Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Lauantai 16.11.2019

Ilmastouutisia

Mitä jos lämpötila nousee 4 astetta?


23.10.2009 11:15

Kuva: Britannian Met Office

Britannian ilmatieteenlaitoksen tutkijat ovat kehittäneet kartan, mistä ilmenee ilmastonmuutoksen vaikutukset maapallon eri alueilla, mikäli lämpötila nousee neljällä asteella. Britannian hallitus julkaisi kartan eilen saadaakseen ilmastoneuvotteluihin uutta vauhtia.

Kartta näyttää neljän asteen lämpötilan nousun vaikutukset, mitkä ovat brittihallituksen johtavan tiedemiehen John Beddingtonin mukaan katastrofaaliset. Britannian ilmatieteenlaitoksen viime kuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan globaali keskilämpötila uhkaa nousta neljällä asteella jo vuoteen 2060 mennessä, mikä kasvihuonekaasupäästöjä ei ruveta leikkaamaan massiivisesti hyvin nopeasti.

Britannia edistää ilmastosopimuksen syntyä

Kartta julkaistiin samaan aikaan kun britannian ulkoministeri David Miliband ja ilmastonmuutoksesta vastaava ministeri Ed Miliband avasivat Lontoon tiedemuseossa ilmastonmuutosnäyttelyn. Kartan ja näyttelyn julkaisu ovat luonnollisesti ajoitettu juuri ennen Kööpenhaminan ilmastokokousta, missä Britannia yrittää kaikin keinoin ajaa uutta ilmastosopimusta.

Britannian ilmatieteenlaitoksen animaatio:


Milibandin ministeriveljesten mukaan uuden ilmastosopimuksen täytyy olla riittävän vahva jotta globaali lämpötilan nousu jää alla kahteen asteeseen. Monet neuvotteluihin osallistuneet asiantuntijat ovat esittäneet henkilökohtaisia epäilyksiä tavoitteesta pitäen sitä lähes mahdottomana. Britannian hallitus yrittää kartan keinoin saada ilmastokokouksen osallistujat vakuuttumaan että lämpötilan nousu on rajoitettava kahteen asteeseen.

"Historian vaikeimmat neuvottelut"

David Miliband varoitti, että Kööpenhaminan neuvottelut “tulevat olemaan historian vaikeimmat”. Hän ennusti että veden ja ruuan puute tulee olemaan suuri ongelma kunnes ilmastonmuutos saadaan talttumaan.

Milibandin veljekset painottivat lehdistötilaisuudessaa Kööpenhaminan kokouksen tärkeyttä.

- Emme selviä neljän asteen lämpötilan nousun kanssa. Kartta osoittaa vaikutusten valtavan mittakaavaan. Jotta voimme nujertaa ilmastohaasteen, meidän kaikkien on työskenneltävä yhdessä jotta lämpötilan nousu rajoittuu kahteen asteeseen, David Miliband sanoi.

- Britannian tiedemiehet ovat auttaneet näyttämään ilmastonmuutoksen katastrofaaliset vaikutukset, mikäli maailma epäonnistuu rajoittamaan lämpötilan nousun kahteen asteeseen. Ilmastoneuvotteluihin on aikaa enää alle 50 päivää. Britannia tekee kaikkensa suostutellakseen maailman maat allekirjoittamaan kunnianhimoisen sopimuksen, Ed Miliband sanoi.

Julkaistu kartta perustuu 2060-2100 lämpötiloihin, mikäli ilmastonmuutokselle ei tehdä mitään. Kartasta ilmenee että lämpötilan nousu ei jakaudu tasaisesti. Lämpötilan nousu tulee olemaan arktisilla alueilla merkittävästi suurempi. Myös maa-alueilla lämpötila tulee nousemaan enemmän, jopa 5,5 astetta, koska merialueet lämpenevät hitaammin. Tämä taas tulee romahduttamaan ruuantuotannon monilla alueilla.

Neljän asteen nousulla olisi myös valtavat vaikutukset veden saatavuuteen. Veden puutteesta kärsivien ihmisten määrä nousisi jopa miljardilla vuoteen 2080 mennessä. Yksi suurimmista lämpötilan nousun vaikutuksista olisi myös merien ja ekosysteemien heikentyvä kyky sitoa hiilidioksidia. Noin puolet nykyisistä hiilidioksidipäästöistä sitoutuu tällä hetkellä meriin ja metsiin, mikä hidastaa kasvihuoneilmiön etenemistä. Mikäli lämpötila nousee neljä astetta, päästöistä sitoutuisi enää vain 30 prosenttia.

Vaikutukset Suomessa

Jos maapallon keskilämpötila nousee ilmastonmuutoksen seurauksena neljä astetta, tarkoittaa se Suomessa noin kuuden asteen keskilämpötilan nousua, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Heikki Tuomenvirta kertoo Helsingin Sanomille.

Seuraukset ovat hyvin erilaisia eri puolilla maailmaa. Suomessa ikävät seuraukset ovat lievempiä kuin monissa muissa maissa. Merenpinnan nousu ei ole meillä suuri ongelma, koska esimerkiksi länsirannikolla maanpinta nousee yhä jääkauden painumisen jälkeen.

Näkyvimmät vaikutukset liittyvät talven lyhenemiseen. "Lumipeitepäivät vähenevät Etelä-Suomessa 1,5–2 kuukautta, Lapissa lähes kuukauden", Tuomenvirta sanoo.

Kasvukausi pitenee ja viljelylajit muuttuvat. Maissia voidaan viljellä Keski-Suomessakin. Sademäärät kasvavat ja tulvien riski kasvaa.

Juha Kukko

Bookmark and Share




Lisätietoa

Kartta lämpötilan nousun vaikutuksista (Britannian Met Office)


44


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska