Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Keskiviikko 20.01.2021

Ilmastouutisia

Saksan ydinvoimalaitoksille jatkoaikaa


30.09.2009 12:36

Saksan uuden hallituksen uskotaan antavan ydinvoimalle lisäaikaa.

Kuva: Juha Kukko

Saksan liittopäivävaalien tulos merkitsee, että liittokansleri Angela Merkelin johtamat kristillisdemokraatit (CDU ja CSU) muodostavat hallituksen vapaiden demokraattien (Freie Demokratische Partei FDP) kanssa. Eroavan suuren hallituskoalition toinen osapuoli, sosialidemokraatit (SPD), jää nyt oppositioon.

Energian osalta Saksan uusi hallituskoalitio merkitsee, että ydinvoimalaitosten sulkemisessa otetaan jatkoaika. Nykyinen ydinvoiman alasajolaki poistaisi Saksan ydinvoimalaitokset keskimäärin 32 vuoden käyttöiän jälkeen. Lain mukaan Saksan sulkisi viimeiset ydinvoimalaitoksensa vuoden 2022 lopussa. Uusi hallituskoalitio antanee ydinvoimalle jatkoaikaa, ennen vaaleja ennakoitiin keskimääräisen käyttöiän nostoa 40 vuoteen. Nykyiset ydinvoimalaitokset muissa maissa on suunniteltu 60 käyttövuoden mukaan.

Heti valtiopäivävaalien jälkeisenä maanantaina Saksan pörssissä noteerattujen energiayhtiöiden E.ONin ja RWE:n osakkeiden kurssit nousivat selvästi kurssien yleiskehitystä nopeammin. Kumpikin yhtiö omistaa ydinvoimalaitoksia. Markkinavoimat antoivat tukensa vaalitulokselle.

Ydinvoiman alasajosta sovittu

Saksan ydinvoiman alasajosta (Ausstieg aus der Atomkraft) päätettiin Gerhard Schröderin johtamassa SPD:n ja vihreiden (die Grünen) koalitiohallituksessa vuonna 2001 ja laki tuli voimaan 2002. Hallitus pakotti ydinvoimateollisuuden hyväksymään ydinvoimasta luopumisen (Der Atomkonsens von 2001). Sopimukseen suostuminen antoi ydinvoimateollisuudelle vaikuttaa sopimuksen yksityiskohtiin, käytännössä alalla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin suostua.

Kun Angela Merkel muodosti edellisten liittopäivävaalien jälkeen neljä vuotta sitten suuren koalitiohallituksen (CDU & CSU – SPD), sosialidemokraatit pitivät hallitussopimuksessa kiinni ydinvoiman alasajosta. Merkelin ensimmäinen hallitus ei puuttunut lakiin.

Ydinvoimalla merkittävä osuus Saksan energiantuotannossa

Saksalla on tällä hetkellä toiminnassa 17 ydinvoimalaitosta yhteisteholtaan 20 470 megawattia. Ydinvoima kattoi viime vuonna maan sähköntuotannosta 28,3 prosenttia, osuus on hieman pienempi kuin ydinvoiman osuus Suomen tuotannosta. Saksassa on suljettu alasajolain aikana kaksi vanhimpiin kuuluvaa ydinvoimalaitosta, Stade (630 MW, 2003) ja Obrigheim (340 MW, 2005). Lähivuosina olisi sulkemisvuorossa useita laitoksia.

Vaalitappion jälkeen sosialidemokraatit joutuvat oppositioon ja markkinaliberaalinen FDP tulee kristillisdemokraattien hallituskumppaniksi. Uuden hallituksen aikana Saksan energiapolitiikka kääntyy ydinvoimalle myönteisemmäksi. Tässä vaihteessa puhutaan vasta ydinvoimalaitoksille sallitun käyttöiän nostamisesta, ei uusien laitosten rakentamisesta. Arveltu kahdeksan vuoden jatkoaika merkitsee kahta vaalikautta, ja seuraavien vaalien jälkeen lienee mahdollista muuttaa poliittista kurssia yhä enemmän ydinvoimaa suosivaan suuntaan.

Pian koottava Saksan uusi hallitus luottaa entistä enemmän markkinaehtoisuuteen, mikä voi merkitä muitakin muutoksia Saksan energiapolitiikassa, jossa erilaisilla tukiaisilla on ollut merkittävä osa.

Ydinvoimaan suhtaudutaan kriittisesti monissa EU-maissa

Viime vuosina monissa läntisissä EU-maissa ydinvoimapolitiikka on muuttunut. Italiassa valmistelee ydinvoimalaitosten rakentamista. Ruotsi on hylännyt ydinvoiman alasajon ja edessä voi olla vanhimpien laitosten korvaaminen uusilla. Iso-Britanniassa suunnitellaan lukuisia uusia ydinvoimalaitoksia. Myös entisen Itä-Euroopan nykyisissä EU-maissa on ydinvoiman rakentamissuunnitelmia.

CO2-raportti

Bookmark and Share






51


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska