Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 19.06.2018


Antti Mäkelä:

Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?


24.07.2017 13:05

Kesä, kunhan se pääsee kunnolla vauhtiin, tuo mukanaan tutut ilmiöt: ukkoset ja rankkasateet. Minulta usein kysytään, mitä Suomen ukkosille ja siihen liittyville ilmiöille (rankkasade, rakeet, trombit, syöksyvirtaukset) tapahtuu ilmaston lämmetessä? Onko odotettavissa enemmän ja entistä rajumpaa vai päinvastoin? Toistuvatko vuoden 2010 Asta-, Sylvi- ja muut tapaukset yhä useammin? Entä osaammeko me ihmiset ja asuinympäristömme sopeutua riittävän nopeasti, etteivät kiinteistömme tulvi?

Ilmastonmuutokseen liittyen varmaa on lämpötilojen nousu. Mitä lämpimämpää ilma on, sitä enemmän siihen mahtuu kosteutta. Mitä enemmän kosteutta, sitä otollisemmat ovat olosuhteet rajuilmoille. Näin ollen odotettavissa olisi enemmän sekä entistä voimakkaampia Astoja? Etenkin rankkasateiden osalta ilmastomallit ennustavat entistä rankempaa: tuoreimpien tutkimusten mukaan pääkaupunkiseudulla nykyilmastossa erittäin harvinainen, kerran sadassa vuodessa esiintyvä sade esiintyy tulevaisuudessa kerran 30 vuodessa. Sama logiikka pätee ei-niin-harvinaisiinkin tapauksiinkin. Mitä me voimme tehdä?

Valtioneuvoston kanslian rahoittamassa ELASTINEN-hankkeessa (ennakoiva lyhyen aikavälin sää-, talous- ja ilmastoriskien hallitseminen) kerättiin parasta olemassa olevaa tietoa sää- ja ilmastoriskien hallintaan. Yksi suositus päättäjien ja yhteiskunnan eri toimialojen suuntaan on entistä tehokkaampi ja monipuolisempi tiedon tuotto, käyttö ja jakaminen. Esimerkkinä voi antaa säävaroitukset. Me Ilmatieteen laitoksella varoitamme sääilmiöistä, mutta loppukäyttäjät ovat enemmän kiinnostuneita ilmiöiden vaikutuksista heidän toiminnalleen. Tulviiko Porissa ja kuinka paljon? Jääkö Itä-Suomessa sähköttä 100 vai 100 000 taloutta?

Tällaisia vaikutusvaroituksia pyritään kehittämään myös Suomessa, mutta se ei onnistu ilman loppukäyttäjiltä saatavia vaikutustietoja. Meteorologin näytöllä näkyneeseen rajuilmaan pitäisi siis saada yhdistettyä sen aiheuttamat toteutuneet vaikutukset. Riittävän suurella vaikutusaineistolla puolestaan saadaan aikaan uusia monipuolisempia palveluita. Ja ennen kaikkea edistetään yhteiskunnan turvallisuutta. Yhteistyö on tässäkin avainsana.

Alussa esitin kysymyksen, sopeutuvatko asuinympäristömme riittävän nopeasti muuttuvaan ilmastoon? Vastaus on ainakin toistaiseksi selvä ei: tämänhän todistaa se, ettemme ole sopeutuneet edes nykyilmastoomme, kuten vuosittaisista jo nyt esiintyvistä kaupunkitulvatapauksista voi helposti päätellä.

Antti Mäkelä, ryhmäpäällikkö, Ilmatieteen laitos. Oma tutkimuskohde ovat rajuilmat Suomessa ja ympäri maailmaa.

Kirjoitus on julkaistu ilmasto-org-sivustolla kesäkuussa 2017.

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

ŅQuiťnes son los responsables de afrontar el cambio climŠtico?

Source: Infobae - El cambio climŠtico es probablemente el mayor desafŪo ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difŪcil el consenso entre los paŪses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusiůn: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los paŪses tienen responsabilidad comķn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que histůricamente los paŪses desarrollados han contaminado mŠs a efecto de construir sus economŪas que aquellos que estŠn en vŪas de desarrollo. Y no todos los paŪses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemŠtica.

Consecuencias del cambio climŠtico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2įC altera la metilaciůn del ADN y la expresiůn de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visiůn sobre las consecuencias del cambio climŠtico en los peces a travťs de modificaciones epigenťticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de ParŪs?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climŠtico de la ONU que alcanzů el Acuerdo de ParŪs y actual directora del proyecto Misiůn 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de ParŪs y cediendo a otros paŪses el liderazgo de la economŪa baja en carbono.

Reducir la deforestaciůn e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climŠtica y de seguridad alimentaria

Source: El Periůdico - Las polŪticas climŠticas que se centran en la agricultura y los bosques podrŪan llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaciůn e incrementar la captura de carbono en la agricultura podrŪa reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, segķn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni