|
|||
|
|||
|
|
Onko ilmaston lämpeneminen enää pysäytettävissä?
02.12.2009 07:30

Utahin yliopiston uudessa provosoivassa tutkimuksessa väitetään, että kasvavia hiilidioksidipäästöjä ei saada hallintaan ennen kuin maailmantalous romahtaa tai maailma pystyy rakentamaan päästötöntä energiaa yhden ydinvoimalan verran joka päivä.
- Näyttää epätodennäköiseltä, että lähitulevaisuudessa pystyttäisiin vähentämään kasvavia päästöjä, sanoi tutkimuksen tekijä, apulaisprofessori Tim Garret.
Garretin tutkimusta boikotoitiin laajalti ennen sen julkaisua Climatic Change –lehdessä. Science Daily –lehden mukaan useat muut lehdet kieltäytyivät julkaisemasta tutkimusta.
Tutkimus perustuu oletukseen, että fysiikan avulla voidaan selittää sivilisaation kehitys. Tutkimuksen mukaan energian säästö ja energiatehokkuus eivät tosiasiassa säästä energiaa, vaan ne lisäävät talouskasvua ja energiankulutusta.
- Jotta maailman hiilidioksidipäästöt voitaisi rajoittaa nykyiselle tasolle, pitäisi rakentaa noin 300 gigawattia hiilivapaata energiantuotantoa joka vuosi. Käytännössä tämä tarkoittaisi yhtä ydinvoimalaa päivässä. Muita mahdollisuuksia ei ole, mikäli nykyinen talousmalli halutaan säilyttää, Garret sanoi.
Garretin mukaan hänen kollegansa pääsääntöisesti tukevat hänen teoriaansa, mutta taloustieteilijät ovat kriittisempiä. Erään tutkimusta arvioineen ekonomistin mukaan kirjoittajan (Garret) täytyy opiskella lisää, ennen kuin hän voi osallistua keskusteluun.
- En ole ekonomisti, ja lähestyn taloutta fysikaalisena ongelmana. Päädyin globaaliin talouskasvumalliin, joka on erilainen kuin ekonomistien, Garret puolustautuu.
Garret kuvaa sivilisaatiota lämpökoneeksi, joka kuluttaa energiaa ja tuottaa talouskasvua, ja näin aiheutuu lisää energiankulutusta.
- Mikäli yhteiskunta ei kuluta energiaa, sivilisaatio on tarpeeton. Vain kuluttamalla energiaa ihmiskunta voi ylläpitää toiminnot, jotka antavat sille taloudellisen arvon. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli energia joskus loppuu, sivilisaation arvo alkaa laskea ja lopulta se voi romahtaa ennen kuin löydetään uusia energialähteitä, Garret sanoo.
Garretin mukaan hänen tutkimuksensa tärkein havainto on se, että maailmanlaajuisesti tarkasteltuna kumulatiivinen talouskasvu on ollut kautta historian yhteydessä kumulatiiviseen energiankulutukseen. Tätä yhteyttä voidaan kuvata vakiolla, jonka arvo on 9,7 (± 0,3) milliwattia jokaista inflaatiokorjattua vuoden 1990 dollaria kohden. Jokaista inflaatiokorjattua vuoden 1990 dollaria kohden on siis tarvittu 9,7 milliwattia primäärienergiaa, kun tarkastellaan taloutta ja energiantuotantoa millä tahansa ajan hetkellä.
Garrett testasi teoriaansa ja löysi tämän vakion vertailemalla energiankäytön ja talouskasvun suhdetta eri ajanhetkillä. Hän käytti tutkimuksessaan YK:n bruttokansantuotetilastoja, Yhdysvaltain energiaministeriön tilastoja maailman energiankulutuksesta vuosina 1970-2005 sekä aikaisempia tutkimuksia, joissa on arvioitu talouskasvua jopa 2000 vuoden ajalta. Sitten hän tutki tulosten vaikutuksia hiilidioksidipäästöihin.
- Ekonomistit luulevat, että tuottavuuden arviointiin tarvitaan tietoa väestöstä ja elintasosta. Minun mallissani riittää, että tiedetään, kuinka nopeasti energiankulutus kasvaa. Tämä selittyy sillä, että talouden ja energiankulutuksen välillä on yhteys, ja se on vakio, Garret selittää teoriaansa.
- Kun tämä vakio on löydetty, maailman talouskasvun ennustaminen on merkittävästi helpompaa. Ei ole tarvetta arvioida väestömäärän kasvua ja elintason muutoksia, koska ne muuttuvat energian saatavuuden mukaan.
Tutkimuksen mukaan hiilidioksidipäästöt eivät todennäköisesti tule laskemaan, koska energiankäyttömme tänään on kytköksissä yhteiskunnan menneeseen tuottavuuteen.
- Tästä näkökulmasta katsoen ihmiskunta kehittää spontaanin takaisinkytkennän, jota ylläpitää energiankulutus ja siihen liittyvät ympäristönäkökulmat. Se on kuin lapsi, joka kasvaa kuluttamalla ruokaa, ja kun lapsi kasvaa, se kuluttaa enemmän ruokaa, mikä mahdollistaa taas kasvun.
Onko merkityksellinen energiansäästö mahdotonta?
Kenties provosoivin seuraus Garrettin teoriasta on, että energian säästäminen ei vähennä energian käyttöä, mutta sen sijaan kiihdyttää talouskasvua ja energiankäyttöä.
- Tekemällä yhteiskunnasta energiatehokkaamman, se voi kasvaa nopeammin ja kuluttaa enemmän energiaa, Garrett sanoo.
Garrett kertoo, että Jevonsin paradoksina tunnettu ajatus siitä, että luonnonvarojen säästäminen kiihdyttää luonnonvarojen kulutusta, on esitelty jo vuonna 1865 ”The Coal Question” –kirjassa. Jevons selvitti, kuinka hiilen hinta laski ja kulutus kääntyi kasvuun kun höyrykoneista tuli energiatehokkaampia.
Väittääkö siis Garrett, että energiansäästöllä ei ole merkitystä?
- Sanon vain, että ei ole mahdollista säästää energiaa järkevällä tavalla, koska nykyinen energiankulutuksen taso määräytyy menneisyyden taloudellisesta tuottavuudesta, jota ei enää voida muuttaa. Energiansäästäminen on mukavaa, mutta ei pidä väittää, että se muuttaisi mitään.
Garrett sanoo, että tutkimustulokset ovat ristiriidassa sen kanssa, mitä hän aikaisemmin ajatteli energiansäästön merkityksestä. Garret kertoo edelleen menevänsä pyörällä tai bussilla töihin, kuivattavansa vaatteet narulla ja käyttävänsä työnnettävää ruohonleikkuria.
Hiilidioksidipäästöjen tulevaisuus
Garretin mukaan usein esillä olevissa strategioissa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi mainitaan energiatehokkuuden kasvu, vähentynyt väestönkasvu ja siirtyminen hiilidioksidittomaan energiantuotantoon, kuten ydin- tuuli- ja aurinkoenergiaan sekä hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin.
- Vaihtoehtoista strategiaa ei useinkaan mainita: elintason lasku, joka on seurausta energiantuotannon laskusta ja talouden romahtamisesta, Garrett muistuttaa.
- Periaatteessa uskon, että järjestelmä on deterministinen. Muutokset populaatiossa ja elintasossa ovat vain seurausta energiatehokkuudesta. Vaihtoehtoja on siis vain yksi, eli siirtyminen hiilidioksidittomaan energiantuotantoon, Garrett sanoo.
Ongelma on kuitenkin, että päästöjen rajoittaminen nykytasolle vaatisi energiajärjestelmän muuttamista hiilidioksidittomaksi 2,1 prosentin vuosivauhdilla. Tämä tarkoittaa melkein yhtä ydinvoimalaa päivässä.
- Mikäli yhteiskunta investoi riittävät määrät vaihtoehtoisiin ja uusiin energiamuotoihin, se voi mahdollisesti jatkaa kasvuaan ilman, että ilmasto lämpenee, Garrett sanoo.
Entä pelkääkö Garrett, että ilmastoskeptikot rupeavat käyttämään hänen tutkimustaan perustellakseen sitä, ettei ilmastonmuutosta hillitseviin toimiin ryhdytä?
- Ei. Viimekädessä ei ole selvää, voivatko poliittiset ratkaisut muuttaa yhteiskunnan tulevan kehityksen suunnan, Garrett päättää.
CO2-raportti
|
|
|
02.12.2009 08:40
Kaj Luukko
02.12.2009 10:34
Huutava ääni korvesta
02.12.2009 11:43
MattiH
02.12.2009 17:16
Mörökölli

02.12.2009 10:34 Huutava ääni korvesta kirjoitti:
joopa joo
No ei muuta ku Suomi täyteen ydinvoimaloita. Sehän se vasta järkevää on!
Kertokaa, miten Suomi pystyisi korvaamaan fossiiliset polttoaineet? eli montako uutta ydinvoimalaa, tuulivoimalaa, aurinkovoimalaa, bioenergialaitosta, pitäisi rakentaa? Otetaan nyt vaikka vuoteen 2050 mennessä.

Nykyisen jos oletan fossiilisten käytön hyötysuhteeksi 50%, niin öljyn, kivihiilen, kaasun ja turpeen korvaamiseen tarvitaan noin kymmenen suurta ydinvoimalaa (sähkönkäytön hyötysuhde 80%).
Vuoteen 2050 mennessä yhteensä noin 15 ydinvoimalaa lisää.
Mutta se sitten tarkoittaisikin, että Suomen nettomääräiset CO2-päästöt olisivat noin nolla.
Tuo saavutettaisiin helposti jos jatkuvasti työn alla olisi kaksi ydinvoimalaa.
02.12.2009 17:58
Huutava ääni korvesta
Hallitus taitaa tällä hetkellä suunnitella 2 uutta ydinvoimalaa, jos en täysin väärin muista.
Eli jos uskon Mörökölliä niin käytännössä energiaa täytyisi vielä löytyä muista uusista energiamuodoista n. 13 ydinvoimalan verran. Jos nyt tälläinen logiikka sallitaan.
En ole energia-alan asiantuntija, mutta aurinkoenergia, tuulivoima, bioenergia Suomen olosuhteissa ei todennäköisesti riitä millään tuomaan tuota määrää uutta energiaa.
Näistä tulevaisuuden visioista sen verran vielä pohtisin, että jos pyritään täysin päästöttömään yhteiskuntaan, niin sehän tarkoittaa että yhteiskunta pyörii ainoastaan sähkövoimalla, joka on tuotettu "puhtailla" energiamuodoilla. Hieno ajatuksen tasolla, mutta miten ja kenen kustannuksella tämä toteutuisi?
Lisäksi on mediassa ollut puhetta esim. lihansyönnin, ruuan tuotannon aiheuttamista päästöistä. Koiran hiilijalanjäljestä, lampaiden röyhtäilyistä, yms. Täysin naurettavuuksiin meneviä ajatuksia, pyritäänkö kohta määrittelemään kuka saa elää ja kuka ei? Paljonko saat syödä lihaa? Montako halkoa saa polttaa takassa? jne.
02.12.2009 18:21
Mörökölli

02.12.2009 17:58 Huutava ääni korvesta kirjoitti:
Päästötön yhteiskunta
Hieno ajatuksen tasolla, mutta miten ja kenen kustannuksella tämä toteutuisi?

Niinpä. Koko ilmastohysteria on toistaiseksi ollut utopian tasolla. Ideologista huutamista ilman, että kukaan on vaivautunut laskemaan edes yksinkertaisimpia laskutoimituksia.
Jopa Mauri Pekkarinen elää unelmissa, että sähkökulutus voidaan ajaa alas.
Voidaanhan se ajaa jos samalla luovumme hyvinvoinnistamme. Vaihtoehtoinen skenaario sitten onkin fossiilisten CO2-päästöjen kasvattaminen.
34
03.09.2010
Hyvin varusteltu jätehuone innostaa kierrättämään
01.09.2010
Maalämpö luvanvaraiseksi ensi vuoden alusta
21.08.2010
Suomalaiset ovat valmiita maksamaan energiatehokkaasta talosta
12.08.2010
Uusia Joutsenmerkittyjä tuotteita markkinoille
14.07.2010
Kodin kylmälaitteet kovilla helteellä
14.07.2010
Kesämökilläkin voi kierrättää
12.07.2010
Uusi ajoreittipalvelu autoilijoille
23.06.2010
"Toimiva ekokoti vain pienin muutoksin"
11.05.2010
Tarkista rengaspaineet ennen lomamatkaa
06.05.2010
Tuulivoimaopas julkaistu
04.05.2010
Lakiin perustuvat kylmälaitteiden tarkistukset ajankohtaisia
19.04.2010
Rintamamiestalo muuttuu passiivitaloksi
08.04.2010
Pienyrityskin voi säästää energiatehokkuudella
30.03.2010
Mökkeilyn päästöjä mahdollista vähentää 20 prosenttia ekotehokkuudella
25.03.2010
"Passiivirakentamisesta paljon vääriä käsityksiä"
16.03.2010
Pientuulivoimala opas julkaistu
10.03.2010
Talon eristystaso ja lämmön talteenotto lämmitysjärjestelmää tärkeämpiä
16.02.2010
Suosi perunaa
25.01.2010
Suomen ensimmäinen passiivitaloasuinalue Pälkäneelle
Myös Kiviniemi tukisi rannikon voimaloiden vihertämistä
Lähde: Helsingin Sanomat
Pietarsaaren seudulla iso rypäs porausyrityksiä
Lähde: YLE
Porin jätteenpolttolaitoshanke jäissä, mutta ei kuopattuna
Lähde: YLE
Myös Kiviniemi tukisi rannikon voimaloiden vihertämistä
Lähde: Iltalehti
Kiviniemi tukisi rannikon voimaloiden vihertämistä
Lähde: Nelonen
TS: Kiviniemeltä tukea vihreille voimaloille
Lähde: YLE
Kiviniemi tukisi rannikon voimaloiden vihertämistä
Lähde: MTV3
Pekkarinen iloitsee Kataisen takinkäännöstä
Lähde: YLE
Vihreät huolestuivat energiaverolaskelmasta
Lähde: Nelonen
Ruotsalaisministeri valloittaisi mieluiten Suomen
Lähde: Iltalehti
| Eija-Riitta Korhola: Ilmastoliioittelu tarkempaan syyniin (15 kommenttia) | |
| Pekka Pirilä: IPCC:n mahdoton tehtävä (114 kommenttia) | |
| Petteri Huuska: "Poliitikko sanoo, onko maalämpö ympäristöystävällistä vai ei" (8 kommenttia) | |
| Leo Stranius: Kuopion asuntomessut - "matalaenergiarakentamisen kupla" (34 kommenttia) | |
| Sanna Lauslahti: Polku ydinvoimaäänestykseen (60 kommenttia) | |
| Kaj Luukko: "Ydinvoima halkaisee mielipiteet" (8 kommenttia) |
![]()
Onko asunnossasi lämpöpumppu?
![]()
02.09.2010
Skeptikkoprofessori myöntyi: Ilmastonmuutos onkin vakava asia
01.09.2010
Jättihanke: Näin Euroopan sähkö tuodaan Saharasta
07.09.2010
Näin tehdään virtsasta sähköä
04.09.2010
Aurinkokennoilla päällystetty moottoritie kehitteillä
06.09.2010
Ilmastonmuutos tuo vaurautta pohjoiseen - Myös Suomeen
![]()
Ilmastoliioittelu tarkempaan syyniin
0.5 Cº / 100 v
Akasofu'n arvio; ei mitään hälyttävää. Lineaarista lämpötilan nousua pikku jääkauden jäljiltä.
http://wattsupwiththat...
Ilmastoliioittelu tarkempaan syyniin
Ilmastoliioittelu tarkempaan syyniin
Luvassa jo nyt lähes 1,5 astetta
Ihan vaan tiedoksi, että jos pitoisuus kasvaa tasolta 290 ppm tasolle 380 ppm on muutos vain noin +30 %. IPCC:N keskiarvion mukaan kasvihuonekaasujen pitoisuuden kaksinkertai...
Ilmastotutkimuksen koodi avautuu
IPCC:n mahdoton tehtävä
Hitaat luonnonprosessit ovat erilaisia kuin viimeisin vuosisata
07.09.2010 23:47 Boris Winterhalter kirjoitti:
Entä jäänäytteet?
Kiitos, hyvin selkeä esimerkki.
Miten selität, että jääkairausnäytteet useamman jääkauden ajalta ka...
![]()
27.09.2009
Ilmastotieteen lamakausi
08.03.2010
"Tutkimuksemme auttaa muodostamaan oman käsityksen ilmastonmuutoksesta"
10.08.2009
”CO2 ei aiheuta ilmastonmuutosta”
22.11.2009
Ylen sisäistä keskustelua
12.11.2009
MOT -ohjelma on silkkaa sumutusta
|
|
Nations rethink Copenhagen commitment on climate funding Low-carbon market to treble by 2020: HSBC HSBC predicts bigger growth for low-carbon cars than renewables sector HSBC predicts low-carbon energy market will treble to $2.2tn by 2020 JBIC to Lend $2.5 Billion for Environmental Projects Overseas |
Kunnat CO2-raportissa |
Ilmakehän CO2-pitoisuus (ppm, miljoonasosaa) |
|
|














































































Faktoja ideologian sijaan
02.12.2009 07:58
Mörökölli
Ihan hyvä todeta, että kansantuote ja energiankulutus on kiinni toisissaan. Jos energiankulutusta leikataan, leikataan myös BKT:ta. Siis hyvinvoinin resurssia kuten kuluttajat hyvinvoinnin markkinoiden kautta määrittävät.
BKT:n ja energiankulutuksen välinen suhde paranee noin 1%/vuosi. Kyse on teknologiakehityksestä. Ei sitä lakeja säätämällä muuteta.
On hyvä, että Garret on laskenut, että jos todella halutaan CO2-päästöjä leikata, niin ainoa tie on rakentaa yksi suuri ydinvoimala päivässä. (Ei se mahdotonta ole, 70-luvulla niitä jo tehtiin yksi viikossa.)
BKT/energiakulytus on noin 10 megajoulea/(vuosi*BKTdollari). Watteina se on noin 0,3 W/(BKTdollari) eli 300 milliwattia per dollari.
Garretin tapa laskea vain marginaalisuureita on aika omituinen, vaikkakin matemaattisesti oikein. Tapa on suorastaan harhaanjohtava.
Ei BKT-kasvu synny 10 mW/$. Kyseinen matemaattinen marginaalisuure toteutuu vain koska investointihyödykkeiden poistoaika on rajallinen. Jos BKT-kasvu pysähtyisi, niin kansantuotteen energiaintensiivisyyden kehitys ei juurikaan muuttuisi nykyisestä.
Ajatus siitä, että kasvu syntyisi erilaisella energiaintensiivisyydellä kuin korvausinvestoinnit on absurdi.
Hyvä, että joku välillä laskee hieman perusmatematiikkakin. Faktoja tässä kaivataan pöytään. Ideologioita on jo saatu kuulla ihan tarpeeksi.