|
|||
|
|||
|
|
Tilaa uutiskirje
RSS-syöte
Kirjaudu sisään
Leo Stranius:
Ekokaupunkien Eurooppa
21.09.2009 09:49
Euroopasta löytyy kiinnostavia esimerkkejä ekokaupungeista ja -kaupunginosista. Yhteistä niille näyttää olevan uusiutuvien energiamuotojen sekä kevyen ja joukkoliikenteen suosiminen, autoilun rajoittaminen, matala- ja nollaenergiatalojen rakentaminen sekä viihtyisät pienviheralueet.
Tukholma, Hammarby Sjöstad. Idea ekokaupunginosan rakentamisesta Tukholmaan on syntynyt jo 1990-luvulla. Tällä hetkellä kaupunginosassa asuu lähes 10 000 ihmistä. Vuoteen 2015 mennessä asukkaita tulee olemaan yli 20 000. Rakennukset tuottavat keskimäärin noin 50 prosenttia tarvitsemastaan energiasta itse. Aurinkopaneeleja ja viherkattoja on paljon. Lisäksi kaupungiosassa on oma jätevesijärjestelmä ja lämpöenergia tuotetaan omassa laitoksessa uusiutuvilla energiamuodoilla, kuten biokaasulla. Yksityisautoilua alueen sisällä ei ole juuri lainkaan, ja joukkoliikenne on järjestetty hyvin toimivalla ratikkalinjalla. Tavoitteena onkin, että 80 prosenttia kaupunginosan asukkaiden matkoista tehdään kävellen, pyörällä tai joukkoliikennettä käyttäen.
Växjö, Ruotsi. Vajaan 100 000 asukkaan Växjö on ollut kansainvälisessä vertailussa yksi todellinen kestävän kehityksen edelläkävijä. Kaupunki on tehnyt jo vuonna 1996 päätöksen irtautua fossiiliriippuvuudesta vuoteen 2050 mennessä. Vuonna 2003 on otettu käyttöön ympäristötilinpäätös kaupungin budjetoinnissa. Vuoteen 2006 mennessä kasvihuonekaasupäästöjen määrä oli tippunut 30 prosenttia vuoden 1993 tasosta ja yli 50 prosenttia kaikesta energiasta tuotettiin uusiutuvilla. Lämmityksessä uusiutuvien energialähteiden osuus on jo yli 90 prosenttia. Lisäksi kaupungissä on kokeiltu puun käyttöä kerrostalorakentamisessa. Suuri osa kaupungin päästöistä tulee liikenteestä. Tähän on tartuttu rajoittamalla autoilua. Kaupungissa on laaja ja viihtyisä kävely- ja pyöräteiden keskusta.
Kasvihuonekaasupäästöt Växjössä asukasta kohden ovat noin kolme tonnia vuodessa, kun ne Ruotsissa keskimäärin ovat kuusi tonnia. Vertailun vuoksi: suomalainen tuottaa keskimäärin kasvihuonekaasupäästöjä noin 12 tonnia vuodessa.
Malmö, Västra Hamnen. Vanhan satama-alueen päälle rakennettu uusi kaupunginosa on todellinen keskiluokan hiilineutraali ekounelma.
Kyseessä on noin 1000 asunnon ekokaupunginosa, jossa energia tuotetaan kokonaan uusiutuvilla energialähteillä, kuten aurinkoenergialla, tuulivoimalla ja merestä otettavalla lämmöllä. Rakennukset ovat tyylikkäitä ja tietysti matalaenergiataloja. Kaupunginosan taustalla pyörii iso tuulivoimala. Alueella ei ole juuri lainkaan autoliikennettä.
Freiburg, Saksa. Ekologisen kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen ykkönen on Lounais-Saksassa sijaitseva aurinkoenergian kehto ja reilun 200 000 asukkaan Freiburg. Kaupungin rakennusnormit määräävät, että kaikkien uusien asuntojen tulee olla nollaenergiataloja. Kevyeen ja joukkoliikenteeseen on panostettu ennennäkemättömän paljon, ja esimerkiksi juna-asemalta löytyy pyöräilykeskus, jossa on kaikki mahdollinen mitä pyöräilijä tarvitsee. Pikaratikka kuljettaa tehokkaasti ihmiset ekokaupunginginosista toiseen. Keskustan kaduista suuri osa on varattu pelkästään joukkoliikenteelle ja kävelijöille. Pyöräteitä onkin noin 500 kilometria ja pyöräparkkeja 9 000 kappaletta. Erityisesti noin 5000 asukkaan Vauban ja 12 000 asukkaan Rieselfeld ovat todellisia helmiä, joissa kaikki talot on rakennettu matala-, passiivi- tai plusenergianormien mukaan.
Yhteistä ekokaupunginosille ja -kaupungeille on tiivis kerrostalo- ja pientalorakentaminen, tiukat rakennusnormit ja puun käyttö rakennuksissa, energian tuottaminen uusiutuvilla energialähteillä ja aurinkoenergian aktiivinen hyödyntäminen. Maisemaa hallitsivat viihtyisät viheralueet sekä lukemattomat katuihin maalatut pyöräkaistat ja -parkit. Tehokas valoetuuksilla toteutettu raitiovaunuliikenne ja kevyen liikenteen selkeä suosiminen autoilun kustannuksella olivat myös itsestäänselvyyksiä. Joukkoliikenne kulki usein uusiutuvilla energialähteillä, kuten biokaasulla ja kaupoissa luomutuotteiden saatavuus oli huippuluokkaa. Varsinkin Freiburgissa ja Växjössä muutosten takana oli kaupunkilaisten vahva osallistaminen päästöksentekoon. Myös pieniin asioihin oli kiinnitetty huomiota. Varsin yleisesti kahviloiden ja ravintoloiden vessoissa oli liikkeen tunnistimella toimivat valot.
On inspiroivaa nähdä, kuinka paljon ilmastoystävällisiä ratkaisuja on toteutettu eri puolilla Eurooppaa. Samalla herää kuitenkin huoli siitä, että siirryttäessä hiilineutraaliin yhteiskuntaan ei tämäkään riitä.
Pitää pystyä tekemään vielä enemmän ja nopeammin, ja tämä kaikki pitää pystyä tekemään kaikkialla maailmassa.
Ekorakentamista olisi voitu ja voitaisiin toteuttaa myös Suomessa - muuallakin kuin Eko-Viikissä. Miten paljon ekologisemmin esimerkiksi Helsingin uudet asuinalueet Vuosaaressa, Herttoniemen rannassa, Arabianrannassa ja Jätkäsaaressa olisikaan voitu rakentaa, jos niin vain olisi haluttu?
Kirjoittaja oli elokuussa junamatkalla Euroopassa tutustumassa ekokaupunkeihin ja –kaupunginosiin sekä muihin ympäristöinnovaatioihin. Kirjoittaja on Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava ja hän aloittaa Luonto-Liiton pääsihteerin virassa 1.11.2009.
 Lähetä linkki tähän artikkeliin
|
|
Lisätietoa
Kuvia: Eurooppalaiset ekokaupungitLeo Stranius: Onko lasten tekeminen ilmastorikos?
Leo Stranius: Vähähiilisen kesäloman askelmerkkejä
Leo Stranius: Haluan reaaliaikaisen sähkönkulutuksen mittauksen
22.09.2009 12:29
Onni
Varese Liguren kylä Liguriassa Italiassa on tiettävästi ensimmäisiä kyliä euroopassa joka tuottaa kaiken tarvitsemansa energia uusiutuvilla energialähteillä. Noin 2500 asukkaan kylän energia tulee muutamasta tuulivoimalasta, aurinkopaneeleista sekä pienestä vesivoimalasta. Energiaa tuotetaan yli oman tarpeen, joten sitä riittää myös vietäväksi naapurikyliin.
Uusiutuvan energian tuotanto on merkittävä tulonlähden kylälle. Lisäksi lukuisat turistit tulevat kylään katsomaan kuinka energiajärjestelmä toimii.
 |
 |
22.09.2009 23:34
SJ
Kaikki kirjoituksessa mainitut kaupungit ovat myös mukana ns. Kaupunginjohtajien sopimuksessa, jossa kaupungit lupaavat vähentää päästöjään vähintään 20% vuoteen 2020 mennessä.
Mukana on jo 729 eurooppalaista kaupunkia. Miten on Suomen laita? Kaupunkeja on mukana kaksi, Helsinki ja Tampere. Useimmista Euroopan maista on mukana huomattavasti enemmän kaupunkeja. Suomi pitää perää mm. Bosnia-Herzegovinan kanssa. Onneksi sentään Armenialla on vielä vähemmän kaupunkeja mukana.
|
|
23.09.2009 12:34
TCP
22.09.2009 23:34 SJ kirjoitti:
Yhteistä kaupungeille
Kaikki kirjoituksessa mainitut kaupungit ovat myös mukana ns. Kaupunginjohtajien sopimuksessa, jossa kaupungit lupaavat vähentää päästöjään vähintään 20% vuoteen 2020 mennessä.
Mukana on jo 729 eurooppalaista kaupunkia. Miten on Suomen laita? Kaupunkeja on mukana kaksi, Helsinki ja Tampere. Useimmista Euroopan maista on mukana huomattavasti enemmän kaupunkeja. Suomi pitää perää mm. Bosnia-Herzegovinan kanssa. Onneksi sentään Armenialla on vielä vähemmän kaupunkeja mukana.
Suomalaisia on EU-kansalaisista vissiin reilun prosentin verran - jos mukana olevian kaupunkeja olisi samassa suhteessa niin suomesta pitäisi olla mukana lähes 10 kaupunkia.
Kyseessä on kannustava ja merkittävä hanke. Tästä hieman lisätietoa aiheesta suomeksi http://www.eumayors.eu/mm/staging/library/CoM_text_layouted/Texte_Convention_FI.pdf
|
|
24.09.2009 16:58
KariK
22.09.2009 23:34 SJ kirjoitti:
Yhteistä kaupungeille
Kaikki kirjoituksessa mainitut kaupungit ovat myös mukana ns. Kaupunginjohtajien sopimuksessa, jossa kaupungit lupaavat vähentää päästöjään vähintään 20% vuoteen 2020 mennessä.
Mukana on jo 729 eurooppalaista kaupunkia. Miten on Suomen laita? Kaupunkeja on mukana kaksi, Helsinki ja Tampere. Useimmista Euroopan maista on mukana huomattavasti enemmän kaupunkeja. Suomi pitää perää mm. Bosnia-Herzegovinan kanssa. Onneksi sentään Armenialla on vielä vähemmän kaupunkeja mukana.
Kai se vaan jotenkin niin on, että oli asia mikä hyvänsä, niin Ruotsissa tuntuu olevan hieman paremmin. Pormestarien sopimuksessa on 8 ruotsalaiskaupunkia:
1 - Falköping
2 - Göteborg
3 - Halmstad
4 - Linköping
5 - Malmö
6 - Örebro
7 - Stockholm
8 - Växjö
Eipä sekään paljoa ole, kaikkien kaupunkien tulisi olla mukana. Mutta silti Suomen 2 on huono esitys.
|
|
24.09.2009 23:26
SJ
24.09.2009 16:58 KariK kirjoitti:
Ruotsi taas parempi
Kai se vaan jotenkin niin on, että oli asia mikä hyvänsä, niin Ruotsissa tuntuu olevan hieman paremmin. Pormestarien sopimuksessa on 8 ruotsalaiskaupunkia:
1 - Falköping
2 - Göteborg
3 - Halmstad
4 - Linköping
5 - Malmö
6 - Örebro
7 - Stockholm
8 - Växjö
Eipä sekään paljoa ole, kaikkien kaupunkien tulisi olla mukana. Mutta silti Suomen 2 on huono esitys.
Mutta miten Suomessa on tiedotettu asiasta? En muista nähneeni paljoakaan tietoa valtamediassa Kaupunginjohtajien sopimuksesta. Ovatkohan pienemmät kaupungit edes tietoisia asiasta? Luulisi että esim. "Hiilineutraalit kunnat" haluaisivat liittyä sopimukseen, onhan -20% paljon helpompi tavoiten kuin hiilineutraalius.
|
|
 | Leo StraniusLiittynyt: 09.12.2009 Viestejä: 4 |
25.09.2009 22:02
Hei
Kiitos erinomaisista kommenteista!
Suomen luonnonsuojeluliitto ja Kuntaliitto haastoivat jo keväällä 2008 kuntia mukaan tuohon kaupunginjohtajien sopimukseen.
Suomen luonnonsuojeluliitto ja Kuntaliitto haastavat kaupungit vähentämään hiilidioksidipäästöjään:
http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2008/kaupunkiCO2haaste
Kaikesta huolimatta asia on ollut aivan liian vähän esillä. Luulisi, että vähintääkin joka toinen kunta haluaisi tänä päivänä olla mukana sopimuksessa.
Parhain terveisin
-Leo
|
|
06.10.2009 11:00
Mörökölli
22.09.2009 00:28 kktalo kirjoitti:
Miksi päätäjät kuitenkin vetää käsijarrua päälle???
Energiaa kuluttavista maatiloista saisi kohtuudella ekomaatiloja samoja ideoita hyödyntämällä mitä ekokaupunginosat käyttää. Moni maatila pystyisi tuottamaan myyntiin enemmän energiaa kuin tarvitsee ostaa tuotantopanoksissa.
Eihän tuon kaiken suhteen ole kuin yksi kysymys: Kuka tuon kaiken maksaa?
Vapaassa markkinataloudessa jokainen saa tehdä tuotekehitystä niin paljon kuin sielu ja rahakukkaro sietää.
Maatalouden suhteen en nyt niin kovasti mellastaisi. Maatalous maksaa jo nyt veronmaksajille yli 100% sen tuottamasta jalostusarvosta. Tuskin ajatuksesi oli, että veronmaksajat pantaisiin maksamaan vielä lisää.
|
|
20.10.2009 14:34
unelman rakentaja
22.09.2009 00:28 kktalo kirjoitti:
Olen pannut merkille että tukeudutaan vanhaan tekniikkaan, uskotaan vanhoja hokemia, ei vaivauduta itse ottamaan selvää vaan uskotaan vesivoima- ja uraanivoimaloppareita, rakentamisessa mentäisiin vanhalla konseptilla. Ei minkäänlaista käsitystä teknisistä mahdollisuuksista rakentamisessa ja energia sektorilla.
Tämä on niin totta myös omakotitalorakentamisessa, ikävä kyllä. Kovasti on välillä tullut suorastaan yksinäinen olo kun on lähtenyt hakemaan kehityksen mahdollistamia ratkaisuita.
|
|
23.10.2009 01:42
toisin ajateleva
Kun puhutaan Ruotsin niin sanotuista "vihreistä" kaupingeista niin ei pidä unohtaa sitä että nämä niin sanotut vihreät kaupungit eivät ota huomioon vammaisten tai muiden liikuntakykyisten mahdollisuuksia saada heille kuuluva palvelun, ei EU eikä myöskään ruotsin omien lakien mukaisesti. Rullatuoleja ja paareja kuljettavia ajonevoja yritetään sakottaa kun he lastaavat autojaan, sekä yritetään kaikin voimin estää pysähtymästä paikkoihin jossa invalidit tai liikuntavammaiset voisivat astua ajoneuvoon. Poliisi vartio joka kadunkulmalla ja jakelee sakkoja sekä vasemmalle että oikealle, ottamatta huomioon mistä on kysymys.
Jos nyt joku kuitenkin haluaa tällaista yhteiskuntaa niin mikäs siinä, valinta on teidän. Kysymys kuuluu että kuka maksaa viulut kun on kyse henkilöturvallisuudesta, yksityisyrittäjien menettämistä tuloista (jos ei nyt sitten perusta kahvilaa). Voin sanoa että olen aika ekspertti kun on kyse joukkoliikenteestä täällä ruotsissa. Tiedän yhtä ja toista miten se toimii todellisuudessa, eikä ainoastaan paperilla. Se on hyvä jos toimii, mutta valitettavasti se ei toimi eikä tule koskaan toimimaan, koska ihmisen mentaliteetti on se, että he ovat vapautta rakastavia. He ovat myös siihen myös oikeutettuja, vai haluammeko rummuttaa yhteiskunnan takaisin vuoteen 1930–48. tai jopa vielä kauemmas taakse historiassa? Ehkä pimeään keskiaikaan jossa vakiintuneella ihmisellä ei ollut juuri lainkaan sanottavaa omista toivomuksistaan. Yleinen turvattomuus kasvaa joukkoliikenteen kasvun mukana. Hiilidioksidi päästöt myös kasvavat henkilöä kohden (jos se nyt on niin tärkeää ottaa huomioon).
|
|
Huom! Älä poista [QUOTE] ja [/QUOTE] merkintöjä, niiden avulla erotellaan lainaamasi teksti ja kirjoittamasi kommentti toisistaan. Kirjoita kommenttisi lainatun tekstin perään.
34
   |
03.09.2010
Hyvin varusteltu jätehuone innostaa kierrättämään
01.09.2010
Maalämpö luvanvaraiseksi ensi vuoden alusta
21.08.2010
Suomalaiset ovat valmiita maksamaan energiatehokkaasta talosta
12.08.2010
Uusia Joutsenmerkittyjä tuotteita markkinoille
14.07.2010
Kodin kylmälaitteet kovilla helteellä
14.07.2010
Kesämökilläkin voi kierrättää
12.07.2010
Uusi ajoreittipalvelu autoilijoille
23.06.2010
"Toimiva ekokoti vain pienin muutoksin"
11.05.2010
Tarkista rengaspaineet ennen lomamatkaa
06.05.2010
Tuulivoimaopas julkaistu
04.05.2010
Lakiin perustuvat kylmälaitteiden tarkistukset ajankohtaisia
19.04.2010
Rintamamiestalo muuttuu passiivitaloksi
08.04.2010
Pienyrityskin voi säästää energiatehokkuudella
30.03.2010
Mökkeilyn päästöjä mahdollista vähentää 20 prosenttia ekotehokkuudella
25.03.2010
"Passiivirakentamisesta paljon vääriä käsityksiä"
16.03.2010
Pientuulivoimala opas julkaistu
10.03.2010
Talon eristystaso ja lämmön talteenotto lämmitysjärjestelmää tärkeämpiä
16.02.2010
Suosi perunaa
25.01.2010
Suomen ensimmäinen passiivitaloasuinalue Pälkäneelle
Myös Kiviniemi tukisi rannikon voimaloiden vihertämistä
Lähde: Iltalehti
Kiviniemi tukisi rannikon voimaloiden vihertämistä
Lähde: Nelonen
TS: Kiviniemeltä tukea vihreille voimaloille
Lähde: YLE
Kiviniemi tukisi rannikon voimaloiden vihertämistä
Lähde: MTV3
Pekkarinen iloitsee Kataisen takinkäännöstä
Lähde: YLE
Vihreät huolestuivat energiaverolaskelmasta
Lähde: Nelonen
Ruotsalaisministeri valloittaisi mieluiten Suomen
Lähde: Iltalehti
Itävaltaa ärsyttää Saksan ydinvoimapäätös
Lähde: Iltalehti
Ahlström Capital ja Sitra osakkaiksi Neapoon
Lähde: Rakennuslehti
| Eija-Riitta Korhola: Ilmastoliioittelu tarkempaan syyniin (15 kommenttia) | |
| Pekka Pirilä: IPCC:n mahdoton tehtävä (114 kommenttia) | |
| Petteri Huuska: "Poliitikko sanoo, onko maalämpö ympäristöystävällistä vai ei" (8 kommenttia) | |
| Leo Stranius: Kuopion asuntomessut - "matalaenergiarakentamisen kupla" (34 kommenttia) | |
| Sanna Lauslahti: Polku ydinvoimaäänestykseen (60 kommenttia) | |
| Kaj Luukko: "Ydinvoima halkaisee mielipiteet" (8 kommenttia) |
Onko asunnossasi lämpöpumppu?
02.09.2010
Skeptikkoprofessori myöntyi: Ilmastonmuutos onkin vakava asia
01.09.2010
Jättihanke: Näin Euroopan sähkö tuodaan Saharasta
04.09.2010
Aurinkokennoilla päällystetty moottoritie kehitteillä
07.09.2010
Näin tehdään virtsasta sähköä
06.09.2010
Ilmastonmuutos tuo vaurautta pohjoiseen - Myös Suomeen
Ilmastoliioittelu tarkempaan syyniin
0.5 Cº / 100 v
Akasofu'n arvio; ei mitään hälyttävää. Lineaarista lämpötilan nousua pikku jääkauden jäljiltä.
http://wattsupwiththat...
Ilmastoliioittelu tarkempaan syyniin
Ilmastoliioittelu tarkempaan syyniin
Luvassa jo nyt lähes 1,5 astetta
Ihan vaan tiedoksi, että jos pitoisuus kasvaa tasolta 290 ppm tasolle 380 ppm on muutos vain noin +30 %. IPCC:N keskiarvion mukaan kasvihuonekaasujen pitoisuuden kaksinkertai...
Ilmastotutkimuksen koodi avautuu
IPCC:n mahdoton tehtävä
Hitaat luonnonprosessit ovat erilaisia kuin viimeisin vuosisata
07.09.2010 23:47 Boris Winterhalter kirjoitti:
Entä jäänäytteet?
Kiitos, hyvin selkeä esimerkki.
Miten selität, että jääkairausnäytteet useamman jääkauden ajalta ka...
27.09.2009
Ilmastotieteen lamakausi
08.03.2010
"Tutkimuksemme auttaa muodostamaan oman käsityksen ilmastonmuutoksesta"
10.08.2009
”CO2 ei aiheuta ilmastonmuutosta”
22.11.2009
Ylen sisäistä keskustelua
12.11.2009
MOT -ohjelma on silkkaa sumutusta
|
|
Nations rethink Copenhagen commitment on climate funding Low-carbon market to treble by 2020: HSBC HSBC predicts bigger growth for low-carbon cars than renewables sector HSBC predicts low-carbon energy market will treble to $2.2tn by 2020 JBIC to Lend $2.5 Billion for Environmental Projects Overseas |
Kunnat CO2-raportissa |
Ilmakehän CO2-pitoisuus (ppm, miljoonasosaa) |
 Tilaa uutiskirje
 RSS-syöte
 Yhteystiedot
 Lähetä uutisvinkki
Käyttöehdot
Fakta om CO2-raportti.fi
About CO2-raportti.fi
|
  |
Miksi päätäjät kuitenkin vetää käsijarrua päälle???
22.09.2009 00:28
kktalo
Näinhän se pitäisi olla Suomessakin, pilotti projekteja kaikissa isommissa asutuskeskuksissa. Mutta miksi täällä ei onnistu. Olen ollut viime aikoina tekemisissä energiaan liittyvissä asioissa, nähnyt sen henkisen takapajulan.
Itse olen 50v. sarjassa ja paljon päättäjiä on samoissa lukemissa. Olen pannut merkille että tukeudutaan vanhaan tekniikkaan, uskotaan vanhoja hokemia, ei vaivauduta itse ottamaan selvää vaan uskotaan vesivoima- ja uraanivoimaloppareita, rakentamisessa mentäisiin vanhalla konseptilla. Ei minkäänlaista käsitystä teknisistä mahdollisuuksista rakentamisessa ja energia sektorilla. Saatikka näiden alojen työllistävyydestä. Tönkkösuolattu ajatusmalli. Jopa sahataan omaa oksaa jolla istutaan, esim. moni maanviljelijä kannattaa ydinvoimaa, vaikka uusiutuvat energiat toisi työtä ja toimeentuloa maa- ja metsätaloudelle, samoin puurakentaminen, Itse olen myös maatalouden harjoittaja. Energiaa kuluttavista maatiloista saisi kohtuudella ekomaatiloja samoja ideoita hyödyntämällä mitä ekokaupunginosat käyttää. Moni maatila pystyisi tuottamaan myyntiin enemmän energiaa kuin tarvitsee ostaa tuotantopanoksissa.
Hieman juttu karkasi noista ekokaupunginosista, mutta ajatuksen vientiä eteenpäin kuitenkin.