasi, niin yritämme sitten ratkaista tämän asian ”, Benestad kirjoitti yhdessä viestissä.

”En todellakaan ymmärrä, miksi et voi itse kirjoittaa omaa koodia, jotta voit toistaa tutkimuksen”, Scafetta vastasi.

New Scientistin kysymyksiin Scafetta vastasi sanomalla, että kyseessä olevaa koodia on tarjottu tiedelehteen, eikä ole hänen vikansa, jos tiedelehdellä kestää sen julkaiseminen. Benestadin mukaan kysytty koodi liittyy tuloksiin, jotka on jo aikaisemmin julkaistu tieteellisissä lehdissä.

Paljasta koodisi

Ilmastonmuutoksen tieteellisen konsensuksen epäilijät ovat pitkään vaatineet, että ilmastotutkijat julkaisisivat kaiken koodin ja datan. Hiljattain kohua herättäneessä ”Climategate” –jutussa oli nimenomaan kyse tietojen julkaisemisesta. Jotkut tutkijat kuitenkin torjuvat ajatuksen, koska koodilla ja datalla, jotka liittyvät julkaistuihin tutkimuksiin, saattaa olla kaupallista arvoa.

Monet kuitenkin pitävät ajatusta tervetulleena, koska se helpottaisi tutkimuksen tekemistä. Vuonna 2003 kuuluisan ”lätkämaila” –graafin kehittäjä Michael Mann kieltäytyi julkaisemasta koodejaan. Nyt hän julkaisee kaiken tutkimuksiinsa liittyvän koodin ja datan.

Benestadin mukaan vaatimuksen avoimuudesta ja paremmasta läpinäkyvyydestä pitäisi ulottua myös ilmastoskeptikoihin, jotka kyseenalaistavat tieteen konsensuksen. Jos tiedonkulku olisi avointa, olisi paljon helpompaa ja nopeampaa päästä yhteisymmärrykseen mahdollisista virheistä julkaisuissa.

Senaattori Inhofen toimisto muistuttaa jatkuvasti Michael Mannin alkuperäisestä kieltäytymisestä julkistaa koodia ja dataa. Senaattorin ei kuitenkaan toistaiseksi ole kuultu vaativan Scafettan koodien julkaisemista.

CO2-raportti

Bookmark and Share






31


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska