Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Keskiviikko 20.01.2021

Blogi

Eija-Riitta Korhola:

Ilmastoliioittelu tarkempaan syyniin


07.09.2010 13:44

Pikku-uutinen viime viikolla Hesarissa palauttaa muistiin alkuvuoden kohun YK:n ilmastopaneelin IPCC:n virheistä. Kansainvälisen tiedeakatemioiden yhteistyöjärjestön IAC:n eilen ilmestyneen raportin mukaan IPCC:n rakenteet pitää remontoida uuteen uskoon.

Kommentit ovat tervetulleita ja tervejärkisiä. Kauhukuvien maalailu ja poliittinen pelottelu pitää lopettaa: ryhmän mielestä IPCC:n pitäisi tehdä ilmastonmuutosta koskevia ennusteita vain silloin, kun niiden tueksi on vankkaa tieteellistä näyttöä. Paneelin tulisi välttää minkään ilmastopoliittisen linjauksen puolustamista.

Kirjoitin aiheesta blogin tammikuussa.

Tuolloin IPCC joutui itse myöntämään joukon virheitä, joita vuoden 2007 ilmastoraportin toinen osa sisälsi. Työryhmä II:n osuudessa liioiteltiin muun muassa Himalajan jäätiköiden sulamista. Raportissa arvioitiin, että jäätiköitä saattaa uhata täydellinen sulaminen jo vuoteen 2035 mennessä, vaikkei väitteelle ole tieteellistä tukea. Ilmastosäikähtänyt maailma avasi kukkaron nyörejä: muun muassa EU antoi miljoonia Himalajan tutkimukseen ja pelastamiseen. Kiusallisinta oli, että virhe osoittautui tahalliseksi.

YK tilasi IAC:lta ulkopuolisen selvityksen , jotta moitteet virheistä ja paneelin työskentelytavasta voitaisiin kunnolla punnita. Yksi raportin johtopäätöksistä on, että IPCC:n puheenjohtajan kausi tulisi rajoittaa yhteen. Lisäksi siinä vaaditaan selkeää politiikkaa intressiristiriitojen ja jääviyksien osalta.

Vakava ongelma on ollut se, ettei IPCC:llä ole minkäänlaisia jääviyssääntöjä. Tämä on mahdollistanut tilanteita, joita muissa kansainvälisissä organisaatioissa, bisneksestä puhumattakaan, pidettäisiin sisäpiiririkokseen verrattavina asetelmina. Paneelin puheenjohtaja Rajendra Pachauri on voinut lypsää rahaa itse perustamilleen ja johtamilleen instituutioille, ja liioitellut uhkakuvat ovat tarkoituksenmukaisesti edesauttaneet rahavirtojen kulkua.

Blogissani tammikuussa vaadin Pachaurin välitöntä eroa. Pidän sitä edelleen aiheellisena, vaikkei yhden miehen symbolinen ero riitä korjaamaan syntynyttä epäluottamusta. Mutta hyvä alku se on.

Ilmastotiede on nuori tieteenala, joka kärsii lastentaudeista muutenkin. Lisäksi siihen kohdistuu valtava paine poliitikkojen ja median suunnalta: haluttaisiin tarkkoja lukuja silloinkin kun niitä ei ole antaa. Tutkijat lienevät ihmisiä, jotka lankeavat kiusauksiin siinä missä muutkin; on kai harmillista olla kuivakka tiedemies, joka kieltäytyy sanomasta mitään raflaavaa. Pannaan siis paremmaksi kun ilmakehäkin siitä tykkää!

Harmi vain. Tällä saralla tehdään isolla päätöksiä, vastakin. Niiden pohjaksi tarvitaan yksinomaan luotettavaa tietoa; muuten kalliilta ilmastotoimilta katoaa kansalaisten tuki.

Kirjoittaja on kokoomuksen europarlamentikko.

Bookmark and Share




Lisätietoa

Eija-Riitta Korhola: Ilonpilaajan sähköoppia
Eija-Riitta Korhola: Ilmastopato uhkaa murtua
Eija-Riitta Korhola: Pachaurin on erottava
Eija-Riitta Korhola: Ihmettelyä


51


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska