Saksan ydinvoimalaitoksille jatkoaikaa

30.09.2009 12:36

Saksan liittopäivävaalien tulos merkitsee, että liittokansleri Angela Merkelin johtamat kristillisdemokraatit (CDU ja CSU) muodostavat hallituksen vapaiden demokraattien (Freie Demokratische Partei FDP) kanssa. Eroavan suuren hallituskoalition toinen osapuoli, sosialidemokraatit (SPD), jää nyt oppositioon.

Energian osalta Saksan uusi hallituskoalitio merkitsee, että ydinvoimalaitosten sulkemisessa otetaan jatkoaika. Nykyinen ydinvoiman alasajolaki poistaisi Saksan ydinvoimalaitokset keskimäärin 32 vuoden käyttöiän jälkeen. Lain mukaan Saksan sulkisi viimeiset ydinvoimalaitoksensa vuoden 2022 lopussa. Uusi hallituskoalitio antanee ydinvoimalle jatkoaikaa, ennen vaaleja ennakoitiin keskimääräisen käyttöiän nostoa 40 vuoteen. Nykyiset ydinvoimalaitokset muissa maissa on suunniteltu 60 käyttövuoden mukaan.

Heti valtiopäivävaalien jälkeisenä maanantaina Saksan pörssissä noteerattujen energiayhtiöiden E.ONin ja RWE:n osakkeiden kurssit nousivat selvästi kurssien yleiskehitystä nopeammin. Kumpikin yhtiö omistaa ydinvoimalaitoksia. Markkinavoimat antoivat tukensa vaalitulokselle.

Ydinvoiman alasajosta sovittu

Saksan ydinvoiman alasajosta (Ausstieg aus der Atomkraft) päätettiin Gerhard Schröderin johtamassa SPD:n ja vihreiden (die Grünen) koalitiohallituksessa vuonna 2001 ja laki tuli voimaan 2002. Hallitus pakotti ydinvoimateollisuuden hyväksymään ydinvoimasta luopumisen (Der Atomkonsens von 2001). Sopimukseen suostuminen antoi ydinvoimateollisuudelle vaikuttaa sopimuksen yksityiskohtiin, käytännössä alalla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin suostua.

Kun Angela Merkel muodosti edellisten liittopäivävaalien jälkeen neljä vuotta sitten suuren koalitiohallituksen (CDU & CSU – SPD), sosialidemokraatit pitivät hallitussopimuksessa kiinni ydinvoiman alasajosta. Merkelin ensimmäinen hallitus ei puuttunut lakiin.

Ydinvoimalla merkittävä osuus Saksan energiantuotannossa

Saksalla on tällä hetkellä toiminnassa 17 ydinvoimalaitosta yhteisteholtaan 20 470 megawattia. Ydinvoima kattoi viime vuonna maan sähköntuotannosta 28,3 prosenttia, osuus on hieman pienempi kuin ydinvoiman osuus Suomen tuotannosta. Saksassa on suljettu alasajolain aikana kaksi vanhimpiin kuuluvaa ydinvoimalaitosta, Stade (630 MW, 2003) ja Obrigheim (340 MW, 2005). Lähivuosina olisi sulkemisvuorossa useita laitoksia.

Vaalitappion jälkeen sosialidemokraatit joutuvat oppositioon ja markkinaliberaalinen FDP tulee kristillisdemokraattien hallituskumppaniksi. Uuden hallituksen aikana Saksan energiapolitiikka kääntyy ydinvoimalle myönteisemmäksi. Tässä vaihteessa puhutaan vasta ydinvoimalaitoksille sallitun käyttöiän nostamisesta, ei uusien laitosten rakentamisesta. Arveltu kahdeksan vuoden jatkoaika merkitsee kahta vaalikautta, ja seuraavien vaalien jälkeen lienee mahdollista muuttaa poliittista kurssia yhä enemmän ydinvoimaa suosivaan suuntaan.

Pian koottava Saksan uusi hallitus luottaa entistä enemmän markkinaehtoisuuteen, mikä voi merkitä muitakin muutoksia Saksan energiapolitiikassa, jossa erilaisilla tukiaisilla on ollut merkittävä osa.

Ydinvoimaan suhtaudutaan kriittisesti monissa EU-maissa

Viime vuosina monissa läntisissä EU-maissa ydinvoimapolitiikka on muuttunut. Italiassa valmistelee ydinvoimalaitosten rakentamista. Ruotsi on hylännyt ydinvoiman alasajon ja edessä voi olla vanhimpien laitosten korvaaminen uusilla. Iso-Britanniassa suunnitellaan lukuisia uusia ydinvoimalaitoksia. Myös entisen Itä-Euroopan nykyisissä EU-maissa on ydinvoiman rakentamissuunnitelmia.