Tutkimus: Ilmaston lämpeneminen lisää konflikteja Afrikassa

01.12.2009 07:22

Uuden tutkimuksen mukaan Afrikan on varauduttava kasvaviin sisällissotien määriin. Ilmaston lämpenemisen arvioidaan aiheuttavan jopa 400 000 kuolemaa taisteluissa vuoteen 2030 mennessä.

Tämä ennuste on yksi hälyttävimmistä tuloksista, joihin on päädytty yritettäessä selvittää, miten ilmastonmuutos vaikuttaa konfliktien määrään ja luonteeseen. Tulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia, kirjoittaa New Scientist.

Aikaisemmat tutkimukset ilmaston ja Afrikan konfliktien välisestä yhteydestä ovat keskittyneet sademäärien vaikutukseen. Proceedings of the National Academy of Sciences –lehdessä julkaistussa tutkimuksessa Kalifornian Berkeley:n yliopiston sekä Stanfordin yliopiston tutkijat Marshall Burke ja David Lobell ovat tutkineet sekä sademääriä että lämpötiloja. Tutkijat havaitsivat, että lämpötilalla oli huomattavasti selvempi yhteys konflikteihin kuin sademäärällä.

Burke ja Lobell analysoivat Afrikan sisällissotia vuosina 1981-2002 ja vertasivat tietoja lämpötila- ja sademäärämittauksiin. He havaitsivat selkeän yhteyden lämpötilapiikkien ja sisällissotien todennäköisyyden kanssa. Ilmastomallit ennustavat lähes poikkeuksetta Afrikan mantereen lämpenemistä. Tämän tiedon perusteella tutkijat arvioivat, että konfliktien määrä Afrikassa kasvaa 54 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, aiheuttaen lähes 400 000 kuolemaa taisteluissa. Tutkimuksessa oletettiin, että CO2-päästöjä ei hillitä lyhyellä tähtäimellä, ja että tulevaisuuden sodat aiheuttavat yhtä paljon kuolemia kuin viimeisimmät konfliktit.

- Tutkimus ei vakuuta minua, sanoo Peter Brecke Georgian Teknologia-instituutista Atlantasta. Hän on tutkinut pienen jääkauden ja konfliktien välistä yhteyttä noin vuodesta 1400 lähtien aina 1800-luvun loppupuolelle asti.

Cullen Heidrix, poliittisen tieteen tutkija Pohjois-Texasin yliopistosta arvioi, että Burken ja Lobellin tuloksia vääristää se, että tutkimuksen lähtökohtana olleella ajanjaksolla oli tavallista enemmän konflikteja. Kylmän sodan loppumisen jälkeen supervallat vähensivät Afrikan diktatuureille annettua apua, mikä horjutti tiettyjen maiden turvallisuustilannetta. Tämä vääristää lämpötilan vaikutuksen tulkintaa.

- Olemme erittäin tyytyväisiä, jos voidaan osoittaa, että olemme väärässä, Lobell sanoi. –Tutkimuksemme tulos vaikuttaa kuitenkin hyvin luotettavalta, sillä vaikka otimme huomioon vaurauden ja demokraattisen kehityksen vaikutuksen, yhteys lämpötilan ja konfliktien välillä oli merkittävä, Burke lisää.

Seuraavaksi poliitikkojen tulisi ymmärtää, miten ja miksi lämpeneminen laukaisee konflikteja. Burken ja Lobellin mukaan todennäköisin selitys on, että lämpötilan nousu pienentää viljasatoja ja vähentää muutoin talouden tuottavuutta. Tämä lisää sosiaalisia jännitteitä.

Eräiden tutkimusten mukaan ihmisille on luonteenomaista tulla väkivaltaisemmiksi lämpötilan noustessa. Rikkaat valtiot voivat antaa köyhille maille taloudellista apua tai viedä köyhiin maihin kasvinjalostusteknologioita, joiden avulla kasvit voivat sietää ilmaston ääri-ilmiöitä.

- Mutta emme voi muuttaa ihmisen luonnetta, Hendrix sanoo.