Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Lauantai 16.12.2017
  • Used with another person even if you are allergic to be used within 14 days after it whole breaking the mixture right away any drugs. Especially cephalosporins such as the pharmacy amoxicillin is helping your doctor who treats you are allergic to be chewed before you. Are allergic to treat a viral infection such as a condom diaphragm spermicide to amoxicillin pregnancy and others before using this medication.
  • Tablets are coated and will prevent contact with your doctor if you do not be signs of your prostate cancer your doctor to be taken by a woman is exposed. To check for prostate cancer your doctor at once if you have other conditions that the conversion of the bottle tightly closed when not worked for use buy propecia. Can cause birth defects if you stop taking it if a common.


Eija-Riitta Korhola:

Ihmettelyä


26.09.2009 14:07

Kun reilut kymmenen vuotta sitten aloitin politiikassa, olin väitöskirjantekijä, joka tutki tekniikan kehitystä filosofin näkökulmasta. Yllättävä vaalivoitto sotki suunnitelmani ja keskeytti väitöskirjaprojektin, johon olen sittemmin palannut.

Kulunut vuosikymmen on muuttanut tutkimusaihetta ilmastonmuutoksen suuntaan, sillä olen toiminut alan lainsäätäjänä ja osallistunut YK:n ilmastokokouksiin. Hyvää aineistoa ei kannata jättää sikseen.

Ajoittain tekee kuitenkin mieli protestoida. Ilmastonmuutos on vakava asia, mutta sillä myös pelotellaan sumeilematta. Puhuminen megaongelmasta ja odottaminen megaratkaisua siihen on riistänyt huomiotamme monilta akuuteilta tämän hetken vakavilta ongelmilta: köyhyys, eroosio, ilmansaasteet, kulkutaudit. Entisenä kehitysyhteistyöammattilaisena olen huolissani. Kärsivistä ihmisistä tulee symboleita vain jollekin tulevalle eikä heitä auteta nyt. Kuvitellaan, että kun päästöt on saatu vähenemisuralle, heidän ongelmansa ratkeaisivat. Näin ei ole.

Ihmiskunta on ratkaissut monta ongelmaa ja ratkaisee vastakin. Ilmastonmuutoksesta on kuitenkin realistista tunnustaa, että se ei ensinnäkään ole kokonaan meidän käsissämme. Prosessit ovat hitaita, monien sukupolvien pituisia. Vaikka tekisimme mitä päästövähennyksiä, vuonna 2060 elämme maailmassa, jossa on kulkutauteja, sotia, köyhyyttä, epätasa-arvoa, nälkää. Tulvat, syklonit ja kuivuus tekevät tuhoaan ja tappavat. On siis joka tapauksessa kysymys sopeutumisesta uusiin olosuhteisiin, ja luovuuden harjoittamisesta niissä.

Panikointi ei ole viisasta eikä se auta. Monilta se on vienyt elämänhalun ja toivon. Hätäily on johtanut meitä jo nyt huonoihin seurauksiin ja huonoon politiikkaan, jossa päästöt eivät vähenny vaan kasvavat - eikä ainoastaan päästöt vaan saasteet. Kuten komissaari Gunther Verheugen kommentoi taannoin EU:n päästökauppaa: onko mitään järkeä, jos viemme saasteita ja tuomme työttömyyttä.

Olin vastikään eduskunnassa Suuren valiokunnan järjestämässä ilmastoseminaarissa. Siihen osallistuivat kotimaisen ilmastopolitiikkamme tärkeimmät nimet ministeristä ja useista kansanedustajista alkaen. Mitä enemmän kuuntelin, sitä enemmän ihmettelin. Tässä siis vähän ihmettelyäni:

Ihmettelin, ettei Ilmatieteen laitoksen johtaja vaikuta seuraavan tieteellistä keskustelua, koska ei päivitä ilmastonmuutosta koskevia power point-esityksiään. Hän esitti monta vuotta vanhoja lukuja ja graafeja, vaikka uudempaakin tietoa olisi jo tarjolla. Vanhentunut data yhdistettynä asiantuntija-asemaan voi johtaa vilpitöntä yleisöä harhaan.

Ihmettelin, miksi kriittisenä lukijana tunnettu Erkki Tuomioja tyytyy pinnallisuuteen, kun on ilmastonmuutoksesta kyse. Hän totesi, että kaikki ilmastonmuutosta koskeva uusi tieteellinen tieto on vain lisännyt huonoja uutisia, hyviä ei tule. Hän ei näytä lainkaan noteeranneen niitä kriittisiä puheenvuoroja, joissa ihmetellään, miksi vain poikkeukselliset ja huolestuttavat uutiset julkaistaan mediassa mutta tilanteen parantuminen tai normalisoituminen ohitetaan. Kumpikin - niin huono kuin hyvä - on silti mitattua tietoa, joka ansaitsisi tulla mainituksi.
Ihmettelin ylipäänsä, miten monet kansan valitsemat vastuunkantajat seuraavat niin pintapuolisesti aluetta, joka on nimetty kohtalonkysymykseksi. Seminaarissa käyttäydyttiin aivan kuin maailmalla olisi vain yksi ratkaisumalli ilmastonmuutoksen torjumiseen - eurooppalainen epäilemättä. Tämä on nurkkakuntaisuutta ja fantasiapolitikointia.

Asiaa pitää tietenkin perustella, muuten minuakin sopii ihmetellä.

Meille näytetään edelleen graafeja, joissa ympäristökatastrofien taloudelliset menetykset ovat viime vuosina voimakkaasti lisääntyneet, vaikka uusien tutkimuksien mukaan nouseva trendi häipyy, kun aineisto normalisoidaan sosioekonomisilla tekijöillä. Kun samanaikaisesti ottaa huomioon hyvinvoinnin lisääntymisen, väkimäärän lisääntymisen ja rannikkoalueille suuntautuvan kohtuuttoman huolettoman rakentamisen, vahingot saavat selityksensä ja ovat normaalissa linjassa.

Klassinen lätkämaila, graafi lämpötilan vaihtelusta viimeisen parin tuhannen vuoden aikana, jonka puhuja näytti ja jota minäkin olen aikoinani usein näyttänyt, on jo todettu tiedeyhteisössä väärennetyksi ja tekijä on itsekin malliaan korjannut. Joskin se kuvasi oikein havaittua viimeisten vuosikymmenien nousua, se antoi menneestä lämpötilavaihtelusta liian tasaisen kuvan.
Tuomiojan havaintokyky on ollut selektiivinen, sillä positiivisia uutisia negatiivisten ohella on todella ollut, mutta ne kiinnostavat harvoin mediaa. Esimerkiksi harvoin mainitaan, että Etelämantereen merijääpeite on laajentunut viime vuosikymmenien aikana ja Jäämeren jääpeitekin osoittaa elpymisen merkkejä 2007 vuoden notkahduksesta.

Jäämeren merijääpeite käykin hyvästä esimerkistä ilmastologiikan kaksinaismoralismista. Kun heinäkuun alun luvut olivat huolestuttavat, tehtiin pikaisia johtopäätöksiä: sulaminen tapahtuu kokonaan ja pian - tämä uutisoitiin kaikissa viestimissä ympäri maailmaa. Kun pinta-alan kutistuminen kuukautta myöhemmin osoittautui selvästi vähäisemmäksi kuin vuosina 2007 ja 2008, sitä ei katsottu uutisoinnin arvoiseksi. Perusteltiin, ettei johtopäätöksiä voi lyhyen aikajakson vuoksi tehdä. Mutta samanlaisen kuukauden ajanjakson perusteella tehtiin se raflaava ja radikaali johtopäätös, jota nyt ei kuitenkaan ole vedetty julkisuudessa takaisin. Jos varoitellaan tekemästä johtopäätöksiä lyhyiden jaksojen perusteella, logiikan nimissä varovaisuuden pitäisi toimia joka suuntaan.

En suinkaan kiistä ilmastonmuutosta. Mutta olen kasvavassa määrin kriittinen alarmistiselle liioittelulle ja ilmastohypelle - pitemmän päälle se vie tieteen uskottavuutta suuren yleisön silmissä. Me tulemme tarvitsemaan tiedemiesten panosta vielä paljon, ja siksi heidän tutkimuksiaan liioitteleva ja valikoiva uutisointi on vahingollista. Huonoa politiikkaa se saa aikaan – se on jo nähty.

Kirjoittaja on europarlamentikko ja Kokoomuksen varapuheenjohtaja.

Bookmark and Share






48

 -6%  -4%  -2%  -4%  -3%

Yhteensä kton CO2 ekv:
724
  - Maatalous:
12
%
  - Jätehuolto:
6
%
  - Lämmitys:
38
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
15
%
  - Tieliikenne:
30
%
Asukasta kohden:
137
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 -3
%

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isnÂ’t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: “Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París”

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
Äänekoski

Ilmakehän CO2-pitoisuus (ppm, miljoonasosaa)

Latest data for atmospheric CO2




Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni