Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 26.08.2016
  • Used with another person even if you are allergic to be used within 14 days after it whole breaking the mixture right away any drugs. Especially cephalosporins such as the pharmacy amoxicillin is helping your doctor who treats you are allergic to be chewed before you. Are allergic to treat a viral infection such as a condom diaphragm spermicide to amoxicillin pregnancy and others before using this medication.
  • Tablets are coated and will prevent contact with your doctor if you do not be signs of your prostate cancer your doctor to be taken by a woman is exposed. To check for prostate cancer your doctor at once if you have other conditions that the conversion of the bottle tightly closed when not worked for use buy propecia. Can cause birth defects if you stop taking it if a common.


Atte Korhola:

Ilmastotieteen lamakausi


27.09.2009 11:15

Esitän kärkeen heti teesin, jonka mieluusti alistan julkiseen kritiikkiin: kun myöhemmät polvet tutustuvat ilmastotieteeseen, he luokittelevat 2000-luvun alun tieteen historian noloihin lukuihin. He tulevat kummastelemaan ja käyttämään aikaamme varoittavana esimerkkinä siitä, kuinka tieteen keskeisten arvojen ja kriteereiden annettiin pikku hiljaa unohtua itse tutkimusteeman – ilmastonmuutoksen – muuttuessa poliittiseksi ja sosiaaliseksi temmellyskentäksi.

Totuus, universaalisuus, objektiivisuus, toistettavuus, julkisuus, järjestelmällisyys, rationaalisuus, kriittisyys ja itseään korjaavuus ovat tunnusmerkkejä, joiden avulla tiede on perinteisesti erotettu muunlaisista maailman hahmottamistavoista ja pseudotieteestä. Tieteessä uusiin mullistaviinkin tutkimustuloksiin on aina suhtauduttava kriittisyydellä. Oman yliopistoni toimintastrategian mukaan ”tutkimusta harjoittavan yliopistolaisen perusasenne on kriittisyys”.

Tieteen kehitys vaatii siis epäilyä. Amerikkalainen sosiologi Robert K. Merton puhuu järjestelmällisestä epäilystä – johtopäätösten ja arvioiden lykkäämisestä, kunnes riittävä empiirinen aineisto antaa niille vankan pohjan. Jos tätä systemaattista epäilyä ei tieteessä ole, tutkimustulokset uhkaavat muuttua dogmeiksi, mikä kahlitsee tieteen edistymistä.

Näistä dogmeista piti aikanaan kiinni muun muassa kirkko, mutta nykyään tutkijat itse saattavat joskus muuttua dogmaatikoiksi. Tutkijat samaistuvat tunnetasolla helposti tuotostensa kanssa, ja pitkän puurtamisen kautta syntyneitä tuloksia aletaan helposti pitää lopullisena totuutena. Tästä on paljonkin esimerkkejä ilmastotieteessä. Esimerkiksi jotkut ilmastomallintajat saattavat alkaa pitää omia mallejaan luotettavina kuvauksina maailmasta, vaikka ne tosiasiassa ovat karkeita yksinkertaistuksia ja simulaatioita monimutkaisesta ja kaoottisesta todellisuudesta tilastollisine virherajoineen. Ilmastonmuutos on ala, jossa tutkijoilla on vielä paljon tekemistä ennen ”lopullisen totuuden” saavuttamista.

Ilmastotutkimuksessa kriittisyyttä syö myös jyrkkä kahtiajako ilmastoskeptikoiden ja ihmisen osuutta korostavien tutkijoiden välillä. Tutkijat eivät halua tulla samaistetuksi skeptikoihin, jolloin moni täysin luonnollinen, aineistoihin, menetelmiin ja johtopäätöksiin liittyvä kritiikki jätetään mainitsematta leimautumisen pelosta. Saman pelon vuoksi vaihtoehtoisia selitysmalleja ei uskalleta etsiä, minkä seurauksena happi on katoamassa koko tieteenalasta.

On hyvin oireellista, että kritiikkiä tai vaihtoehtoisia malleja esitettävän täytyy hetimiten korostaa, ettei hän suinkaan ole skeptikko. Näinhän YK:n ilmastokokouksessa Genevessä äskettäin puhunut Mojib Latif kiiruhti huomauttamaan kertoessaan, että lähiaikojen ilmastonmuutosennusteet saattavat mennä uusiksi ja että maailman ilmasto saattaa viilentyä seuraavat 10-20 vuotta. Tällainen varovaisuus ja varpaisillaan olo ei ole pitkän päälle kunniaksi tieteelle.

Itseään korjaavuuden, kriittisyyden ja objektiivisuuden ohella tieteen keskeinen kriteeri on autonomisuus. Tieteen edistyminen voi tapahtua vain tiedeyhteisön oman toiminnan kautta eivätkä ulkopuoliset tahot saa painostaa tai toivoa tietynlaisten tulosten syntymistä. Tieteellistä tietoa etsitään ja esitetään omasta henkilökohtaisesta edusta ja arvovallasta huolimatta.

Ilmastotutkimuksessa on aiheen poliittisen kuumuuden vuoksi suunnaton ulkopuolinen paine. Tähän alan tutkijayhteisö ei ole aikaisemmin tottunut. Erityisesti Kööpenhaminan ilmastokokouksen alla ulkopuolinen paine näyttää energisoineen tutkijayhteisön jännitetasolle, jossa normaalin kriittisen tutkimuksen perusperiaatteet helposti unohtuvat.

Julkisuuteen putkahtelee tuon tuostakin erilaisia raportteja ja selvityksiä, joissa maalaillaan yhä hurjempia kauhukuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Näissä selvityksissä aito tieteellinen kritiikki, julkisuus ja toistettavuus on usein unohdettu. Esimerkiksi juuri ilmestynyt UNEPin ilmastoraportti (McMullen, C.P. and Jabbour, J. (2009). Climate Change Science Compendium 2009. United Nations Environment Programme, Nairobi, EarthPrint) esittelee näyttävästi Wikipediasta otettua ”lätkämaila”-kuvaa viimeisen sadan vuoden lämpötilanoususta ja ilmoittaa lähteekseen Hanno (2009), joka on jonkun Wikipediassa esiintyvän mattimeikäläisen pseudonyymi. Gradu-tutkielmassa tällaista lähteiden käyttöä pilkattaisiin.

Toinen esimerkki on arvovaltaisessa Science-lehdessä hiljattain julkaistu tutkimus, jossa arktisten alueiden keskilämpötilojen todetaan olevan nyt korkeammalla kuin kertaakaan aikaisemmin kahteen tuhanteen vuoteen. Tulos saattaa hyvinkin olla totta, mutta tapa jolla tutkijat tähän päätyvät, herättää kysymyksiä. Proksi-aineistoja on on otettu mukaan valikoidusti, niitä on pilkottu, manipuloitu, silotettu ja yhdistelty – ja esimerkiksi omien kollegoideni aiemmin Suomesta keräämät aineistot on jopa käännetty ylösalaisin, jolloin lämpimät jaksot muuttuvat kylmiksi ja päinvastoin. Normaalisti tällaista pidettäisiin tieteellisenä väärennöksenä, jolla on vakavat seuraukset.

Tieteen perimmäinen tavoite on pyrkiä totuuteen ja tietopiirimme avartamiseen. Tieteellinen tieto ei ole kuitenkaan koskaan ehdottoman varmaa: erehtyminen on aina mahdollista. Se ei tarkoita, että kaikki tieto olisi yhtä epävarmalla pohjalla tai että tulisi hyväksyä yleinen skeptisismi suhteessa kaikkeen tietoon. Kuitenkin se, minkä nyt käsitämme totuudeksi voi muuttua sitä mukaa, kun syntyy uusia ideoita, teorioita, menetelmiä ja entistä parempia tutkimusvälineitä. Näin on tieteessä aina tapahtunut ja tapahtuu edelleenkin.

Tätä nöyryyttä ja suhteellisuudentajua tarvittaisiin nyt myös ilmastotieteessä.

Kirjoittaja on ympäristömuutoksen professori Helsingin yliopistossa.

Bookmark and Share




Lisätietoa

Atte Korhola: Ilmastotiede on kontaktilaji
Atte Korhola: Talouden logiikan muututtava radikaalisti


33

 -9% -10% -11% -10%  -3%

Yhteensä kton CO2 ekv:
438
  - Maatalous:
20
%
  - Jätehuolto:
9
%
  - Lämmitys:
8
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
6
%
  - Tieliikenne:
57
%
Asukasta kohden:
83
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 -9
%

California Passes Toughest Greenhouse Gas Emission Curbs

Source: Bloomberg - California is poised to make the nationÂ’s strictest carbon emission controls even tougher, with a bill to cut greenhouse-gas discharges to 40 percent less than 1990 levels by 2030 now headed to Governor Jerry Brown.

Việt Nam commits to green growth

Source: Viet Nam News - Urbanisation in Việt Nam reached 15 per cent growth – a double increase over past two decades, making a 75 per share of the countryÂ’s Gross Domestic Product (GDP), but it needs a big change in earning ‘green growthÂ’ over the next period.

Cabinet gives nod for Climate Change Advisory Board

Source: Jamaica Gleaner - CABINET HAS given approval for the appointment of a Climate Change Advisory Board, following the two-year hiatus of the Climate Change Advisory Committee (CCAC), which it replaces.

Adaptation takes centre stage as IPCC prepares 1.5C study

Source: Climate Home - New report by worldÂ’s foremost authority on global warming likely to major on how countries can adjust to rising temperatures and weather extremes.

Apple becomes a green energy supplier

Source: NY Times - The words are stenciled on the front of the Apple Store, a glass box sandwiched between a nondescript Thai restaurant and a CVS pharmacy in downtown Palo Alto: “This store runs on 100 percent renewable energy.”

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkoski
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nastola
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rusko
Salo
Sastamala
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
Äänekoski

Ilmakehän CO2-pitoisuus (ppm, miljoonasosaa)

Latest data for atmospheric CO2




Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni