Metsiensuojelu tärkeässä roolissa Kööpenhaminassa

27.11.2009 07:43

Sademetsien suojelu on yksi Kööpenhaminan kokouksen keskeisistä asiakohdista. Kööpenhaminassa neuvotellaan niin kutsutusta REDD-mekanismista (reducing emissions from deforestation and forest degradation), jonka avulla sademetsävaltiot saisivat hyvitystä metsänhävityksen vähentämisestä.

REDD-mekanismissa keskeinen kysymys on, miten arvioidaan ne päästöt, joita metsänhävityksestä olisi syntynyt ilman toimenpiteitä sen vähentämiseksi. Indonesiassa sademetsien hävittämistahti on viime vuosina ollut 2 prosenttia, ja Brasiliassa 0,6 prosenttia vuodessa. Nämä maat toivovat REDD-mekanismin kompensaatioiden perustuvan historiallisiin trendeihin. Tämä takaisi näille maille varmoja tuloja, kun metsänhävitystä hidastetaan.

Keski-Afrikan maiden kanta on kuitenkin toinen. Kongo-joen valuma-alueella sijaitsee maailman toiseksi suurin sademetsäalue, jolta metsää on hävitetty noin 0,15 prosenttia vuodessa viimeisen 15 vuoden ajan. Metsän hävityksen arvioidaan kuitenkin kasvavan, kun alueella parannetaan tieverkkoa ja sinne perustetaan uusia kaivosalueita. Suunnitelmissa on myös alkaa hyödyntää sademetsää puutavarana.

REDD-mekanismin tueksi ollaan kehittämässä mallia, jonka avulla voitaisiin ennustaa tulevaisuuden metsänhävitystä ilman metsiä suojelevia toimia. Mallin alustavien tulosten mukaan metsänhävitys Keski-Afrikassa kasvaa 0,3-0,5 prosenttiin vuosiin 2020-2030 mennessä, mikäli suojelutoimiin ei ryhdytä.

Mallin ennusteet perustuvat arvioihin tärkeimpien metsänhävitystä ohjaavien tekijöiden kehittymisestä. Mukana ovat väestönkasvu, talouskasvu, sekä biopolttoaineiden, puutavaran ja viljelyskasvien maailmanlaajuinen tarve ja tuotanto. 10-50 neliökilometrin resoluutiolla toimiva malli arvioi metsänhävityksen kannattavuuden perustuen lisäksi pinnanmuotoihin, maaperään ja ilmastoon.

Mallia kehitetään IIASA:ssa (International Institute for Applied Systems Analysis) Itävallassa. Mallin pääkehittäjä Michael Obersteiner totesi Nature News –lehdelle, että malli on yhtä luotettava kuin sinne syötettävä tieto – ja luotettavan tiedon hankkiminen on haasteellista. Datan kerääminen vaatii paljon resursseja, ja osa tiedoista on yksityisten yritysten hallussa.

- Maassamme ei ole julkisia luotettavia tilastoja. Tilastomme eivät vastaa todellisuutta, sanoi metsäinventaarioista vastaava André Kondjo-Shoko Kongon demokraattisen tasavallan ympäristöministeriöstä.

Toinen ongelma on, että malli ei huomioi laittomia hakkuita, jotka vaikuttavat merkittävästi metsänhävitykseen.

WWF pyrkii hankkimaan puutuvia tietoja uuden “geo-wiki” –projektin avulla. WWF:n Leo Bottrill sai ajatuksen geo-wikistä yritettyään viimeisen kahden vuoden ajan hankkia tietoa mineraaliesiintymistä, metsänkäyttöluvista sekä suunnitellusta infrastruktuurista, kuten teistä, rautateistä ja sähkön siirtolinjoista. Tehtävä osoittautui erittäin haasteelliseksi, ja nyt Bottrill toivoo saavansa apua ihmisiltä, jolla on tietoa hankkeista Kongo-joen alueella. Geo-wiki:n ajatuksena on koota tietoa wikipedian tavoin sivuston käyttäjiltä.