Alussa olivat suo, kuokka - ja Jussi, näin alkaa Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla trilogia. Maassamme on paljon suota, ja sitä on pyritty hyödyntämään tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Soiden raivaaminen pelloksi oli ennen tärkeä tehtävä. Suomen nykyisestä peltoalasta yli kymmenen prosenttia on eloperäistä turvemaata, entistä suota (EU:ssa keskimäärin 2 %).   >>

Kesä, kunhan se pääsee kunnolla vauhtiin, tuo mukanaan tutut ilmiöt: ukkoset ja rankkasateet. Minulta usein kysytään, mitä Suomen ukkosille ja siihen liittyville ilmiöille (rankkasade, rakeet, trombit, syöksyvirtaukset) tapahtuu ilmaston lämmetessä? Onko odotettavissa enemmän ja entistä rajumpaa vai päinvastoin? Toistuvatko vuoden 2010 Asta-, Sylvi- ja muut tapaukset yhä useammin? Entä osaammeko me ihmiset ja asuinympäristömme sopeutua riittävän nopeasti, etteivät kiinteistömme tulvi?   >>

Donald Trumpin nousu Yhdysvaltain presidentiksi on nostanut paljon aiheellista huolta kansainvälisen ilmastopolitiikan tulevaisuudesta. Trump on uhannut irrottaa maan Pariisin ilmastosopimuksesta sekä perua edeltäjänsä, Barack Obaman, asettamat määräykset päästöjen leikkaamiseksi.   >>

Suomen peruskouluissa ja lukioissa toimii tällä hetkellä opetustehtävissä n. 45 000 opettajaa. He ovat portinvartijoita, joilla on keskeinen rooli lasten ja nuorten akateemisen osaamisen ja taitojen kehittymisessä - myös ilmastoasioissa.   >>

Ihminen hyötyy terveestä ja monimuotoisesta luonnosta. Luontoarvojen huomioimiselle maankäytössä löytyy tietoa ja keinoja ja nyt on aika siirtää ne käytäntöön.   >>

Suomessa on tehty ja vireillä investointeja liikenteen biodieselin tuotantoon metsäraaka-aineista (esimerkiksi Tekniikka&Talous 29.9.). Osana kansallista energiapolitiikkaa tulisi pohtia avoimesti, miten biomassavaroja käytetään mahdollisimman tehokkaasti sekä kansantalouden, energiajärjestelmän että päästöjen vähentämisen näkökulmasta.   >>

Ihmiskunnan alulle laittaman ilmastonmuutoksen taustalla keskeisesti on hiilidioksidipitoisuuden nousu. Vaikka muitakin samaan lämmittävään suuntaan vaikuttavia kasvihuonekaasuja päästetään ilmakehään ja vaikka ihmiskunta toisaalta pienhiukkaspäästöjensä kautta vaikuttaa ilmastoa viilentävästi, hiilidioksidiin liittyvät riskit ovat omaa luokkaansa. Pitoisuus on kohta noussut lähes 50 % esiteollisesta ajasta. Palautuminen oleellisesti esiteolliselle pitoisuustasolle luonnon toimin kestäisi tuhansia vuosia.   >>

Noin puolet Suomen kasvihuonekaasupäästöistä tulee päästökaupan ulkopuolelta ja tähän puolikkaaseen suomalaiset voivat vaikuttaa muutenkin kuin ostamalla päästöoikeuksia pois markkinoilta. Meidän perheessä tuli kesällä ajankohtaiseksi uuden auton hankinta ja kuten asiaan kuuluu, koeajoimme vähäpäästöisiä malleja hybridit mukaan lukien. Kaasuauton kohdalla jokin "kolahti". Tankatessa yhden koeajon aikana biokaasua suomalaiselle maatilalle rakennetulla tankkausasemalla, päätimme vaimon kanssa, että meille tulee kaasuauto.   >>

Suurinta osaa maailman luonnonvaroista ylikulutetaan. Tienviitoiksi vastuullisempaan käyttöön tarvitaan globaaleja indikaattoreita. Niillä kuvataan nykytilanne, ohjataan parempaan ja mitataan onnistumista.   >>

Suomi on teollistunut ja vaurastunut suureksi osaksi metsätaloutta hyödyntäen. Metsän käyttö tuo rahaa ja motivaatiota metsän pitkäjänteiselle hoidolle. Runsaista hakkuista huolimatta metsien puuvaranto ja hiilivarasto kasvavat, mikä sitoo ilmasta hiilidioksidia ja hillitsee ilmastonmuutosta.   >>