Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 19.11.2019

Blogi

Leo Stranius:

Vähähiilisen kesäloman askelmerkkejä


07.07.2009 10:51

Tulevaisuuden hiilineutraalissa yhteiskunnassa kesälomaa vietetään eri tavoin kuin nykyisin. Monet asiat tulevat muuttumaan, kun kasvihuonekaasupäästöt pitää pystyä tiputtamaan lähelle nollaa vuosisadan puoleen väliin mennessä. Tulevaisuutta ei kuitenkaan kannata jäädä odottelemaan tuleviin kesiin. Lomamatkustamisen, mökkeilyn ja grillauksen voi tehdä jo tänä kesänä vähähiilisesti monellakin eri tavalla.

Lentäminen tai autoilu saattaa olla sinulle halpaa, mutta ilmastolle kallista. Lento- ja autolomien sijaan kannattaa suosia lähialuematkailua. Toisaalta Eurooppaan ja Aasiaan pääsee myös junalla tai bussilla, ja Suomea voi kiertää myös polkupyörällä. Mikäli lentää, kannattaa suosia suoria lentoja ja viipyä perillä pitkään sekä maksaa vähintäänkin vapaaehtoinen lentomaksu internetissä.

Itse lähden elokuussa junalla Euroopan toiselle laidalle Lissaboniin. Matkan varrella on mahdollisuus tutustua Euroopan ekokaupunkeihin, kuten Saksan Freiburgiin, ja pyöräillä Hollannissa. Lomailun tarkoitus ei ole päästä vain johonkin kauas. Itse matkustamisestakin voi tehdä elämyslomaa. Aiemmin olen kulkenut junalla ja bussilla Itä-Euroopan halki Ateenaan, Venäjän ja Mongolian läpi Pekingiin sekä kiertänyt bussilla Etelä-Amerikan.

Tulevaisuudessa mantereiden sisäiset lennot ovat kielletty, ja mantereiden väliset lennot sujuvat biopolttoaineille tai varastoidulla aurinkoenergialla. Esimerkiksi Helsingistä Berliiniin tai Brysseliin pääsee junalla yhdessä yössä. Autoilu on vähentynyt murto-osaan nykyisestä, ja autot kulkevat uusiutuvilla energialähteillä tuotetulla sähköllä.

Jos matkailuun liittyy ongelmia, olisiko parempi panostaa mökkeilyyn? Ilmastolle voi kuitenkin tulla hikiset paikat, jos kaikki suomalaiset hankkivat oman sähkösaunalla varustetun talviasuttavan ja ympäristövuotisesti lämmitettävän kesämökin (lue kakkosasunnon) pitkien automatkojen päästä. Kannattaa ehkä pohtia kahdesti, onko oman mökin omistamisessa ja tupla-Suomen rakentamisessa mitään järkeä. Miksi ei hyödyntäisi jo olemassaolevia vuokramökkejä tai lainaisi tuttavien ja sukulaisten tyhjillään seisovia kesäasuntoja? Oman tuvan nikkaroimisen ja pihan laittamisen sijaan voisi oikeasti ottaa rennosti.

Itse nautin kesästä vuokramökeissä tai ystävien luona. Kavereiden kanssa lomailu on mukavampaa. Toisinaan olen haaveillut siirtolapuutarhamökistä pyörämatkan päässä kotoa. Taloudellisesti moinen sijoitus olisi kuitenkin järjetön. Yhden pikkuisen siirtolapuutarhamökin hinnalla saisin lomailla vuokramökeissä pitkin Suomea kerran kuukaudessa ympäri vuoden vähintään kolmenkymmenen vuoden ajan. Yhteisomisteiset kesämökit kunniaan!

Tulevaisuudessa asunnot ja mökit ovat nolla- tai plusenergiatalotekniikkaa, jotka tuottavat oman sähkön ja lämmön itse. Yhteisomistuksessa olevat mökit ovat lisääntyneet merkittävästi ja ovat usein polkupyörämatkan päässä vakiasunnosta. Lähellä sijaitsevat mökit toimivat myös hyvänä viljelysmaana paikalliselle kausikasvisruualle.

Kesällä matkustaessa tai mökkeillessä kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, mitä suuhunsa laittaa. Kyse ei ole ainoastaan terveydestä, vaan myös siitä, että ruoka aiheuttaa huomattavan osan yksityisen kulutuksen ilmasto- ja ympäristövaikutuksista. Eniten kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavat eläinperäiset elintarvikkeet kuten naudanliha ja juusto. Grillissä kannattaakin kypsentää lähinnä kasvisvartaita, soijanakkeja tai muita kasviperäisiä herkkuja.

Itse noudatan ilmasto- ja ympäristösyistä vegaanista ruokavaliota. Vointi on parempi ja päästöt huomattavasti sekasyöjää pienemmät. Kesäkuntokin pysyy yllä, kun syö kevyemmin. Liikkumista ei kuitenkaan kannata unohtaa. Aamulenkit ja vuokramökille pyöräily sujuvat ekologisemmin kasvispohjaisella ruokavaliolla. Vaikka ei heti ryhtyisikään vegaaniksi, kannattaa liharuuan määrä vähentää edes asteittain.

Tulevaisuudessa päiväkotien, koulujen, työpaikkojen ja vanhainkotien ruokaloissa on lähtökohtaisesti tarjolla vain kauden mukaista, ympäristöystävällistä kausikasvisruokaa. Elintarvikepakkauksissa on ruuan ilmastoystävällisyyttä kuvaavat hiilimerkinnät kalorimerkintöjen tapaan. Lihan ja juuston kulutus on tippunut minimiin korkean haittaveron myötä.

On kuitenkin turha kuvitella, että yksittäinen kuningaskuluttaja ratkaisee ilmastokriisin omilla kesälomavalinnoillaan. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, kuten lainsäädäntöä ja taloudellisia ohjauskeinoja, jotta ilmastoystävällinen elämä olisi halvempaa, helpompaa ja hauskempaa.

Kaikesta huolimatta yksilön valinnoilla on merkitystä. Henkilökohtainen on tunnetusti poliittista. Kesäiltoina nuotion äärellä on mukava kertoa tarinoita junareissuista ja pyöräretkistä soijanakkeja napostellessa. Sitä paitsi uusi vähähiilinen elämä on olennaisesti parempaa kuin vanha uusiutumattomiin luonnonvaroihin perustuva elämäntapamme.

Kirjoittaja on Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava.

Bookmark and Share




Lisätietoa

Vapaaehtoinen lentomaksu
Leo Stranius: Haluan reaaliaikaisen sähkönkulutuksen mittauksen


44


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska