Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 19.11.2019

Blogi

Atte Korhola:

"Talouden logiikan muututtava radikaalisti"


29.08.2009 10:46

Uusimpien arvioiden mukaan maapallon energiantarve tulee olemaan vuonna 2030 jopa 44 prosenttia suurempi kuin nyt. Uusille päästöttömille energiaratkaisuille on siis huutava tilaus. Pääasiassa kivihiilellä tuotettavalla valtavalle "bulkkienergian" määrälle pitäisi löytää korvaajia, joita voitaisiin helposti implementoida maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi Kiinassa 80 prosenttia kaikesta perusenergiasta tuotetaan hiilellä.

Nykyisin olemassa olevat uusiutuvan energian tuotantomuodot eivät riitä kattamaan kuin pienen osan maailman energiantarpeesta. En missään nimessä ole näitä energiamuotoja vastaan, ne ovat usein paikallisesti tärkeitä. Pitäisi kuitenkin löytää huomattavasti tehokkaampia puhtaan energian tuotantotapoja.

Vaihtoehtoja tulisi hakea laajasti. Tulevaisuudessa tarvitaan sekä suuria globaaleja ratkaisuja että paikallisia, eri olosuhteisiin räätälöityjä energiaratkaisuja. Fuusio-, vety- ja suora aurinkoenergia tarjoavat mahdollisuuden energiavallankumoukseen. Siirtymäkaudella näihin tarvitaan kaikkia päästöttömiä energiamuotoja ympäristön kokonaisedun kannalta järkevästi käytettynä.

Uusien energiaratkaisujen lisäksi tarvitaan luotettava kansainvälinen mittari, jolla ilmastonmuutoksen torjunnan tehokkuutta voidaan määrittää. Siihen tarjoan hiili-intensiivisyyden käsitettä.

Hiili-intensiivisyys kertoo, kuinka paljon hiiltä vapautuu tuotettua energian tai hyvinvoinnin yksikköä kohden. Esimerkiksi Kanada kuluttaa kaksi kertaan Ranskan verran energiaa saavuttaakseen saman bruttokansantuotteen.

Tuotannon hiili-intensiteetti on ainoa kestävä mittari, koska muu päästöjen kokonaismäärä heilahtelee helposti ulkoisten tekijöiden kuten taloudellisen taantuman tai valtioblokkien rikkoutumisen (esim. Venäjä, Saksa) takia, jolloin päästöjen väheneminen ei riipu lainkaan tehdyistä poliittisista päätöksistä.

Esimerkiksi enemmistö Kioton ilmastosopimuksen ensimmäisen kauden sitovat määrälliset päästötavoitteet ratifioineista valtiosta pääsee tavoitteeseensa vain sattumalta - taloudellisen laman ansiosta. Tutkimusaineistot osoittavat, että Kioton ratifioineissa maissa tuotannon hiili-intensiivisyys ei ole laskenut yhtään tehokkaammin kuin maissa, jotka ovat jättäytyneet pöytäkirjan ulkopuolelle.

Kioton kaltaiset, ylhäältä alas suuntautuvat ratkaisutavat kuten sitovat päästötavoitteet, päästökauppa ja muut säätelypolitiikan keinot ovat osoittautumassa auttamattomasti liian hitaiksi, byrokraattisiksi ja tehottomiksi kiihtyvien kasvihuonepäästöjen hillitsemisessä.

Ilmastopolitiikan tehokkuuden mittariksi tulee siis ottaa se kuinka vähillä hiilidioksidipäästöillä voidaan tuottaa hyvinvointia. Kyseessä on universaali ja absoluuttinen vertailuluku, jonka jäljet näkyvät pysyvästi. Tällä saralla Japani on erittäin valovoimainen maa.

Muiden maiden kannattaisikin ottaa oppia Japanista, jossa energiatehokkuuteen on satsattu hyvin paljon jo aikaisemmin ja nyt sitä parannetaan entisestään.

Japani aikoo energiaa säästämällä ja energiatehokkuuden lisäämisellä vähentää päästöjään vuoden 2005 tasosta vähintään 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tavoitetta on jo ehditty kritisoida paljon, koska haluttaisiin nähdä suurempia prosenttilukuja. Ympäristöliike ja YK:n ilmastosopimuksen pääsihteeri Yvo de Boer ovat kovin sanoin tyrmänneet suunnitelmat riittämättöminä.

”Ensimmäistä kertaa kaksi ja puoli vuotta kestäneessä työssäni ilmastosopimuksen johdossa menen sanattomaksi. En todellakaan tiedä mitä sanoa Japanin suunnitelmista. Tämän kaltaiset suunnitelmat uhkaavat romuttaa koko ilmastosopimuksen”, de Boer kommentoi.

Hold your horses. Japanin malli on esimerkillinen tapa toimia, koska Japani on luvannut tehdä päästövähennyksensä todellisista päästöistään, ei hiiltä paikasta toiseen kierrättävän päästökaupan tai erilaisten ohjaus- ja joustomekanismien avulla.

Japanissa teknologian kehitystä tuetaan palkitsemiseen perustuvan mallin kautta. Teollisuuden eri aloille on määritelty kullakin sektorilla parhaat teknologiat (BAT), joiden kehittämistä tuetaan voimakkaasti. Mitä parempaa ja puhtaampaa teknologiaa yritykset tuottavat, sitä enemmän niitä palkitaan (benchmarking).

Ajattelutapa poikkeaa paljon lainsäädännölliseen rankaisuun perustuvasta mallista, jota EU ajaa. Japanin malli toimii erinomaisesti ainakin tietyillä aloilla ja kokonaisuutena se vie kehitystä oikeaan suuntaan, koska mallin kautta saadaan aikaan pysyviä ratkaisuja päästöjä vähentävässä teknologiassa.

Perinteisen ilmanlaatuongelman sijasta ilmastonmuutos tulisikin nähdä ennen kaikkea tuotantotalouden ongelmana. Ratkaisujen painopiste on siirrettävä päästöjen rajoittamisesta energian ja materiaalien tuotantotapojen kokonaisvaltaiseen uudistamiseen.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii talouden logiikan radikaalia muuttumista: talouskasvu ei saa lisätä energiankulutusta ja päästöjä.

Usein väitetään, että tarvittava teknologia ilmastonmuutoksen torjuntaan löytyy jo ja kyse on vain poliittisesta tahdosta ja päätöksistä ottaa se käyttöön. Tilanne on juuri päinvastoin: poliittista tahtoa on, mutta tehokkaat teknologiat puuttuvat.

Tarvitsemme luovuuden vapauttamista ratkaisujen etsinässä.

Kirjoittaja on ympäristömuutoksen professori Helsingin yliopistossa.

Bookmark and Share






44


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska