|
|||
|
|||
|
|
Tilaa uutiskirje
RSS-syöte
Kirjaudu sisään
Juha-Matti Katajajuuri:
Saadaanko elintarvikkeiden jalanjäljet pakkauksiin?
22.04.2010 17:31
Suomalaisten kulutuksen ympäristövaikutuksista ruoan ja ravinnon osuus on jopa yli kolmannes ja ilmastovaikutuksistakin niiden osuus on 15-25 prosenttia. Siksi on ymmärrettävää, että yhä suurempi osuus kuluttajista toivoo elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista kertovia tietoja pakkauksiin ja haluaa niiden avulla vertailla tuotteiden ympäristöystävällisyyttä.
Viimeaikaisten kyselytutkimusten mukaan moni suomalainen olisi valmis toimimaan ympäristön hyväksi omien ruokavalintojen kautta ja haluaisi hiilijalanjälkimerkinnän pakolliseksi tuotteisiin. Useat elintarvikeyritykset ja kauppaketjut Euroopassa sekä Aasiassa ovatkin jo lanseeranneet omia tapojaan ja merkkejään viestiä elintarvikkeiden ilmastovaikutuksista. Suomessa hiilijalanjälkiarvot löytyvät muutamista Raision tuotteista.
Kuluttajalle ja ketjulle yhteinen kieli
Ovatko kansalaisten toiveet vielä ylimitoitettuja elintarvikkeiden hiilimerkinnän suhteen? Onko olennaisempaa ymmärtää erityyppisten ruokatuotteiden erot suhteessa toisiinsa, vai vertailla esimerkiksi ravitsemuksellisesti samanarvoisia tuotteita toisiinsa? Hiilimerkintöjenkin osalta molempia esimerkkejä on olemassa. Ja molempia tarvitaankin eli tietoa sekä tuoteryhmien välisistä että rinnakkaisten tuotteiden eroista.
Myös kuluttajaviestintä ja pakkausten suunnittelijat ovat suuren haasteen edessä ennen kuin merkinnät ovat ymmärrettäviä ja ne on mahdutettu järkevästi pakkauksiin.
Elintarvikkeiden hiilijalanjälkienlaskentaan ja -merkintöihin liittyen maa- ja metsätalousministeriön Laatuketju ja MTT järjestävät tiistaina 11.5. elintarvikeketjun sidosryhmille Climate Communication -hankkeen työpajan, jonka tarkoituksena on käynnistää kansallinen laajapohjainen keskustelu elintarvikkeiden hiilimerkinnöistä elintarvikeketjun sidosryhmien kesken.
Merkintöihin kaivataan yhtenäisyyttä
Tuotteista löytyy aikaisemmin lanseerattujen merkkien ohella uusia pakkausmerkintöjä, kuten hiilijalanjälkilukemia ja ilmastomerkkejä. Raisiolla on vesijalanjälkimerkki. Ruotsalaisessa Max-hampurilaisketjun ravintoloissa voi hinnan ohella vertailla annosten ja hampurilaisten hiilijalanjälkiä. Ranskalaisen E.Leclerc-kauppaketjun muutamissa kaupoissa kassakuittiin tulostuu ostosten yhteenlaskettu hiilijalanjälki. On myös yksittäisiä väittämiä hiilineutraaleista elintarvikkeista.
Lisäksi kehitteillä on monikriteerisiä vapaaehtoisia ympäristömerkkejä. EU:n Kukka-ympäristömerkin ja pohjoismaisen Joutsen-ympäristömerkin työryhmät pohtivat parhaillaan, voisiko elintarvikkeille asettaa tuoteryhmäkohtaiset ympäristökriteerit. Tämä mahdollistaisi ympäristöystävällisimpien valintojen tekemisen tuoteryhmien sisällä. Ranska on panemassa vielä paremmaksi: siellä puuhataan jo ensi vuonna alkavaa pakollista ja kattavaa ympäristömerkintää laajalle tuotekirjolle.
Ei ole pelkkä sattuma, että juuri ilmastovaikutukset ovat nousseet keskiöön merkintä- ja vertailukeskustelussa. Ilmastovaikutukset ovat ainoa ympäristövaikutusluokka, jossa vaikutuksia voidaan kunnolla vertailla. Paikallisesti tai alueellisesti vaikuttavien rehevöittävien päästöjen tai vesijalanjäljen lukemat eivät ole vertailukelpoisia..
Hiilijalanjälkien luotettava vertailu vielä mahdotonta
Hiilijalanjälkien viestinnässä, laskentamenetelmissä sekä standardeissa on suuria eroja eri yrityksien ja maiden välillä. Toistaiseksi ei ole olemassa globaalisti yhteisesti hyväksyttyjä pelisääntöjä laskennalle, mutta standardisointipyrkimykset ovat aktiivisempia kuin koskaan aikaisemmin. On syntynyt jopa hieman keskenään kilpailevia standardeja, kuten PAS 2050, WRI/WBCSD GHG protocol ja ISO 14067. Lisäksi on useita maa- ja yrityskohtaisia laskentaprotokollia, joita ilmaantuu jatkuvasti lisää erityisesti elintarvikkeille.
Climate communication -hankkeessa analysoitiin 16 maidontuotannon ilmastovaikutuksia tutkivaa tieteellistä elinkaaritutkimusta. Tulosten vaihteluväli oli 0,4-2,0 CO2-ekvivalenttikiloa maitokiloa kohden. Vaihtelun aiheutti laskentamenetelmien sekä tuotantotapojen ja -olosuhteiden erot. Suurin osa tutkimuksista oli liian puutteellisesti raportoitu, jotta voisi arvioida yksiselitteisesti tutkimusten välisten erojen syitä.
MTT:n johtama Foodprint-tutkimuskokonaisuus pyrkii vuoteen 2012 mennessä luomaan kansallisen, elintarvikkeiden jalanjälkien harmonisoidun ja tieteeseen pohjautuvan laskentamenetelmän sekä siihen sopivat työkalut, joiden avulla yritykset voisivat laskea ympäristökuormituksen vertailukelpoisella tavalla. Hankkeessa keskitytään hiili- ja vesijalanjäljen ohella rehevöittäviin ja happamoittaviin päästöihin.
Merkit kannustavat kehitystyöhön
Tutkimus on ottanut pitkän harppauksen viime vuosina. Tietopohjat ja laskentamenettelyt ovat koko ajan tarkentuneet. Kuka olisi uskonut viisi vuotta sitten, että nyt käydään tällaista keskustelua ja vertaillaan tuotteita toisiinsa. Uusista ympäristövaikutusluokista esimerkiksi vesijalanjäljen laskenta on kuitenkin vielä kehityskaarensa alkupäässä ja siihen liittyvä keskustelu on vielä lapsen kengissä.
On myös varauduttava siihen, että biopohjaisen talouden ilmastovaikutusten laskennassa maankäytön muutosten, hiilen sitoutumisen, maaperän hiilimuutosten ja maatyyppien parempi huomioonottaminen saattaa muuttaa ruokasektorilta nykyisin laskettujen hiilijalanjälkien suuruusluokkia ja vertailuasetelmia merkittävästikin.
Toimitusketjujen tulisi jatkuvasti kehittää toimintaansa vähemmän ympäristöä kuormittavaksi. Samalla yhteiskunnallisten päättäjien ja kuluttajien pitäisi saada käyttöönsä luotettavaa tietoa, jonka perusteella kestäviä valintoja voisi tehdä. Parhaimmillaan hiilimerkit ja muut ympäristömerkit katalysoivat ja kannustavat toimitusketjuja kehittymään entistä paremmiksi.
Kirjoittaja on vanhempi tutkija, MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus / Kestävä Biotaloustiimi. Puheenvuoro on alun perin julkaistu Kehittyvä Elintarvike -lehden numerossa 2/2010.
 Lähetä linkki tähän artikkeliin
|
|
Lisätietoa
MTT: Climate communicationMTT: Elintarvikeketjun jalanjäljen tiedonkeruu- ja laskentamenetelmien ja työkalujen kehitys
23.04.2010 16:17
Matti Hytölä
Sehän on epähygieenistä. Onkohan tässäkin tarkoitus vain luoda lisää turhaa byrokratiaa? Joku hiilijalanjkälkivirasto jonka edustajia elintarvikelobbarit sitten voitelisivat.
Eihän nuo elitarvikkeet vaikuta CO2 päästöihin mitenkään ainakaan tällä sivulla olevan päästölaskurin mukaan. Siinähän on vain kuluttajien sähkö, lämmitys ja tieliikenne.Niistä muodostuu koko suomen päästöt ja vähän ylikin (101%).
 |
 |
23.04.2010 17:30
Mörökölli
Jokainen tuottajahan saa julkaista mitä tietoa haluaa tuotteistaan.
Jos tälle "hiilijalanjäljelle" on todellista kysyntää, niin tottakai se markkinarako täyttyy.
Mutta jos taas ollaan lainsäädännöllisin keinoin vaatimassa jotain, niin se on taas uusi byrokratiakustannus.
Ilmeisesti taas "jumalaisen ilmestyksen" saaneet haluavat pakottaa koko ihmiskunnan maksamaan yhden byrokratiakustannuksen lisää.
|
|
24.04.2010 23:58
Carbon rules
"Kuka olisi uskonut viisi vuotta sitten, että nyt käydään tällaista keskustelua"
No ei todellakaan kukaan (paitsi ehkä joku ituhippi). Kun tälläinen keskustelu on sitäpaitsi täysin turhaa ja naurettavaa. Mutta ei silti, mahtuu maailmaan keskustelua. Ja sitäpaitsi, kukaan ei kiellä keittämästä esim. jäniksenjälkikeittoa.
Hiiliyhdisteet ovat elämän perusedellytys!
|
|
 | SJLiittynyt: 21.04.2010 Viestejä: 17 |
25.04.2010 21:20
23.04.2010 17:30 Mörökölli kirjoitti:
Jos tälle "hiilijalanjäljelle" on todellista kysyntää, niin tottakai se markkinarako täyttyy.
Uskon kyllä, että hiilijalanjälkitiedolle on kysyntää.
J-M Katajajuuri kirjoitti:
"Onko olennaisempaa ymmärtää erityyppisten ruokatuotteiden erot suhteessa toisiinsa, vai vertailla esimerkiksi ravitsemuksellisesti samanarvoisia tuotteita toisiinsa?"
Tämä on keskeinen kysymys, ja oleellista on myös se, miten asia tehdään riittävän yksinkertaisella merkillä selväksi kuluttajille. Ainakin pitäisi osoittaa se, että riisin syöminen on ihan hullua kun vaihtoehtona on kotimainen peruna. Ravintoarvo ja makuelämys ovat molemmissa suunnilleen yhtä suuria.
|
|
26.04.2010 07:55
Mörökölli
25.04.2010 21:20 SJ kirjoitti:
Tiedolle tarvetta
.....Ainakin pitäisi osoittaa se, että riisin syöminen on ihan hullua kun vaihtoehtona on kotimainen peruna. Ravintoarvo ja makuelämys ovat molemmissa suunnilleen yhtä suuria.
Jaaha, taas yksi "jumalaisen ilmestyksen saanut" kertoo millainen makukokemus muilla ihmisillä pitäisi olla. Ei se riisin syöminen ole sen "hullumpaa" kuin perunankaan.
Sinä saat syödä mitä haluat, mutta minä syön illan menusta riippuen molempia, pääsääntöisesti riisiä.
|
|
| SJLiittynyt: 21.04.2010 Viestejä: 17 |
26.04.2010 09:09
26.04.2010 07:55 Mörökölli kirjoitti:
25.04.2010 21:20 SJ kirjoitti:
Tiedolle tarvetta
.....Ainakin pitäisi osoittaa se, että riisin syöminen on ihan hullua kun vaihtoehtona on kotimainen peruna. Ravintoarvo ja makuelämys ovat molemmissa suunnilleen yhtä suuria.
Jaaha, taas yksi "jumalaisen ilmestyksen saanut" kertoo millainen makukokemus muilla ihmisillä pitäisi olla. Ei se riisin syöminen ole sen "hullumpaa" kuin perunankaan.
Sinä saat syödä mitä haluat, mutta minä syön illan menusta riippuen molempia, pääsääntöisesti riisiä.
Ei siihen mitään ilmestystä tarvita, että muodostaa mielipiteensä eri elintarvikkeiden mauista. Muistan olla ensi kerralla tarkempi ja kirjoittaa "Olen sitä mieltä, että...". Ajattelin sen olevan lukijalle aikalailla selvää. Maku on yleensä makuasia.
Myös ilman suurta ilmastonmuutoshuolta mielestäni on aikalailla selvää, että riisin kuljettaminen toiselta puolelta maapalloa on aika "hullua", kun perunaa kasvaa täälläkin. Sen sijaan ymmärrän sen, että jotain muita tuotteita, kuten hedelmiä halutaan kaukaakin.
Mutta varmaankin minua suuremmat kulinaristit kokevat riisin tärkeämpänä kuin minä.
|
|
26.04.2010 11:37
Mörökölli
26.04.2010 09:09 SJ kirjoitti:
Maku on makuasia
26.04.2010 07:55 Mörökölli kirjoitti:
25.04.2010 21:20 SJ kirjoitti:
Tiedolle tarvetta
.....Ainakin pitäisi osoittaa se, että riisin syöminen on ihan hullua kun vaihtoehtona on kotimainen peruna. Ravintoarvo ja makuelämys ovat molemmissa suunnilleen yhtä suuria.
Jaaha, taas yksi "jumalaisen ilmestyksen saanut" kertoo millainen makukokemus muilla ihmisillä pitäisi olla. Ei se riisin syöminen ole sen "hullumpaa" kuin perunankaan.
Sinä saat syödä mitä haluat, mutta minä syön illan menusta riippuen molempia, pääsääntöisesti riisiä.
Ei siihen mitään ilmestystä tarvita, että muodostaa mielipiteensä eri elintarvikkeiden mauista. Muistan olla ensi kerralla tarkempi ja kirjoittaa "Olen sitä mieltä, että...". Ajattelin sen olevan lukijalle aikalailla selvää. Maku on yleensä makuasia.
Myös ilman suurta ilmastonmuutoshuolta mielestäni on aikalailla selvää, että riisin kuljettaminen toiselta puolelta maapalloa on aika "hullua", kun perunaa kasvaa täälläkin. Sen sijaan ymmärrän sen, että jotain muita tuotteita, kuten hedelmiä halutaan kaukaakin.
Mutta varmaankin minua suuremmat kulinaristit kokevat riisin tärkeämpänä kuin minä.
No, joo.
Riisikilon energiasisältö on noin 6 MJ ja sen tuominen Aasiasta kuluttaa noin 12 MJ öljyä. Kustannus noin 20 senttiä/kg.
Mutta kun perunakilon "tekeminen" Suomessa maksaa 30 senttiä/kg ja kuluttajalla kolme kertaa enemmän.
Kun kansantuotteen energiasisältö on noin 10 MJ/euro, niin syöt sitten kumpaa tahansa, niin aina kuluu energiaa 15 - 20 MJ saadaksesi puseron alle 6 MJ polttoainetta.
Nämä energiasisältölaskelmat eivät kyllä ole mistään kotoisin ja ovat lähinnä viherhörhöjen ajankulua. Päivän päätteeksi hyvinvointimme on kiinni siitä mitä mikin toiminto maksaa.
Markkinataloudessa ulkoistetut haitat on hinnoiteltava ja niille on määrättävä haittavero. Muuten tämä yhteiskunta menee kyllä lopullisesti solmuun.
Mutta tottakai jokainen yksilö saa omalta osaltaan seurata mitä suuretta haluaa. Jotkut seuraavat ruuan energiasisältöä, toiset gluteenipitoisuutta. Siksi ruuan merkinnät ovat markkinaohjattu suure. Se tieto mille on kysyntää varmasti ilmestyy pakkausten päälle.
|
|
| SJLiittynyt: 21.04.2010 Viestejä: 17 |
26.04.2010 12:02
26.04.2010 11:37 Mörökölli kirjoitti:
Riisikilon energiasisältö on noin 6 MJ ja sen tuominen Aasiasta kuluttaa noin 12 MJ öljyä. Kustannus noin 20 senttiä/kg.
Riisin syönnissä oleellinen kysymys ei ole sen tuonnin aiheuttamat päästöt, vaan metaani, joka syntyy riisinviljelystä. Riisinviljely on yksi suurimmista metaanin lähteistä globaalisti, kun taas juuresten viljely ei paljoa päästöjä aiheuta.
Mutta sen jo tiedämmekin, että Mörököllin mielestä metaani ei ole ongelma.
|
|
26.04.2010 19:05
Iceman
Metaania on ilmakehässä noin 1,8 ppm.
Se ei todellakaan ole ongelma.
|
|
26.04.2010 19:53
M
Minusta on tärkeää että työssä ilmaston lämpenemistä vastaaan otetaan huomioon kaikki kasvihuonekaasut, myös metaani. Eihän se ilahduta jos suuren ahkeruuden jälkeen olisi saatu vähennettyä hiilidioksipäästöt siedettävälle tasolle mutta tilalla olisi ylisuuret metaanipäästöt.
|
|
29.04.2010 18:56
VI
26.04.2010 12:02 SJ kirjoitti:
Riisin syönnissä oleellinen kysymys ei ole sen tuonnin aiheuttamat päästöt, vaan metaani, joka syntyy riisinviljelystä. Riisinviljely on yksi suurimmista metaanin lähteistä globaalisti, kun taas juuresten viljely ei paljoa päästöjä aiheuta.
Nyt et ota huomioon sitä, että riisiä tuotetaan paljon. Tiesitkö, että jos kaikki ihmiset söisivät pelkkää riisiä päästöt vähentyisivät.
|
|
| SJLiittynyt: 21.04.2010 Viestejä: 17 |
29.04.2010 23:27
29.04.2010 18:56 VI kirjoitti:
Riisi on ilmastoruokaa
Nyt et ota huomioon sitä, että riisiä tuotetaan paljon. Tiesitkö, että jos kaikki ihmiset söisivät pelkkää riisiä päästöt vähentyisivät.
Jos kaikki ihmiset söisivät pelkkää perunaa, päästöt vähenesivät vielä enemmän.
|
|
30.04.2010 13:12
VI
26.04.2010 12:02 SJ kirjoitti:
Riisin syönnissä oleellinen kysymys ei ole sen tuonnin aiheuttamat päästöt, vaan metaani, joka syntyy riisinviljelystä. Riisinviljely on yksi suurimmista metaanin lähteistä globaalisti, kun taas juuresten viljely ei paljoa päästöjä aiheuta.
Nyt et ota huomioon sitä, että riisiä tuotetaan paljon. Tiesitkö, että jos kaikki ihmiset söisivät pelkkää riisiä päästöt vähentyisivät.
|
|
03.05.2010 17:21
VI
29.04.2010 23:27 SJ kirjoitti:
Jos kaikki ihmiset söisivät pelkkää perunaa, päästöt vähenesivät vielä enemmän.
Lasketaanpa mikä on suomalaisten riisin kulutuksen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Vuonna 2007 päästöt olivat 78,3 miljoonaa tonnia.
Suomalaisia on n. 5,3 miljoonaa, joten 14,77 tonnia/asukas.
Suomalaiset syövät 2008 riisiä 5,6 kg vuodessa.
Riisin tuotatannosta aiheutuu 3,5kg päästöt kun tuotetaan 1 kg riisiä.
Suomalaisen riisinkulutuksen päästöt olivat siis 19,6kg/asukas eli 0,133% Suomenpäästöistä.
Riisistä puhujat siirtävät keskustelun epäoleellisuuksiin. Riisin syönnin lopettamisen vaikutus Suomen päästöihin olisi olematon ja vaikka riisinkulutus 10 kertaistuisi olisi se vain 1,3% Suomenpäästöistä kun esim. suomalainen eläintuotanto on 14,2%
|
|
35
   |
10.09.2010
Kohuttu energiaveropaketti otetaan uudestaan käsittelyyn
10.09.2010
Ministeriö valmistelee maksuja ydinvoimayhtiöille
10.09.2010
Merten tulevaisuus: myrkyllisiä meduusoita ja levää?
09.09.2010
VTT:n johtaja: "Turveyhdistystausta ei ongelma"
09.09.2010
BP syyttää muita öljykatastrofista
09.09.2010
Lisäongelmia energiansäästölampuille: "sähkölasku nousee tolkuttomasti"
09.09.2010
Kohutun energiaveroselvityksen tekijä on turvejärjestöaktiivi
09.09.2010
YK: Maailmalla ei ole varaa yhä pahentuviin katastrofeihin
03.09.2010
Hyvin varusteltu jätehuone innostaa kierrättämään
01.09.2010
Maalämpö luvanvaraiseksi ensi vuoden alusta
21.08.2010
Suomalaiset ovat valmiita maksamaan energiatehokkaasta talosta
12.08.2010
Uusia Joutsenmerkittyjä tuotteita markkinoille
14.07.2010
Kodin kylmälaitteet kovilla helteellä
14.07.2010
Kesämökilläkin voi kierrättää
12.07.2010
Uusi ajoreittipalvelu autoilijoille
23.06.2010
"Toimiva ekokoti vain pienin muutoksin"
11.05.2010
Tarkista rengaspaineet ennen lomamatkaa
06.05.2010
Tuulivoimaopas julkaistu
Hallituspuolueet kasvattavat etumatkaansa Ruotsissa
Lähde: Taloussanomat
Sähköautot jaksavat arkikäyttöön vasta vuosien päästä
Lähde: Ilta-Sanomat
Hallitus pohtii turveveron kohtaloa ensi viikolla
Lähde: Ilta-Sanomat
Ministeriö pitää Pöyryn energialaskelmia väärinä
Lähde: YLE
Lapin esteet muualla kuin EU:ssa
Lähde: YLE
Uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönotolle 20 prosentin avustus
Lähde: Rakennuslehti
Kalifornian viinien supervuosikertaa löytyy vielä Alkosta
Lähde: Kauppalehti
Jäämeri-matkakuvia, osa 3/4 Norja
Lähde: YLE
Peltosaaren ukoinen ilme hakee kohennusta ideakilpailulla
Lähde: YLE
Pirkanmaan vesihuoltohankkeet putosivat budjetista
Lähde: YLE
| Eija-Riitta Korhola: Ilmastoliioittelu tarkempaan syyniin (41 kommenttia) | |
| Pekka Pirilä: IPCC:n mahdoton tehtävä (136 kommenttia) | |
| Petteri Huuska: "Poliitikko sanoo, onko maalämpö ympäristöystävällistä vai ei" (8 kommenttia) | |
| Leo Stranius: Kuopion asuntomessut - "matalaenergiarakentamisen kupla" (34 kommenttia) | |
| Sanna Lauslahti: Polku ydinvoimaäänestykseen (60 kommenttia) | |
| Kaj Luukko: "Ydinvoima halkaisee mielipiteet" (8 kommenttia) |
Onko asunnossasi lämpöpumppu?
Kohuttu energiaveropaketti otetaan uudestaan käsittelyyn
Kaasun kautta vetytalouteen
Metaani (maakaasu)on vedyn jälkeen tehokkain ja puhtain kemiallinen polttoaine. Sen palaessa ei synny hiukkaspäästöjä, vaan ainoastaan elämälle tärkeitä yhdisteitä vettä ja hi...
Ilmastoliioittelu tarkempaan syyniin
Ilmastoliioittelu tarkempaan syyniin
Ilmastoliioittelu tarkempaan syyniin
Esitä vasta-argumenttisi
10.09.2010 20:56 sceptic kirjoitti:
Kuten ei myöskään argumentointisi huonoudella.
Jos näin on, niin esitä toki vasta-argumenttisi väitteelle, että nimimerkin AJ takaa ...
Ilmastoliioittelu tarkempaan syyniin
Vietpä palstatilaa, sceptic, vaikkei ole edes tuota asiaa
Sitä paitsi: Eipä sinunkaan argumentointisi yleensä mitään juhlaa ole. Ja kun sitä on ihan liikaa.... ...
27.09.2009
Ilmastotieteen lamakausi
08.03.2010
"Tutkimuksemme auttaa muodostamaan oman käsityksen ilmastonmuutoksesta"
10.08.2009
”CO2 ei aiheuta ilmastonmuutosta”
22.11.2009
Ylen sisäistä keskustelua
12.11.2009
MOT -ohjelma on silkkaa sumutusta
|
|
More clarity and flexibilty needed for carbon trade Rich countries may pay $10 bn this year: UN climate chief Kyoto Protocol to continue past 2012: UN climate chief New Carbon Markets May Pose ‘Serious Challenge’ to UN Program Climate change resulting in wild weather in China |
Kunnat CO2-raportissa |
Ilmakehän CO2-pitoisuus (ppm, miljoonasosaa) |
 Tilaa uutiskirje
 RSS-syöte
 Yhteystiedot
 Lähetä uutisvinkki
Käyttöehdot
Fakta om CO2-raportti.fi
About CO2-raportti.fi
|
  |
Bio
Liittynyt: 10.05.2009
Viestejä: 135
Hiilijalanjälki-käsite hukassa
23.04.2010 11:52
Viime aikoina on alkanut vaikuttaa siltä, että "hiilijalanjälki" on uusi trendikäsite. Enää ei puhuta esimerkiksi yritysten kasvihuonekaasupäästöistä, vaan hiilijalanjäljestä. Näyttää siltä, että termiä käytetään hyvin villisti.
Kysyisin kirjoittajalta, onko termi "hiilijalanjälki" määritelty jossain standardissa tms? Perustuuko "hiilijalanjälki" aina elinkaaritarkasteluun? Entä onko tarkastelun rajat selkeästi määritelty?