Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 21.01.2020

Blogi

Jari Lyytimäki:

EU:n uudet ilmastotavoitteet - tyhmyyttä vai ylimielisyyttä?


04.02.2014 12:13

Euroopan unioni on jo vuosia halunnut profiloitua globaalin ilmastopolitiikan edelläkävijänä. Tätä linjaa jatkoi komission tammikuussa antama esitys EU:n ilmastopolitiikan uusiksi tavoitteiksi. Ehdotuksen mukaan vuoteen 2030 mennessä pyritään 30 prosentin päästövähennykseen. Vertailuvuosi on 1990.

Komission ehdotusta on moitittu sekä liian lepsuksi että toivottoman tiukaksi. Jopa komission edustajien omat lausunnot näyttävät ristiriitaisilta.

Energiakomissaari G√ľnther Oettinger luonnehti tavoitteita mielenkiintoisella tavalla tilaisuudessa, jonka BusinessEurope-lobbausj√§rjest√∂ j√§rjesti liike-el√§m√§n edustajille 28.1.2014. Ymp√§rist√∂asioihin erikoistuneen uutistoimisto ENDSin mukaan komissaari kommentoi tavoitteita varsin ep√§ilev√§√§n s√§vyyn: "Minun pit√§√§ hyv√§ksy√§ t√§m√§ tavoite. Joidenkin mielest√§ tarvitsemme 45-50 %. Joten 40 % oli ja on kompromissi, mutta ajattelen ett√§ se on kunnianhimoinen kompromissi ja olen v√§h√§n skeptinen."

Epäilevä asenne tuli vieläkin selvemmäksi, kun Oettinger arvioi, että EU-maiden osuus maailman hiilipäästöistä on nykyisellään 10,6 % ja että osuus putoaa vuoteen 2030 mennessä ehkä 4,5 prosenttiin. Energiakomissaarin mukaan pitää olla "tyhmä tai ylimielinen" jos kuvittelee että näin pienten osuuksien avulla pelastetaan maailma.

Komission 22.1.2014 julkaisemassa tiedotteessa linja näyttää hyvin erilaiselta. Tavoitteita ei epäillä tyhmiksi eikä ylimielisiksi, vaan niiden korostetaan tukevan muun muassa uusien teknologioiden kehitystä, vakaita ja kilpailukykyisiä energiamarkkinoita ja tuovan työpaikkoja eurooppalaisille. Energiakomissaari itsekin toteaa tiedotteessa uusien ilmastotavoitteiden edustavan EU:n pyrkimystä kilpailukykyiseen ja vähähiiliseen talouteen.

Energiakomissaarin kannanotoista ei välity mielikuvaa järin johdonmukaisesta politiikanteosta. Pikemminkin välittyy mielikuva tuulten haistelusta, jossa sanoma sovitetaan kulloisenkin kuulijakunnan oletettuja mieltymyksiä vastaavaksi.

Pitäisikö poliitikoilta odottaa parempaa? Yleisesti hyväksytyn ihanteen mukaan julkisen päätöksenteon pitäisi nojata parhaaseen mahdolliseen tietoon, ei pelkkiin arvostuksiin, mielipiteisiin tai voimakkaiden eturyhmien näkemyksiin.

Tietoa pyritään tuomaan päätöksentekoon muun muassa erilaisten arviointien avulla. Ongelmana on, että tieto monimutkaisista ilmastokysymyksistä on moniulotteista ja epävarmaa. Ilmastopolitiikkaan liittyy kosolti sivuvaikutuksia, joita on vaikea ennakoida. Oleellisin tieto ei ehkä kuvaakaan sitä, mikä on optimaalisin päästöjen vähennysprosentti, vaan sitä, millainen vaikutusten kirjo tavoitteisiin liittyy.

Epävarmuuksia emme saa milloinkaan kokonaan poistettua. Silti nykyistä paljon tiukempien ilmastotavoitteiden asettaminen voi olla järkevää, jos niiden avulla saavutetaan suuria oheishyötyjä.

Yksi asia on kuitenkin varma. Kunnianhimoisessa ilmastopolitiikassa ei ole kyse pelkästä valinnasta tyhmyyden ja ylimielisyyden välillä.

Jari Lyytimäki työskentelee Suomen ympäristökeskuksessa ja vastaa sivuvaikutuksiin pureutuvasta SIHA-hankkeesta.

Bookmark and Share




Lisätietoa

http://www.syke.fi/hankkeet/siha


52


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk