Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 16.11.2018


Atte Korhola:

Ilmastotiede on kontaktilaji


21.11.2009 19:00

Tämän palstan lukijoille ei enää liene mitkään uutinen, että Itä-Anglian yliopiston Climatic Research Unitin (CRU) tietokantoihin ja sähköpostijärjestelmään on hyökätty. Tutkijoiden henkilökohtaisia viestejä sisältäneet tiedostot löytyivät internetistä torstaina.

CO2-raportti uutisoi asian ja siteeraa Ilta-Sanomia, joka puolestaan kertoo minun todenneen että sokkiuutiset ilmastotutkijoiden väitetystä koordinoidusta vääristelystä perustuvat aitoihin sähköposteihin. Kerrottakoon, että en antanut mitään lausuntoa asiasta Ilta-Sanomille, minkä vuoksi lehti veti uutisensa pois. Juttu perustui ilmeisesti puolisoni blogikirjoitukseen, jossa hän kertoi myös minun reaktioistani. (toim huom ko maininta poistettiin myös CO2-raportin uutisesta).

Mutta sanonpa nyt ihan itse mitä asiasta ajattelen.

Ensinnäkin, hakkerointi on ilman muuta tuomittavaa ja tällaista ei saisi tapahtua. Mutta kun se nyt on joka tapauksessa tapahtunut, on omituista että valtamediassa viestit on ehditty tuomita konspiraation tuotteeksi ja tekaistuiksi, vaikka sähköpostiviestien alkuperää ja autenttisuutta ei ole kukaan asianomainen kieltänyt. Päinvastoin, CRU:n johtaja Phil Jones on Australialaiselle Investigatemagazinille antamassaan haastattelussa myöntänyt tietomurron todeksi ja kommentoi viestejä ominaan. Samoin sähköpostikeskustelun muut osapuolet ovat Real Climate -sivustolla käsitelleet viestejä täysin aitoina.

Tunnen valtaosan sähköposteissa vilisevistä tutkijoista henkilökohtaisesti ja tiedän tapahtumat ja taustat, mihin kukin keskustelu liittyy: kaikki vaikuttaa tämän valossa minustakin hyvin aidolta. Tietenkään en silti voi väittää, että jokainen lause tai sana viesteissä on aito – vain asianomaiset sen tietävät. Juuri he eivät sitä kuitenkaan kiistä vaan tyytyvät selittelemään mitä oikein tarkoitettiin.

Niille, jotka hyppelevät riemusta, että nyt ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on kumottu, haluaisin todeta, että mikään viesteissä ei osoita, että kasvihuoneteoria olisi väärä tai puutteellinen. Tällaista johtopäätöstä ei julkitulleen keskustelun pohjalta voi vetää. Onkin syytä keskittyä vain siihen, mitä viesteistä on todella pääteltävissä.

Pari surullista johtopäätöstä tietomurrossa paljastuneista viesteistä on vedettävissä. Ne antavat kuvan tiedeyhteisöstä, jolla on voimakas missio ja tavoite. Ne vahvistavat jo aikaisemmin esittämiäni näkemyksiä siitä, että ilmiön politisoituminen on tekemässä suurta hallaa tieteen luovuttamattomille arvoille ja periaatteille: objektiivisuudelle, kriittisyydelle, itseänsä korjaavuudelle ja autonomisuudelle.

Erityisen kohtalokkaana pidän viestejä, jotka liittyvän tieteellisten tulosten vertaisarviointiin. Sehän on tieteen harjoituksen kulmakivi, jonka varassa tieteen uskottavuus lepää. On masentavaa lukea, kuinka nyt julkitulleissa viesteissä pohditaan, kenen artikkeleita tulee julkaista ja kenen ei, kuka arvioi kenenkin käsikirjoituksia ja mitkä sarjat voidaan lukea vertaisarvioinnin piiriin. Joissain viesteissä jopa ehdotetaan, että klassista tiedesarjaa ”Climate Research” ei pitäisi enää lukea vertaisarvioitujen sarjojen joukkoon, koska se on suostunut julkaisemaan antropogeenista ilmastonmuutosta kriittisesti lähestyviä artikkeleita.

Asia ei olisi huolestuttava, jos kirjoittajina olisi joukko takapihan taaveja, mutta kun kysymyksessä on joukko maailman eturivin ilmastotutkijoita, jotka istuvat monien tiedesarjojen toimitusneuvostoissa, alkaa moinen spekulointi hirvittää.
Oudoilta kuulostavat myös keskustelut, joissa pohditaan kenen tutkimuksia ei missään nimessä pidä siteerata tulevassa IPCC:n raportissa. Tällainen selektiivisyys tai edes sen pohtiminen rapauttaa maailman tunnetuimman ilmastotieteen lippulaivan arvovaltaa.

Ylipäätänsä sen arviointi, kuka tieteellisiä tuloksia voi hyödyntää ja kenen asiaa ne ajavat, on vastenmielistä luettavaa. Tieteellä on aina itseisarvo sinänsä, ja pohdinta siitä kuka tuloksista hyötyy, ei kuulu itseään kunnioittavan tieteen kontolle. Varsinkaan jos tieteessä päädytään tämän seurauksena joidenkin tulosten häivyttämiseen ja ennakolta oikeiksi päätettyjen johtopäätösten korostamiseen.

On aika kuvaavaa, ettei muutamia toimittajia tai poliitikkoja nyt julkitulleet viestit ole hätkähdyttäneet – kyseessä lienee suhmurointi, johon on totuttu. Luonnontieteilijän näkökulmasta on sen sijaan skandaalimaista, jos viestit ovat totta: tutkijalla on vastuu ja velvoite kuvata todellisuutta oikein, ei yhtään enempää tai vähempää.

Koko viestiketju antaa helposti kuvan sotatilasta, jossa pyritään pönkittämään oikeaa käsitystä ja feidaamaan alas kilpailevat näkemykset. Ilmastotiede on kontaktilaji, jossa keinoja oman sanoman läpituomiseksi ei nähtävästi kaihdeta – puolin ja toisin.

Itselleni olisi painajainen päätyä tiedemieheksi, joka joutuu huonoihin väleihin tosiasioiden kanssa. Ihmiseksi, joka huolestuu siitä, että todellisuus saattaa sotkea hänen teoriansa, ja sitä pitää siksi holhota. Hyvä luonnontieteilijä toivottaa tervetulleeksi aina kaikki tosiasiat ja faktat, päätyvät ne sitten kenen laariin tahansa ja hyödyttävät ne sitten mitä osapuolta tahansa.

Kirjoittaja on ympäristömuutoksen professori Helsingin yliopistossa.




Bookmark and Share




Lisätietoa

Atte Korhola: Ilmastotieteen lamakausi
Atte Korhola: Talouden logiikan muututtava radikaalisti


¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
Äänekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni