Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 21.02.2019

Blogi

Ilmastoskeptikko Boris Winterhalter:

”CO2 ei aiheuta ilmastonmuutosta”


10.08.2009 09:22

Tänä päivänä ei voi välttyä kuulemasta ilmastonmuutoksesta ja sen aiheuttamista uhista. Tämä poliittiseksi totuudeksi muunnettuna tarkoittaa maapallon katastrofaalista lämpenemistä ihmisen toiminnan seurauksena. Pääsyylliseksi on nimetty hiilidioksidi, jota vapautuu fossiilisten polttoaineiden kiihtyvässä käytössä.

Koska hiilidioksidin katsotaan olevan voimakas kasvihuonekaasu, sen rajoittamisella kuvitellaan voitavan hillitä ilmastonmuutosta. Mutta onko näin?

Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) on monimutkaisten ilmastomallien perusteella päätynyt olettamukseen, että maapallon ilmasto on olemukseltaan epästabiili. Tällä annetaan ymmärtää, että pienikin ulkoinen häiriö, kuten hiilidioksidin kasvava pitoisuus ilmakehässä, voisi syöstä ilmastomme ylittämään kuvitellun kynnysarvon, “tipping point”. Tästä seuraisi hallitsemattomia muutoksia ilmastossamme. Onko näin?

IPCC:n mukaan ilmastonmuutos on suurin ihmiskuntaa kohtaava uhka, jopa terrorismia pahempi. Tosin väestöräjähdykseen sitä ei ole verrattu, joten arvata sopii kumpi on suurempi ongelma.

Vaaditaan, että ilmastonmuutos on pysäytettävä, koska se vaikeuttaa etenkin köyhien maiden selviytymistä IPCC:n esittämistä uhkista. Vastaavasti rikkaita maita pelotellaan ilmastopakolaisilla. Halutaan uskotella, että nykyään Eurooppaan ja USA:han pyrkivät edustaisivat jo ensimmäistä aaltoa ilmastopakolaisia. Ehkä he pakenevat muuttuvaa “ilmastoa”, mutta kyseessä ei ole pitkäaikaisen sään (=ilmasto) poikkeuksellinen muuttuminen vaan monien poliittisten ja yhteiskunnallisten ongelmien kasaantuminen. Mielestäni näitä asioita ei korjata hiilidioksidipäästöjä vähentämällä vaan varmistamalla riittävät perustarpeet kaikille kansalaisille (kuten puhdas ilma ja vesi, ravinto ja energia) ja ennen kaikkea naisten koulutus on hoidettava kuntoon.

Virallinen ilmastonmuutos

Kun IPCC muodostettiin ja sen ensimmäinen arviointiraportti julkistettiin 1990, sanottiin, että ilmaston lämpeneminen oli ennen näkemättömän nopeata, vaikka historian aikakirjat kertovat mielestäni muuta. Lämpenemisen todennäköisenä syynä nähtiin fossiilisten polttoaineiden kiihtyvä käyttö ja sen seurauksena ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu.

Seuraavissa arviointiraporteissaa 1995, 2001 ja 2007 päättäjille suunnatussa yhteenvedoissa todetaan, että hiilidioksidi ja muut ihmisen toiminnasta vapautuvat kasvihuonekaasut aiheuttavat erittäin suurella varmuudella (very high confidence level) maapallon keskilämpötilan jatkuvaa nousua. Mielestäni maapallon keskilämpötilan nousu ei näytä jatkuvan vaan on peräti hiipunut koko 2000-luvulla.

Kohoavan lämpötilan taasen väitetään aiheuttavan maapallon ilmastossa peruuttamattomia muutoksia, jotka ilmenevät tulvina, kuivuutena, myrskyinä, tautien lisääntymisenä, eliöiden sukupuuttoina ja muina kauheuksina. Kuitenkin historian ja geologian aikakirjoista voidaan lukea aivan päinvastaista. Käsitykseni mukaan ihmiskunta ja luonto on kautta olemassaolonsa kukoistanut lämpimässä ilmastossa ja vastaavasti kärsinyt kylmässä.

Todellisuudessa tulevaisuuden projektiot (toisin kuin media, IPCC ei missään vaiheessa käytä termiä ilmastoennuste) perustuvat yksinomaan ilmastomalleilla suoritettuihin simulaatioihin supertietokoneissa. Ilmaston ja siihen liittyvien prosessien monimutkaisuuden ja monasti kaoottisen luonteen takia matemaattisissa ilmastomalleissa joudutaan tyytymään rajuihin yksinkertaistuksiin ja jopa arvailuihin (parametrisointeihin). Koska maailmalla käytössä olevista useista kymmenistä ilmastomalleista saatavat tulokset poikkeavat suuresti toisistaan eikä IPCC ole voinut valita yhtä mallia ylitse muiden, tulevaisuuden skenaariot on muodostettu monien mallien yhteenlasketuista keskiarvoista. Onko siis keskiarvo luotettavampi kuin “parhaan” mallin tulos?

Pilvisyyden vaikutus

Geologit tietävät, että maapallon lämpötila on satojen miljoonien vuosien aikana pysynyt hämmästyttävän tasaisena ja siis elämälle suosiollisena. Tämän katsotaan johtuvan maahan auringosta lankeavan energian ja maasta avaruuteen karkaavan lämmön varsin hyvistä tasapainotilasta. Mannerliikunnat tai asteroiditörmäykset ovat ajoittain häirinneet tätä tasapainoa, joka on kuitenkin aina toipunut ennalleen. Kelpaisiko selitykseksi se, että maapallo on “vesiplaneetta”.

Jokainen hiemankin luontoa tarkkaillut ihminen on voinut todeta, että päivällä pilvettömällä säällä aurinko lämmittää ihanasti, mutta lämpötila putoaa selvästi pienenkin pilven varjostaessa. Vastaavasti yöllä kirkkaan taivaan alla lämpötila putoaa nopeasti ja toisaalta pilvisenä yönä viileneminen on paljon vähäisempää.

Mielestäni totuus on, että maapallon ilmaston säätelyssä nimenomaan pilvipeitteellä on ratkaiseva merkitys ja tämän myöntää toki IPCC:kin omissa tuhatsivuisissa tieteellisissä perusteissaan. IPCC myöntää myös, että pilvisyyden hallitseminen ilmastomalleissa ontuu pahan kerran. Toisin sanoen, pilviä ei voida nykytekniikan avulla mallintaa kattavasti. Tiedetään, että jotkut pilvityypit lämmittävät ilmastoa ja toiset jäähdyttävät, mutta miten niiden keskinäinen vuorovaikutus toimii on toistaiseksi spekulointien varassa.

Kasvihuonekaasut

IPCC:n raportteihin kriittisesti suhtautuvat ilmastotutkijat ovat alusta alkaen arvostelleet ihmisen kasvihuonekaasupäästöille annettua ratkaisevaa merkitystä ilmaston säätelijöinä. IPCC:n mukaan hiilidioksidin lisääntyvä lämpövaikutus perustuu olettamukseen, että esiteolliselta ajalta sen noin 30 prosentilla noussut pitoisuus ilmakehässä olisi tärkein syy lämpömittareilla havaittuun maapallon keskilämpötilan vajaan asteen lämpenemiseen sadan viidenkymmenen vuoden aikana.

Hiilidioksidiin tukeutuva perustelu ontuu mielestäni pahasti, sillä Etelämantereella ja Grönlannissa suoritetut jääkairaukset osoittavat, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on menneiden jääkausien ja niiden välisten lämpimien jaksojen aikana yleensä seurannut lämpötilaa ja tämä vieläpä satojen vuosien viiveellä. Hiilidioksidi ei siis ole voinut aiheuttaa muutoksia lämpötiloissa vaan sen määrää ilmakehässä säätelee lähinnä meriveden lämpötila. Hiilidioksidia liukenee ilmakehästä meriveteen kun vesi jäähtyy ja vastaavasti vapautuu ilmakehään kun vesi lämpiää. Siis mikä onkaan hiilidioksidin rooli?

Vasta skeptikkojen pitkällisen painostuksen jälkeen myös ilmastopaneelin “johtoklikki” on myöntänyt, että vesihöyry on ylivoimaisesti merkittävin kasvihuonekaasu. Sen maapallon lämpötilaa säätelevän vaikutuksen arvioidaan olevan 90 %. Loput jää osittain hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen osuudeksi. Tässä yhteydessä ei sovi unohtaa, että auringon aktiivisuuden vaihtelulla on oma vaikutuksensa maapallon ilmastoon kuten viimeaikaiset auringonpilkkujen seurannat ovat panneet epäilemään.

Ilmakehän vesihöyryn määrään ei ihminen juurikaan pysty vaikuttamaan. Niinpä IPCC:n mukaan 1850-luvulta saakka mitattujen lämpötilojen vajaa asteen nousu johtuisi fossiilisten polttoaineiden lisääntyvästä käytöstä ja syyllisenä olisi ennen kaikkea hiilidioksidi. Hiilidioksidin tiedetään voimakkaana kasvihuonekaasuna hidastavan auringon lämmittämän maanpinnan jäähtymistä absorboimalla infrapuna- eli lämpösäteilyä. Mutta, hiilidioksidin absorptiospektri kattaa vain kapeahkon osan avaruuteen poistuvasta lämpösäteilyspektristä. Tässäkin vesihöyryllä on merkittävästi suurempi rooli. Lisäksi tiedetään, että hiilidioksidin absorptiospektri on lähes kyllästynyt jo nykyistä alhaisemmassakin pitoisuudessa. Tämä tarkoittaa, että hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuminen tai vaikkapa nelinkertaistuminen hidastaa lämmön karkaamista vain vähän.

Jotta tästä ongelmasta päästäisiin, IPCC:n raporteissa tukeudutaankin vesihöyryyn. Esitetään, että hiilidioksidipitoisuuden nousun aiheuttama pienen pieni lämpeneminen lisää vesihöyryn määrää ja lämpenemistä ns positiivisena säteilypakotteena. Kuitenkin tiedetään, että veden haihtuminen sitoo lämpöä eli toimii negatiivisena pakotteena jäähdyttäen pintaa. Kriittiseen ilmastokeskusteluun onkin siksi sisällytetty käsite vesitermostaatti.

Kriittinen ilmastotiede kunniaan

Jos kerran nykyinen lämpötilan nousu johtuu ihmisen toiminnasta, niin sopii kysyä mikä aiheutti nykyistäkin lämpimämmän keskiajan lämpökauden syntymisen ja miksi 1300-luvulla lämpötilat laskivat maailman laajuisesti päättyen pienen jääkauden nimellä tunnettuihin surkeisiin ilmasto-oloihin.

Kriittiset tiedemiehet maailmalla pitivät pitkään matalaa profiilia, mutta ovat massiivisesta poliittisesta painostuksesta huolimatta yhdistämässä rintamiaan torjuakseen Kioto-sopimukselle hyödyttömäksi ja erittäin kalliiksi suunnitellun jatkosopimuksen.

Meillä Suomessa Ilmatieteenlaitoksen kotisivuilla on yksityiskohtaisesti käsitelty poliittisesti korrektia ilmastonmuutosta. IL:n tavassa esitellä ilmastonmuutosta on mielestäni puutteita joita olen pyrkinyt korjaamaan kotisivuillani olevassa laajassa vastineessa.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Geologian tutkimuskeskuksen erikoistutkija sekä Helsingin Yliopiston merigeologian dosentti. Kirjoittaja on aktiivinen ilmastoskeptikko, joka ei usko ihmisten aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen aiheuttavan ilmastonmuutosta.

Bookmark and Share




Lisätietoa

Ilmastoskeptikko Winterhalterin kotisivut


3


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska