Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 27.05.2019

Blogi

Olli Kivinen:

Turve syö uskottavuuden


21.10.2009 12:17

Hallituksen viime viikolla julkistama pitkän aikavälin ilmasto-ohjelma on tärkeä asiakirja, koska työ vaatii pitkäjänteisyyttä ja kovia tavoitteita. Paperi kiillottaa varmasti Suomen kuvaa Kööpenhaminan ilmastokokouksen alla. Kiillotusta tarvitaan, koska Suomen kuvassa on musta tahra: turve.

Turpeen poltto ja soiden hyödyntäminen ovat maalle paha rasite, koska turve on kivihiiltäkin pahempi polttoaine. Hallituksen ohjelman mukaan turvetta ja kivihiiltä saa aikanaan polttaa vain, jos hiilidioksidi saadaan talteen. Siihen tarvittavaa tekniikkaa ei ole vielä olemassa, vaikka asiaa tutkitaan innokkaasti. Lisäksi soiden hyödyntämistä vastaan puhuvat monet muut luonnonsuojelunäkökohdat. Ne vaikuttavat myös hankkeisiin, jotka tähtäävät biodieselin valmistamiseen turpeesta.

Pitkän aikavälin ohjelma pyrkii epäilemättä myös helpottamaan suomalaisten neuvottelijoiden asemaa Kööpenhaminassa. He voivat yrittää viitata ohjelmaan, jos joku alkaa kysellä, kuinka he ylipäätään kehtaavat olla paikalla. Niissä saleissa ei Suomen uskonnonomainen turvepolitiikka saa suosionosoituksia.

Suomi ei vain salli turpeenpolttoa vaan rohkaisee siihen voimakkaasti. Vuonna 2005 poistettiin turpeen energiavero, ja käytössä on myös syöttötariffi eli takuuhinta, jonka turpeen käyttäjä saa tuottamastaan sähköstä. VTT:n johtava ekonomisti Essi Eerola vaati lauantaina (HS 17. 10.) veron palauttamista ja syöttötariffista luopumista. Päästökaupan tavoitteiden kiristyessä turpeenpolton tukeminen tulee vielä nykyistäkin kalliimmaksi.

Syöttötariffi on kaiken kaikkiaan tarkkuutta vaativa järjestelmä. On kyseenalaista, kuinka pitkään Suomen kaltainen paljon energiaa tarvitseva maa pärjää tukemalla energiantuotantoa, joka ei kannata ilman tukiaisia, ja kuinka pitkälle riittää kansalaisten halukkuus maksaa tukivetoisia energiamuotoja. Saksan tuulivoimatariffi on yksi esimerkki huonosti toteutetusta energiapolitiikasta, jonka vuoksi maa on ajautunut riippuvaiseksi tuontienergiasta ja joutuu rakentamaan yhä uusia hiilivoimaloita.

Maailmanlaajuisten ilmasto-ongelmien joukossa Suomen turpeenpoltto ei ole suuri, mutta sen merkitys piilee vertauskuvallisuudessa. Millaisen sanoman pieni, rikas ja itseään valistuneena pitävä maa lähettää muille valtioille; maa, jossa on varaa kiistellä siitä, rakennetaanko yksi, kaksi vai kolme uutta ydinvoimalaa? Monet köyhät valtiot kamppailevat todella ylipääsemättömiltä tuntuvien ongelmien kanssa. Ellei Suomen tapaisessa maassa pystytä ajattelemaan maailmanlaajuisesti ja toteuttamaan tositoimia nyt eikä vuosikymmenien päästä, niin missä sitten?

Maailmassa on liki 200 valtiota. Niillä jokaisella on omat erityisongelmansa, jotka johtuvat milloin politiikasta, milloin köyhyydestä, milloin yksinkertaisesti tietämättömyydestä tai ympäristöongelmien vähättelystä. Jokaisella maalla on sisäpolitiikkansa, joka ohjaa toimintaa. Meidän mustan pisteemme takana ovat johtavan hallituspuolueen aseman säilyttäminen, maan asuttuna pitäminen ja alueellisen työttömyyden torjunta. Muilla mailla on omia kipupisteitään.

Tässäkin tapauksessa maailma tarvitsee esikuvia. Pohjoismaat ovat tunnettuja kuulumisestaan monenlaisten edistyksestä kertovien kansainvälisten tilastojen kärkitusinaan. Niiden odottaisi pitävän yllä edistyksellistä kuvaansa myös ilmastokysymyksissä sortumatta turpeenpolton tapaisiin virheisiin. Jos kaikki muut Kööpenhaminan osanottajat toteuttavat Suomen tapaista itsekkyyttä, kokouksen onnistumismahdollisuudet ovat vähäiset.

Suomen maine on turpeen käytön vuoksi saanut kuhmuja jo aikaisemminkin. Hallitus on kamppaillut tehokkaasti saadakseen turpeen luokitelluksi "hitaasti uusiutuvaksi" luonnonvaraksi. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk) toisti tätä mantraa haastattelussa eilen maanantaina. Muu maailma ei vain suostu ymmärtämään Suomen poliittispohjaista kantaa.

Yhdistyneet kansakunnat ja hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC eivät ole uskoneet Suomen selityksiä. IPCC totesi vuonna 2006 suorasukaisesti, että turve on fossiilista hiiltä, jota on kohdeltava kuten muitakin fossiilisia polttoaineita. Myös EU-parlamentin ympäristövaliokunta ja EU:n teollisuusvaltuuskunta ovat torjuneet Suomen esitykset; viimeksi mainittu painotti erityisesti, ettei turve ole biopolttoaine. Maamme on jankuttamassa itselleen hölmön maineen.

Muiden muassa luonnonsuojelutahoja edustavat Merja Ylönen ja Mauri Huhtala ovat muistuttaneet (HS 20. 1. 08), että IPCC:n ohjeissa todetaan nimenomaan ja moneen kertaan, ettei turve ole biopolttoaine. Myös kansainvälisen, Suomessa pidetyn suotutkijoiden konferenssin osanottajat kauhistelivat Suomen asennetta.

Pohjois-Suomessa vaikuttavat Ylönen ja Huhtala kirjoittivat myös, että suot muodostavat Suomen luonnon suurimman hiilivaraston, jonka säilyttämiseen olemme YK:n ilmastosopimuksessa sitoutuneet. YK:n ohjelman mukaan kansallisten ohjelmien avulla tulisi edistää luonnon ekosysteemeihin kuuluvien kasvihuonekaasunielujen ja -varastojen suojelua, lisäämistä ja kestävää hoitoa.

Uusimmat tutkimukset ovat osoittaneet vääriksi suomalaisviranomaisten aikaisemman selvityksen, jonka mukaan metsäojitetut suot sitovat hiiltä niin tehokkaasti, että määrä ylittää turpeenpolton aiheuttaman poistuman. Boreal Environmental Research 2/2007 -ohjelman tulokset vahvistavat, että Suomen tähänastinen turvemaiden hyödyntäminen on muuttanut turpeen muutamassa vuosikymmenessä hiilidioksidin sitojasta suurimmaksi yksittäiseksi päästölähteeksemme.

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien pääkirjoitussivun riippumaton kolumnisti ja entinen pitkäaikainen ulkomaanosaston esimies, pääkirjoitustoimittaja ja kolumnisti. Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 20.10.2009

Bookmark and Share






19


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska