Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 19.10.2018


Tutkimus: Joutsenmerkki on Suomen tunnetuin ja pidetyin ympäristömerkki


18.03.2015 12:47

Joutsenmerkki on ylivoimainen, kun suomalaisilta kuluttajilta kysyttiin mitä ympäristömerkkejä he tietävät. Haastatelluista 54 % mainitsi Joutsenmerkin ensimmäisenä mieleen tulevana ympäristömerkkinä. Joutsenmerkki on myös pidetyin ympäristömerkki.

Muun muassa nämä asiat selviävät pohjoismaisen ympäristömerkin eli Joutsenmerkin tuoreesta kuluttajatutkimuksesta, joka toteutettiin kaikissa Pohjoismaissa.

Kun suomalaisilta kuluttajilta kysyttiin, mitä ympäristömerkkejä he tuntevat, jonkun muun kuin Joutsenmerkin mainitsi 21 % haastatelluista ja 25 % ei osannut mainita mitään ympäristömerkkiä.

Vielä suurempi osa tunnisti Joutsenmerkki-logon, kun heille näytettiin logoa ilman tekstiä - yhteensä 88 % haastatelluista.

Kuluttajien keskuudessa Joutsenmerkki on myös pidetyin ympäristömerkki. Seuraaville sijoille ylsivät Luomu-, Yhteistyössä Allergia- ja Astmaliitto- ja Reilu Kauppa -merkit.

Kenen väitteisiin luotetaan?

Tutkimuksessa selvitettiin myös Joutsenmerkin vaikutusta ostokäyttäytymiseen. 71 % kuluttajista on kiinnostunut siitä, mitä voi henkilökohtaisesti tehdä ympäristön suojelemiseksi. Ostotilanteessa 22 % kuluttajista tarkistaa aina tai usein onko tuotteella tai palvelulla Joutsenmerkki. Vähintään silloin tällöin tämän tekee 65 %.

Kenen väitteisiin kuluttajat sitten luottavat? 80 % kuluttajista luottaa siihen, että tuote tai palvelu on hyvä valinta ympäristölle, kun se on Joutsenmerkitty. Kun saman asian sanoo tuotteen valmistaja, luku on 40 %. Viranomaisiin luottaa 50 % kuluttajista.

Kuluttajat liittävät Joutsenmerkkiin tiiviisti myös tuotteiden ja palveluiden laadukkuuden. Joutsenmerkitty on myös hyvä valinta ilmaston kannalta.

Pohjoismaisen kuluttajatutkimuksen toteutti YouGov Joutsenmerkin toimeksiannosta. Suomen tiedot kerättiin sähköisenä web-kyselynä tammi-helmikuussa YouGov Finlandin kuluttajapaneelissa, johon kuuluu yli 20 000 suomalaista. Tutkimuksen vastaajamäärä oli 1007; kohderyhmänä olivat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset.

CO2-raportti

Bookmark and Share






34

 +2%  -1%  +1%  +2%  +4%

Yhteensä kton CO2 ekv:
449
  - Maatalous:
19
%
  - Jätehuolto:
9
%
  - Lämmitys:
8
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
6
%
  - Tieliikenne:
57
%
Asukasta kohden:
85
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +2
%

15.10.2018
Komissio antoi Suomelle suosituksia jätteenkierrätyksen lisäämisestä

12.10.2018
Kepa: Ilmaston lämpeneminen on rajoitettava 1,5 asteeseen – Suomen tuettava köyhien maiden ilmastotoimia

11.10.2018
Luonnonsuojeluliitto: Kansainvälisen ilmastopaneelin raportti on kylmä suihku Suomen metsäpolitiikalle

10.10.2018
Liikenteen päästörajoitukset ja ilmastoneuvotteluihin valmistautuminen ympäristöneuvoston asialistalla

09.10.2018
IPCC: Ilmasto lämpenee hälyttävällä vauhdilla

08.10.2018
Kiertotalouden mukainen liiketoiminta on Suomen valmistavassa teollisuudessa vielä iso hyödyntämätön mahdollisuus – nyt siihen on kehitetty työkalut

05.10.2018
Ympäristöministeriön vuoden 2019 talousarvioesitys

03.10.2018
HSY uudistaa jätehuoltomääräykset ja parantaa lajittelumahdollisuuksia

02.10.2018
Muovipakkausten keräysastiat yleistyvät taloyhtiöissä

01.10.2018
Ruokahävikkiä voi vähentää suunnitelmallisuudella ja mielikuvituksella

26.09.2018
Hallitus esittää valvontaviranomaisille laajempaa toimivaltaa ehkäistä ympäristön pilaantumista poikkeustilanteissa

24.09.2018
Tutkimus: Puukerrostalojen määrän odotetaan tuplaantuvan vuosina 2018-2020

20.09.2018
Kuinka kaatopaikalle kertyvistä kestomagneeteista saadaan eroteltua harvinaisia maametalleja?

19.09.2018
Valtioneuvosto hyväksyi esityksen ilmansaasteita vähentävistä säännösmuutoksista

18.09.2018
Suolapitoisuuden lasku ja lämpötilan nousu haitaksi Itämeren rakkolevälle

17.09.2018
Joet ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen päästölähteitä arktisilla alueilla

14.09.2018
Lähes puolet taloyhtiöiden asukkaista haluaisi hankkia aurinkosähköä – yleistyminen vaatisi lakimuutoksen

13.09.2018
Maailman ensimmäiset pikimustat aurinkopaneelit selvisivät tulikokeesta – matka tutkimuksesta teollisuuteen sujui vauhdilla

12.09.2018
Itämeren ja vesiensuojelun tehostamiseen merkittävä lisärahoitus budjettiriihessä

07.09.2018
Espoo mukaan YK:n kestävän kehityksen edelläkävijäkaupunkien verkostoon

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de ParĂ­s?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
Äänekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni