Kiitokset Korhola

30.08.2009 01:01

Kunpa poliitikot ymmärtäisivät Korholan viestin tärkeyden. Energian säästäminen on itsestäänselvyys. Oleellista on myös Korholan korostama uuden teknologian kehittämisen tarpeellisuus ja miksi ilmastopolitiikan tehokkuuden mittariksi tulee ottaa se kuinka vähillä hiilidioksidipäästöillä voidaan tuottaa hyvinvointia.

Säästäminen ei riitä eikä ydinvoima kaikkea ratkaise. Vesivoimaa on rajallisesti lisättävissä, eikä tuuli- ja aaltoenergia ole riittävä ratkaisu. Tarvitaan myös aurinkoa ja paikallista energiatuotantoa.

Tulkitsen, että toiminnan tehokkuuden arviointi hiilidioksidipäästöjen perusteella on lähinnä tehokas mittari. Rakentuuhan tämän hetken hyvinvointi fossilisen polttoaineen varaan.

Sen sijaan hiilidoksidin nostaminen ilmastonmuutoksen tuomittavaksi syylliseksi tulee jättää omaan vähäiseen arvoonsa.

Energia- ja ilmastokysymykset syytä erottaa

30.08.2009 05:10

Kari Arvola

Korholan ajatuksiin voi pitkälti yhtyä. Tietty käsiteongelma piilee kuitenkin hänen tekstissään:
"Ilmastopolitiikan tehokkuuden mittariksi tulee siis ottaa se kuinka vähillä hiilidioksidipäästöillä voidaan tuottaa hyvinvointia. Kyseessä on universaali ja absoluuttinen vertailuluku, jonka jäljet näkyvät pysyvästi."
Ilmiselvästi Korhola puhuu tässä energiapolitiikasta, joka EU:n päätösten ja Kioto-järjestelmän ansiosta on pahasti sekä asiallisesti, että käsitteellisesti sekoitettu ilmaston muuttumista ja muutoksen ohjaamista sekä siihen sopeutumista koskevaan problematiikkaan. Tätä asetelmaa Korholakaan ei voi ohittaa "virallisen" oppituolin haltijana.
Olisi myös täsmällisempää korvata sana "hyvivointi" tässä yhteydessä sanalla "energia". On enemmän kuin ilmeistä, että ns. ilmastopolitiikan tavoite ei suinkaan ole hyvinvoinnin tuottaminen, vaan apokalyptisen katastrofin torjuminen. Miten tällaiseen tavoitteiseen voi rationaalisesti suhtautua?

Jos todella oletetaan, että hiilidioksidin säätelyllä kyettäisiin ilmastoa ohjaamaan, niin ns. ilmastopolitiikan pääkriteeriksi tulisi ottaa ilmakehän hiilipitoisuudessa ja muissa ns. kasvihuonekaasupitoisuuksissa tapahtuvat muutokset.
Jos muutoksia nimenomaan alaspäin ei ponnekkaista ja massiivisesti varoja nielevistä toimenpiteistä huolimatta tapahdu, niistä tulee luopua ja toimenpiteet pitää kohdentaa sopeutumiseen ja sääolojen mahdollisten muutosten aiheuttamien ongelmien torjuntaan. Tämä olisi rationaalinen etenemistapa.

Asialla on myös yleisempi resurssien käyttöä koskeva puolensa. Käsitykseni on, että ilmastokysymysten ja energiapolitiikan kytkeminen toisiinsa on varojen ja tutkimuspanosten ohjautumisen kannalta haaskaavaa.
Miten paljon mahdetaan rahoittaa suoranaista nollatutkimusta tai muuta loiskiehuntaa ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä?

Korholan viittaus ilmastopääsihteeri de Boerin käsityksiin ilmaisee kaiken tuon joukon ideologiasta. Heidän maailmankuvaansa eivät järkevät toimintamallit sovi lainkaan.
Samanlainen ideologinen äärimmäisyys näkyy valitettavasti myös Saksan liittokansleri Merkelin ilmastoasioiden neuvonantajan Hans Joachim Schnellnhuberin puheissa ja teksteissä.

Entä ilmastologiikan?

30.08.2009 19:33

Tapsa

Oivallinen kirjoitus energiapolitiikasta.

Ilmastopolitiikka on sitten toinen asia. Olen moneen kertaan yrittänyt kysyä ilmastoasiantuntijoilta noiden positiivisten palautteiden merkitystä, mutta syvä hiljaisuus on aina ollut vastauksena.

Tarkoitan sitä, että koska noiden palautteiden väitetään olevan moninkertaiset ns. kasvihuonekaasujen vaikutukssiin verrattuna, niin millaisen oskillaattorin nuo ilmastomallit osoittavat ilmaston olevan? Elektroniikkapuolelta tiedän, että vahvistimesta tulee oskillaatori, jos siinä on positiivinen takaisinkytkentä. Ilmasto ei voi periaatteessa siitä poiketa.

Kysyn siis jälleen: Minkälainen oskillaattori ilmasto on, jos hiilidioksidipäästöt lopetetaan kokonaan? Mikä on värähtelyjakso ja mitkä ovat keskimääräisten lämpötilojen vaihteluvälit? Mallithan sen kertovat.

Yksinkertaisia kysymyksiä eikö totta? Mielestäni olisi lopulta kohtuullista saada vastaus asiantuntijalta.

Hiili-intensiteettikin heilahtelee

31.08.2009 00:08

Korhola kirjoittaa, että hiili-intensiteetti olisi kokonaispäästöä parempi mittari, esimerkiksi siitä syystä, että kokonaispäästö vaihtelee. Todellisuudessa myös hiili-intensiteetti vaihtelee. Hiililauhdevoima on Suomessa ja monessa muussakin maassa ns. marginaalituotantomuoto, joka otetaan käyttöön, kun muu kapasitetti on jo käytössä. Näin ollen esimerkiksi hyvänä vesivuonna Suomen sähköntuotannon (ja kansantalouden) hiili-intensiteetti on pieni, samoin kuin kokonaispäästöt. Sen sijaan esimerkiksi kylmänä ja vähäsateisena vuonna otetaan käyttöön hiililauhdevoima, jolloin kaikki edellämainitut parametrit saavat korkeamman arvon: päästöt ovat suuremmat, samoin kuin energiantuotannon ja kansantalouden hiili-intensiteetti.

Pilvilinnoista kannattaisi jo luopua

31.08.2009 10:25

Jäitä hattuun

Koska EU ei tule saavuttamaan tavoitteitaan (20% uusiutuvaa 2020 mennessä) on suuri riski että tullaan hyväksymään näihin "talkoisiin" mukaan yhä enemmän projekteja vähän joka puolella maailmaa (joista osa olisi muutenkin toteutuneet) mikä kyllä kiihdyttää teollisuuden pakoa mm. Kiinaan, muuttei vähennä päästöjä yhtään.
Toinen riski on että tehdään hätiköityjä kalliita päätöksiä kuten esim. suunnitteilla oleva merituulipuistohanke Inkoon edustalle. 300 MW:n huipputeholla aiotaan tuottaa vaivaiset 0,67 TWh/vuosi (sekunda-energiaa - tarvitsee siis jatkuvaa säätövoimaa) ja kustannusarvio on 450 milj. euroa. Tätä tiedotusjohtaja Wiik vertaili "pieneen ydinreaktoriin", mikä on vahvasti harhaanjohtavaa; Pohjoismaiden pienimmät reaktorit ovat Loviisassa joista kumpikin tuottaa n. 3,5 TWh/vuodessa.
Olkiluoto-3 tulee tuottamaan n. 13 TWh/vuosi. Tekninen käyttöaika voidaan odottaa olevan 40 vuotta, tuulivoimaloilla tuskin enemmän kuin 15 vuotta .
Jokainen voi itse laskea että tuulivoima maksaa 3...4 kertaa enemmän kuin ydinvoima - ainakin, eikä tuulivoimalla kuitenkaan tule olemaan merkittävää vaikutusta uusiutuvan energian määrään Suomessa.

ihmetyttää

31.08.2009 14:24

PP

31.08.2009 10:25 Jäitä hattuun kirjoitti:

Toinen riski on että tehdään hätiköityjä kalliita päätöksiä kuten esim. suunnitteilla oleva merituulipuistohanke Inkoon edustalle. 300 MW:n huipputeholla aiotaan tuottaa vaivaiset 0,67 TWh/vuosi (sekunda-energiaa - tarvitsee siis jatkuvaa säätövoimaa) ja kustannusarvio on 450 milj. euroa. Tätä tiedotusjohtaja Wiik vertaili "pieneen ydinreaktoriin", mikä on vahvasti harhaanjohtavaa; Pohjoismaiden pienimmät reaktorit ovat Loviisassa joista kumpikin tuottaa n. 3,5 TWh/vuodessa.
Olkiluoto-3 tulee tuottamaan n. 13 TWh/vuosi. Tekninen käyttöaika voidaan odottaa olevan 40 vuotta, tuulivoimaloilla tuskin enemmän kuin 15 vuotta .
Jokainen voi itse laskea että tuulivoima maksaa 3...4 kertaa enemmän kuin ydinvoima - ainakin, eikä tuulivoimalla kuitenkaan tule olemaan merkittävää vaikutusta uusiutuvan energian määrään Suomessa.

Voisikohan joku tuulivoima ekspertti kommentoida, onko tuulivoiman hinta tosiaan noi korkea todellisuudessa. Jos nuo luvut pitävät paikkaansa, tuulitouhussa tosiaan ole mitään järkeä.

Se vaan ihmetyttää, että tuulivoimalaoita on kuitenkin euroopassakin rakennettu todella paljon. Esim saksassa niitä näkyy siellä täällä. Ovatko nämä kaikki hukkainvestointeja, ja ydinvoimalla kaikki tosiaan ratkeaa. Onko asia niin yksinkertainen. Moni yritys perustaa liiketoimintansa tuulivoimaan. Onko se kaikki turhaa?

Ja missä on kirjoitettu että EU ei tule saavuttamaan uusiutuvan energian tavoitteita? Matka on toki pitkä, mutta kysymys ei ole monimutkseisesta tekniikasta vaan poliittisesta tahdosta. 20% saavutetaan, jos niin halutaan.

Tuskin edes ydinvoimalla....

31.08.2009 15:07

Jäitä hattuun

"Ja missä on kirjoitettu että EU ei tule saavuttamaan uusiutuvan energian tavoitteita?"

Siinäpä se juuri onkin - ei riitä että kirjoitetaan, pitää myös toteuttaa.

Ydinvoima ei suinkaan ole ratkaisu kaikkeen, mutta tuulivoimaa ei oikein voi sanoa edes osaratkaisuksi. Tutustu vaikkapa Isobritannian tilanteeseen niin näet kuinka epärealistinen tuo tavoite on.

Tahto vai teknologia

01.09.2009 00:24

SJ

Ympäristömuutoksen professori ottaa kirjoituksen lopussa esiin mielenkiintoisen näkökulman, jonka mukaan polittiista tahtoa on mutta teknologiat puuttuvat. Yleensä asia nähdään päinvastoin.

Mielestäni kyse on - kuten yleensä kaikessa - rahasta. Teknologia on olemassa. Esimerkiksi nykyisin käytössä olevalla aurinkokennoteknologialla voidaan tuottaa kaikki maapallolla tarvittava energia kattamalla 1% maapinta-alasta aurinkopaneeleilla. Tästä pinta-alasta on jo otettu pois kilpailevat maankäyttömuodot.

Mikäli poliittista tahtoa löytyisi riittävästi, löytyisi myös rahaa. Toisaalta Korholan peräänkuuluttama teknologian puuttuminen on sinänsä totta, että tällä hetkellä puuttuu kohtuuhintainen teknologia. Yleensähän teknologian kehitys on johtanut hintojen halpenemiseen.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kirjoittaja nimenomaan tarkoitti sillä että teknologia puuttuu. Oliko kyse kohtuuhintaisesta teknologiasta vai mistä?

Tuulivoimakin tahtokysymys

01.09.2009 00:32

SJ

31.08.2009 10:25 Jäitä hattuun kirjoitti:
Jokainen voi itse laskea että tuulivoima maksaa 3...4 kertaa enemmän kuin ydinvoima - ainakin, eikä tuulivoimalla kuitenkaan tule olemaan merkittävää vaikutusta uusiutuvan energian määrään Suomessa.

Tästä nimenomaan on kysymys suomalaisessa energiakeskustelussa: energian pitää olla ennemmin halpaa kuin päästötöntä ja turvallista. Jos todellisuudessa halutaan päästöt alas, pitää siitä olla valmis maksamaan.

On totta että tuulivoima potentiaali on ehkä Suomessa pieni (mutta ei ollenkaan niin pieni kuin julkisuudessa annetaan ymmärtää), mutta globaalisti sillä voitaisiin kattaa kaikki maailman energiantarve: käytettävissä oleva tuulivoimapotentiaali maan päällä (oletuksena >6.9 m/s keskituulennopeus 80 metrissä)on 72 TW (630–700 PWh/vuosi). Tämä on 20 kertaa enemmän kuin maailman sähköntuotanto tällä hetkellä. Mutta jos (kotimaistakin) tuulivoimateollisuutta painetaan maahan jatkuvasti, ei teknologia pääse kehittymään ja kaupallistumaan. Mutta tähän kai monet ydinvoiman kannattajat pyrkivätkin.

CO2-päästöjen vähentäminen tuulivoimalla on kallista

01.09.2009 09:54

Jäitä hattuun

Jos jaksatte niin tutustukaa näihin:
http://www.tem.fi/files/22300/TEM_Syottotariffiryhman_valiraportti_020409.pdf
http://www.tem.fi/files/22302/Kuuva_kalvot_070409.pdf

Ehdotettu takuuhinta (83,5 eur/MWh) on reippaasti yli kaksinkertainen nykyiseen markkinahintaan (alle 40 eur)verrattuna (ja sähköntuotantoa kannattavampaa toimialaa saa kyllä hakea!).

"Jos todellisuudessa halutaan päästöt alas, pitää siitä olla valmis maksamaan."

E.m. raportin mukaan tuulivoima pienentää CO2-päästöjä
0,62 t/MWh ja tällä hetkellä päästöoikeuden hinta on 15 eur/t. CO2-päästöjen pienentäminen tuulivoiman avulla maksaa siis veronmaksajille yli neljää kertaa enemmän kuin hiilidioksiditonnin markkinahinta! Tässäkin suhteessa tuulivoima näyttää siis olevan toivottoman tehoton ja kallis.

toisenlaista tietoa

01.09.2009 10:28

Merituuli

01.09.2009 09:54 Jäitä hattuun kirjoitti:

CO2-päästöjen vähentäminen tuulivoimalla on kallista

Jos jaksatte niin tutustukaa näihin:
http://www.tem.fi/files/22300/TEM_Syottotariffiryhman_valiraportti_020409.pdf
http://www.tem.fi/files/22302/Kuuva_kalvot_070409.pdf

Ehdotettu takuuhinta (83,5 eur/MWh) on reippaasti yli kaksinkertainen nykyiseen markkinahintaan (alle 40 eur)verrattuna (ja sähköntuotantoa kannattavampaa toimialaa saa kyllä hakea!).

"Jos todellisuudessa halutaan päästöt alas, pitää siitä olla valmis maksamaan."

E.m. raportin mukaan tuulivoima pienentää CO2-päästöjä
0,62 t/MWh ja tällä hetkellä päästöoikeuden hinta on 15 eur/t. CO2-päästöjen pienentäminen tuulivoiman avulla maksaa siis veronmaksajille yli neljää kertaa enemmän kuin hiilidioksiditonnin markkinahinta! Tässäkin suhteessa tuulivoima näyttää siis olevan toivottoman tehoton ja kallis.

Tuulivoimayhdistyksen mukaan:

"Käytännössä seuraavan 10-20 vuoden sisällä voisi olla mahdollista tuottaa 10-30 prosenttia sähkönkulutuksesta tuulivoimalla. Kyse on siitä minkälaista energiantuotantoa Suomeen halutaan ja mitä siitä ollaan valmiita maksamaan. Tosin kymmenen vuoden päästä tuulivoima on todennäköisesti hyvin kilpailukykyinen energiantuotantomuoto perinteisten tuotantomenetelmien kanssa.

Tällä hetkellä tuulivoima on vielä noin 20-50 prosenttia kalliimpaa kuin perinteiset tuotantomuodot, mutta tämä asia korjaantunee seuraavan 5-15 vuoden kuluessa. Pitkällä tähtäimellä tuulivoima voisi kattaa suurenkin siivun sähkönkulutuksesta ja vedyn käytön yleistyessä mukavan osan koko energiankulutuksesta. Tämä edellyttää tehokkaita merituulipuistoja. Potentiaalia on yksin Perämerellä noin 40 TWh (puolet Suomen sähkönkulutuksesta)."

Tuntuu nämä tuulivoima-asiat olevan vähän sellaisia, että riippuu keneltä kysyy. Ydinvoiman kannattajat vähättelevät, ja tuulivoimaihmiset maalaavat että jopa kaikki energia saadaan tuulesta.

Totuus lienee jotain siltä väliltä. Itse uskon että aurinkennot ja sähkön varastointi kehittyvät niin että 20 vuoden kuluttua ei puhuta kuin aurinkoenergiasta.

Japanin luvut vuosilla pelaamista!

02.09.2009 14:45

PP

Atte Korhola kirjoitti:

Japani aikoo energiaa säästämällä ja energiatehokkuuden lisäämisellä vähentää päästöjään vuoden 2005 tasosta vähintään 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tavoitetta on jo ehditty kritisoida paljon, koska haluttaisiin nähdä suurempia prosenttilukuja. Ympäristöliike ja YK:n ilmastosopimuksen pääsihteeri Yvo de Boer ovat kovin sanoin tyrmänneet suunnitelmat riittämättöminä.

Käsittääkseni kritiikissä on ollut kyse siitä että pelataan noiden vertailuvuosien kanssa. Jos leikataan 15% vuoden 2005 tasosta, se vastaa ilmeisesti noin 6-7% vuoden 1990 tasosta, mikä on yleinen ja YK:n suosittelema vertailutaso.

Kritiikki onkin paikallaa, jos jokin maa tavoittelee 6-7% päästövähennyksiä, kun tavoitteet pitäisivät olla 30-40 prosentissa. Noilla luvuilla kun ei olla siellä päinkään!

Hiili-intensiteetti ei ratkaise tehottomuutta

02.09.2009 21:56

Vaikka Brazilian Proposal

Kirjoittaja sanoo, että "Kioton kaltaiset, ylhäältä alas suuntautuvat ratkaisutavat kuten sitovat päästötavoitteet, päästökauppa ja muut säätelypolitiikan keinot ovat osoittautumassa auttamattomasti liian hitaiksi, byrokraattisiksi ja tehottomiksi kiihtyvien kasvihuonepäästöjen hillitsemisessä." ja esittää hiili-intensiteetin mittaamista ratkaisuksi. En oikein ymmärrä näiden asioiden välistä yhteyttä. Kioton kaltaisen, valtioiden välisen sopimuksen päästötavoitteet voidaan asettaa käyttäen määrällisiä tai suhteellisia tavoitteita, hiili-intensiteettiä, päästöjä/capita, historiallista vastuuta lämpenemisestä (Brazilian proposal) jne. Sopimuksen rakenne ja sen "hitaus, byrokraattisuus ja tehottomuus" ei johdu siitä millä mittarilla valtioiden tavoitteita mitataan.

energiantarve toki kasvaa..

03.09.2009 11:40

vaikea yhtälö

Kirjoittajan mukaan maailman energian tarve kasvaa jopa 44% vuoteen 2030 mennessä, eli 20 vuodessa. Samaan aikaa toisaalla neuvotellaan siitä että samassa ajassa CO2-päästöjä tulisi leikata 30-50%. Jotta nämä molemmat asiat olisivat mahdollisia, koko globaalin energiantuotantojärjestelmän pitäisi muuttua todella radikaalisti parissa vuosikymmenessä. Energiaa pitäisi siis tuottaa karkeasti ottaen 20-25% päästötasolla tämän päivän tasoon verrattuna.

Tavoite on huikea, eikä valitettavasti kovin uskottava, aikaa on yksinkertaisesti liian vähän. Energiansäästöstä puhuminen tuntuu olevan ainakin suomessa tabu. Taloushan saattaisi lähteä alamäkeen jos joku poliitikko vaikka vihjaisi että mitäpä jos vaikka hillittäisi kulutusta.

Istumme kaikki valtavan energialähteen päällä!

18.09.2009 20:34

Keino Geysirit Käyttöön

Maapallon rautaydin toimii "rektorina", joka jauhaa jatkuvasti maankuoren alla lämpöenergiaa. Ydin on kaksikerroksinen, ulkoydin on nestemäistä magmaa ja sisäydin on kiinteää.

Ytimen lämpötila on sisäytimen ulkopinnalla noin 4300°C astetta. Tiettävästi n. 10 km syvyyteen on poraamalla päästy. Tästä vielä toinen mokoma lisää niin johan alkaa lämpövoimaa löytyä moneen eri tarpeeseen. Islanti on tässä maalämmön hyväksikäytössä oiva esimerkki. Onko pähkähullu ajatus? Tähän kommentteja!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Geysir

Geoterminen lämpö jo käytössä

18.09.2009 21:03

Keino Geysirit Käyttöön

Lisäyksenä edelliseen:

Pariisissa on hyödynnetty geotermista energiaa 1970-luvulta alkaen kaukolämpöverkossa, pumppaamalla 55º-75°C vettä 1500-2000 metrin syvyydestä suoraan yli 100 000:lle asunnolle.

Ruotsin Skånessa pumpataan lämpöpumpuille jo noin 20-asteista vettä. Teholtaan 20 MW:n voimalaitos tuottaa näin noin 40 prosenttia Lundin taajaman kaukolämmön tarpeesta.

Lähde: Wikipedia